Yritysten verovälttelyä ajetaan maailmalla yhä ahtaammalle. Paine vanhojen verokäytäntöjen muuttamiseen on valtava ja yhteiset hankkeet etenevät nopeammin kuin alun perin ajateltiin. Nyt valtioiden lainsäädäntöä muokataan yhteisten sääntöjen mukaisiksi. Mukana ei saa tulla veroväistelyn kitkennän kannalta tehottomia, mutta liike-elämää haittaavia sääntöjä.
Suomessa on muun muassa väläytetty, että osana verosäännösten uusintaa rajoitettaisiin yritysten pankkilainojen korkovähennysoikeuksia. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on vastustanut kaavailua voimakkaasti.
Finanssialan verolakimies Lauri Luukkonen on EK:n kanssa samoilla linjoilla.
”Tämän tyyppiset ajatukset tuovat epävarmuutta verotukseen, mitä ei voida pitää kannatettavana. Pankit ovat lainaa hakevista yrityksistä ulkopuolisia toimijoita. Jos pankkilainojen korkovähennysoikeuteen puututaan, ei toimilla estetä veronkiertoa vaan vaikeutetaan yritysten rahoitusta. Muutoksilta ei voi välttyä, mutta on tarkasti pohdittava, mitkä ovat ne oikeat ja vaikuttavimmat keinot verovälttelyn lopettamiseksi”, Luukkonen sanoo.
Paluu kaksinkertaiseen verotukseen?
Verojärjestelmä on pohjautunut vuosikymmenien ajan paitsi valtioiden omiin kansallisiin lakeihin niin myös valtioiden kahdenvälisiin verosopimuksiin, joilla on poistettu kaksinkertaista verotusta valtioiden välillä. Tällainen järjestelmä on käytännössä mahdollistanut järjestelyt, joissa maailmanlaajuisilla markkinoilla toimiva yritys näyttää voittoa maassa, jossa veroja on maksettava mahdollisimman vähän.
Ilmiöön voidaan puuttua vain valtioiden välisellä yhteistyöllä. OECD-maiden yhteinen verovälttelyn vähentämiseen tähtäävä BEPS-projekti on ottanut viimeisen viiden vuoden aikana valtaisia harppauksia ja myös EU-direktiivi veronkierron vähentämisestä on tullut voimaan. Nyt valtiot muokkaavat omia lainsäädäntöjään kansainvälisten säännösten mukaisiksi.
On täysin mahdollista, että ajassa palataan jopa hieman taaksepäin ja yrityksiin voi tulevaisuudessa kohdistua nykyistä enemmän kaksinkertaista verotusta.
Raportointitaakan lisääntyminen välttämätön paha
Valtioiden välisten veroreikien tilkinnässä pääroolia näyttelevät erilaiset raportointi- ja tiedonvaihtojärjestelmät. ”Jo nyt yrityksissä suurin taloudellisen yritysdatan hyödyntäjä on vero-osasto, joka täyttää verolainsäädännön asettamia raportointivelvoitteita – ei suinkaan liiketoiminnallinen johto, kuten voisi luulla”, totesi Deloitten partneri Lari Hintsanen EK:n järjestämässä veroseminaarissa.
Raportointivelvoitteet aiheuttavat kustannuksia ja työsarkaa, eritoten takautuvien veroselvitysten ja -tarkastusten yhteydessä. Silti ne ovat tarpeellisia.
”Suomalainen finanssiala on vahvasti sitoutunut edistämään verojärjestelmän muutoksia, joiden myötä yhteiskuntavastuu toteutuu ja verot maksetaan sinne, minne ne kuuluvatkin. On tärkeää, että se, minkä veroasioissa laki sallii, olisi myös eettisesti oikein”, Luukkonen toteaa.