Finanssiala ry:n toimintakertomus 2021

Tämä toimintakertomus on kirjanpitolain vaatimukset täyttävä lyhyt toimintakertomus.
4.4.2022

Katsaus vuoden 2021 toimintaan

Finanssiala ry:n (FA) tehtävänä on kasvattaa sidosryhmien ymmärrystä alan roolista ja merkityksestä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Ymmärryksen kasvattaminen on edellytys tuloksekkaalle edunvalvonnalle. Arvostettu finanssiala on entistä halutumpi yhteistyökumppani. FA tuo esille, miten pankit, vakuutus- ja työeläkeyhtiöt, sijoitusrahastoyhtiöt ja arvopaperivälittäjät sekä rahoitusyhtiöt toimivat hyvinvoinnin perustana ja kasvun moottorina. Kaikkien alan yritysten toiminnan on oltava vastuullista, ja vastuullisuudesta on kerrottava avoimesti. Myös vaikeista ja sensitiivisistä asioista on uskallettava keskustella.

Toimintavuonna 2021 FA kävi säännönmukaista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa muun muassa kansalaisten digitaitojen edistämisestä ja finanssipalveluiden saavutettavuudesta erityisesti ikäihmisille ja erityisryhmille. FA ja sen jäsenyritykset tekivät yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, joilla on suora yhteys erikoispalveluiden tarvitsijoihin, kuten liikuntarajoitteisiin tai näkövammaisiin. FA laati yhteistyössä eri järjestöjen ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa digioppaan, joka tarjoaa digiopastajille käytännön ohjeita finanssialan palveluiden neuvonnassa.  FA:n tavoitteena on digitaitoja vahvistamalla lisätä arjen sujuvuutta ja edistää hyvinvointia. Digitaalisten palveluiden käyttö on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista.

Toimialan vastuullisuus otetaan huomioon kaikessa FA:n edunvalvonnassa. Vastuullinen edunvalvonta edellyttää, että myös alan toimijat toimivat vastuullisesti. Omassa edunvalvonnassaan FA noudattaa avoimuuden käytäntöjä mm. viestimällä tavoitteistaan ja lobbaustyöstään avoimesti sekä julkaisemalla antamansa vaalituet. Kannatamme avoimuuden lisäämistä lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvässä vaikuttamistyössä sekä kotimaassa, että EU:ssa. Vuonna 2021 FA julkisti ensimmäisen kerran ns. lobbauksen avoimuustilinpäätöksen, jossa kerrotaan, keitä kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä EU-parlamentaarikkoja ja komission virkamiehiä on edellisen vuoden aikana lobattu tärkeimmissä edunvalvontateemoissa.

FA on ottanut käyttöön edunvalvontaansa työskentelymallin, jonka avulla arvioidaan kuhunkin edunvalvontahankkeeseen liittyvät vastuullisuusnäkökulmat. Vastuullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvään hallintoon liittyvät tekijät (ns. ESG-kriteerit). FA kompensoi rahallisesti edunvalvontatyöhön liittyvän lentomatkailun päästöjä.

FA:n edunvalvonnan prioriteetit on jaettu kolmen, kahden ja yhden timantin hankkeisiin, joista kolmen timantin hankkeet ovat erityistä panosta vaativia asioita ja siksi edunvalvonnan prioriteettilistan kärjessä. Kahden timantin hankkeisiin kuuluvat edunvalvonnan perustyöhön kuuluvat asiat ja yhden timantin hankkeisiin asiat, joita seurataan ja jotka juuri sillä hetkellä eivät vaadi aktiivista panosta.

Kestävän rahoituksen lainsäädäntö etenee vauhdilla

FA:n vaikuttamistyötä tehtiin sekä Helsingissä että Brysselissä koronapandemiasta huolimatta täydellä teholla. Yhtenä merkittävänä edunvalvontateemana olivat kestävän rahoituksen lainsäädäntöhankkeet, jotka etenivät vuonna 2021 vauhdilla. Kestävän rahoituksen rooli on merkittävä siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Kesällä komissio julkaisi ehdotuksensa kestävän rahoituksen strategiaksi. Finanssiala suhtautuu positiivisesti esimerkiksi tieteeseen perustuvan taksonomian kehittämiseen ja ESG-arviointien läpinäkyvyyden parantamiseen. Sääntelyssä on kuitenkin vältettävä ylisääntelyä ja hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi kestävyysraportointia koskevan sääntelyn aikataulu on liian tiukka, ja se voi johtaa hätiköityihin ratkaisuihin ja puutteelliseen arviointiin. Vuoden lopussa komissio julkaisikin kaivattua lisäohjeistusta yrityksille raportoinnista. Raportointivelvollisuus alkoi tammikuussa 2022.

Ideaalitilanteessa kestävän rahoituksen sääntely tuo selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja luottamusta finanssimarkkinoille, ja lisää rahoitusmarkkinoiden houkuttavuutta sekä oikeutusta kuluttajien silmissä.

