Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Yhteisvastuun käyttöönoton aikataulua ei saa nopeuttaa

Yhteisvastuun käyttöönoton aikataulua ei saa nopeuttaa

​Finanssialan Keskusliitto (FK) vastustaa yhteisvastuun käyttöönoton nopeuttamista pankkiunionin yhteisessä kriisirahastossa. EU-huippukokous linjasi viime joulukuussa, että yhteisvastuuseen siirryttäisiin portaittain 10 vuoden kuluessa. FK:n mielestä tästä aikataulusta on pidettävä kiinni. FK vastustaa myös kansallisten rahasto-osuuksien välistä lainausvelvollisuutta, koska se merkitsisi käytännössä yhteisvastuun käyttöönottoa sovittua nopeammassa aikataulussa.

​Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli  perjantaina  Suomen kantaa kriisinratkaisumekanismia koskevaan asetukseen sekä sopimukseen kriisinratkaisurahaston rahoittamisesta.
 
”Kymmenen vuoden kuluessa tapahtuva vaiheittainen siirtymä yhteisvastuuseen pienentäisi riskiä siitä, että hyvin asiansa hoitaneet suomalaiset pankit joutuisivat osallistumaan lähivuosina muiden maiden ongelmien hoitoon. On huomattava, että EKP:n johdolla suoritettava pankkien kattava arviointi koskee vain sen suoraan valvontaan tulevia pankkeja. Arvioinnin ulkopuolelle jää monta tuhatta pienempää luottolaitosta, joiden taseiden kunnosta ja korjaustarpeesta ei ole selkeää käsitystä. Näiden korjaustarpeiden ilmeneminen voi viedä pitkänkin aikaa”, FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila korostaa.
 
FK vastustaa kriisinratkaisurahaston varojen käytölle asetettujen kynnysarvojen nostamista. Kynnysarvojen ylittyessä siirrytään vaikeutettuun päätöksentekomenettelyyn. Mattilan mukaan sijoittajanvastuun on oltava heti alusta alkaen ensisijainen ja pääasiallinen kriisinhoitotoimien rahoituslähde.
 
”Nostamiselle esitetyt perustelut viittaavat siihen, että sijoittajanvastuun laaja-alaiseen toteutumiseen ei uskota ja että yhteistä rahastoa tullaan käyttämään aktiivisesti rahoituslähteenä jo heti rahaston perustamisesta lähtien. Tämä on erittäin huolestuttavaa”, Mattila toteaa.
 
FK kannattaa Suomen linjaa, jonka mukaan yhteisten varojen käyttöä koskevat päätökset tulee tehdä yhteisesti kaikkien osallistuvien jäsenmaiden kriisinratkaisuviranomaisten kesken, mikäli varojen käyttö on merkittävää, pitkäaikaista tai sisältää huomattavia taloudellisia riskejä.