Makrovakauspolitiikka – vaikutukset talouden elpymiseen

Pandemian alettua makrovakauspolitiikkaa kevennettiin Suomessa eri tavoin. Tämä oli FA:n mielestä perusteltua. Keventämisellä tuettiin pankkien luotonantoa ja autettiin kotitalouksia uuden asunnon hankinnassa. Kevennykset helpottivat myös investointeja, kulutusta ja työvoiman liikkuvuutta pandemian aikana.

FA:n mielestä makrovakauspolitiikkaa ei ole nytkään aihetta kiristää. Asuntolainojen enimmäisluototussuhde sekä luottolaitosten lisäpääomavaatimukset on siten syytä pitää ennallaan. Vaikka asuntomarkkinoilla ja -luotonannossa on ollut viime aikoina vilkasta, kehityksen taustalla on ainakin osin pandemiaan liittyviä tekijöitä, joiden vaikutuksen voi odottaa hiipuvan, kun pandemia hellittää. Lisäksi talouden elpymisen kannalta on tärkeää, että työvoiman liikkuvuudelle ei aseteta asuntoluototuksen rajoitusten kautta esteitä.

Eduskunta hyväksyi keväällä 2021 lainsäädäntökokonaisuuden, jolla toimeenpantiin EU:n luottolaitosdirektiivin muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Eduskunnan talousvaliokunta piti  mietinnössään välttämättömänä, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksessä avataan kattavasti ne riskit, joiden perusteella puskuri asetetaan. Lisäksi tunnistetun riskin suuruus on valiokunnan mukaan arvioitava määrällisesti ja pääomavaade johdettava läpinäkyvästi niin, että asettamispäätöksen perusteet ovat toistettavissa. Myös FA:n mukaan tämä on tarpeen sääntelyn johdonmukaisuuden sekä päätöksenteon ennakoitavuuden ja tasapuolisuuden varmistamiseksi.

Basel III uhkaa nostaa suomalaispankkien pääomavaatimuksia

Komissio antoi lokakuun lopussa ehdotuksensa lopullisten Basel III -standardien toimeenpanosta EU:ssa. Ehdotus oli pelättyä parempi, mutta silti pettymys suomalaisille pankeille. Komission ehdottama tapa toimeenpanna ns. kokonaisriskipainolattia on tiukempi kuin Baselin säännöstö edellyttää, mikä voi tuoda ongelmia myös Suomen taloudelle. Pankit ovat investointien tärkeitä rahoittajia. Esitys voisi vaikeuttaa erityisesti matalariskisten kohteiden rahoittamista, kuten pk-yrityksiä ja asuntoluottoja. FA:n mielestä uuden sääntelyn toimeenpanossa on turvattava mahdollisimman laajasti pankkien edellytykset rahoittaa taloutta ja otettava huomioon suomalaisen asuntorahoituksen erityispiirteet kuten RS-järjestelmä.

FA vaikutti laajalla rintamalla komission Basel III-esitystä (ns. pankkipakettia) koskevan Suomen kannan muodostamiseen ministerien, erityisavustajien, valtiosihteerien ja kansanedustajien tapaamisten kautta. FA antoi lausuntoja eduskunnan valiokunnille U-kirjelmästä ja pyrki vaikuttamaan siihen, että Suomen kanta eurooppalaisissa neuvotteluissa ottaisi finanssialan sekä talouden tarpeet paremmin huomioon. Talousvaliokunnan kanta pankkipakettiin olikin vastuullinen ja talouskasvua turvaava. Suuri valiokunta sen sijaan päätti, että valtioneuvoston on toimitettava EU-neuvotteluprosessin etenemisestä jatkokirjelmä kevätistuntokaudella 2022. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Suomella ole virallista kantaa asiaan alkuvuonna 2022. FA ymmärtää ratkaisun, mutta on huolissaan Suomen neuvotteluasemista. EU-tasolla FA vaikutti komission ehdotukseen Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa järjestäen tapaamisia komission ja Meppien kanssa.

Solvenssi II –uudelleentarkastelu on käynnistynyt  

Komission ehdotus Solvenssi II:sta julkaistiin syyskuussa ja sen myötä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyä koskeva uudistus kulkee oikeaan suuntaan. Sääntelypaketti on valtava eikä uudelleentarkastelu ole juuri keventänyt sitä. FA:n tavoitteena on vaikuttaa siihen, että vakuutusyhtiöiden raportointitaakkaa kevennettäisiin.

Vakuutusala piti viisaana ratkaisuna sitä, että komissio ei esittänyt yhtenäistä sääntelyä vakuutusyhtiöiden yhteistakuujärjestelmistä. Vahva Solvenssi II -sääntely turvaa vakuutuksenottajien edut hyvin. Vakuutusjärjestelmät ovat eri maissa hyvin erilaisia, eikä vakuutusyhtiöillä ole vastaavaa keskinäistä kytköstä kuin pankeilla.  FA on tavannut säännöllisesti ministeriön virkamiehiä, komissiota sekä Meppejä ehdotukseen liittyen.

Komissio julkaisi syksyllä myös direktiiviehdotuksen vakuutusyhtiöiden elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä. Ehdotuksen mukaan vakuutusyrityksiltä edellytetään elpymissuunnitelma, ja viranomaistasolla luodaan suunnitelma kriisinratkaisuun tilanteeseen, jossa yrityksellä ei enää katsota olevan uskottavia selviytymismahdollisuuksia. Direktiiviehdotus mukailee vastaavaa luottalaitosten direktiiviä, jonka seurauksena sitä ei voida pitää sellaisenaan sopivana vakuutussektorille. FA tavoittelee vähintään ehdotuksen muokkaamista selkeästi paremmin vakuutustoiminnan piirteet huomioon ottavaksi.

EU luo digitaalisia sisämarkkinoita

EU:n digitaalinen sisämarkkina vaatii yhteisiä pelisääntöjä. FA kaipaa tulevilta säännöiltä tasapuolisuutta ja pitkäikäisyyttä. Markkinoille tulevia uusia toimijoita on kohdeltava sääntelyssä tasavertaisesti suhteessa perinteisiin finanssiyhtiöihin. Vuonna 2021 FA antoi digihankkeista lausunnot eduskunnan valiokunnille sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle EIOPA:lle.

FA suhtautuu myönteisesti kansalliseen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseen, mutta on varauksellinen EU-komission ehdottaman eurooppalaisen digitaalisen identiteetin vahvistamisen suhteen.

Komission tekoälyä koskevan sääntelyn tavoitteet ovat FA:n mukaan kannatettavia, mutta sääntelyvaatimuksissa on kiinnitettävä huomiota innovaatioiden edistämiseen. Vaatimusten on oltava oikeasuhteisia eikä niiden tule muodostaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Riskiperusteinen sääntely on kannatettavaa, mutta korkean riskin käyttötarkoitukset edellyttävät vielä tarkennusta. Tarvittaessa suhde muuhun toimialakohtaiseen lainsäädäntöön pitäisi täsmentää. Tekoälysääntelyyn liittyvän viranomaisvalvonnan järjestämisessä on ensiarvioisen tärkeää eri viranomaisten välinen koordinaatio sekä riittävät resurssit ja osaaminen.

Instituutiosijoittajien osinkotuottojen lähdeveroa ei tule – kiinteistösijoitusten verotuksen selvittely jatkuu

FA oli mukana osinkojen lähdeveroa koskeneessa selvitystyössä, jota valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä teki. Ryhmän johtopäätös oli, että osingoille suunniteltu uusi lähdevero soveltuisi nykyiseen osinkoverojärjestelmään huonosti ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman. Hallituksen budjettiriihi päätti 9.9.2021 haudata lähdeveron. Suurin osa lausunnonantajista oli samoilla linjoilla.

Hallituksen päätös haudata osinkojen lähdevero tuki kotimaista omistajuutta, tavallisten suomalaisten sijoittamista sekä työeläkejärjestelmää. FA arvostaa, että hallitus otti päätöksenteossaan huomioon asiantuntijaryhmän arviot veron kielteisistä vaikutuksista. Oli tärkeää, että lähdeverosta ja sen vaikutuksista käytiin myös julkisuudessa vuoropuhelua. Avoimuudella ja laajalla asiantuntijavalmistelulla syntyy laadukkaita päätöksiä.

Sen sijaan hallitus päätti, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. Tarkempi sisältö selviää vasta valmistelussa. FA seuraa asiaa.

Toimiala varautuu vapaaehtoisesti rahoituspalvelujen turvaamiseen poikkeusoloissa

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti elokuussa 2018 rahoitusalan keskeisten tietojärjestelmien ja tietokantojen pakkosijoittamista Suomeen. Huoltovarmuuskeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö tukivat FA:n näkemystä, ettei pakkosijoittamiseen tule ryhtyä, koska esitetyt varautumisvaatimukset olivat suhteettomia. Sipilän hallitus ei vienyt esitystä eteenpäin. Nyt lakiin pohjautuva sääntely on noussut uudelleen esille.

FA:n johdolla pankit ovat sääntelyn vaihtoehtona laatineet selvityksen keskeisten rahoituspalvelujen turvaamisesta poikkeusoloissa. FA toimitti selvityksen loppuraportin viranomaisille joulukuussa 2020 ja ehdotti korkean tason tapaamista jatkosta sopimiseksi. Ensimmäinen tapaaminen viranomaisten kanssa oli kesäkuussa 2021. Asia ei muuten edennyt vuoden 2021 aikana.   

Tulosidonnainen velkakattoesitys poistui valmistelusta

FA:n tavoitteena on ollut, että uudet toimenpiteet kotitalouksien liiallisen velkaantumisen hillitsemiseen kohdennetaan niihin luottomuotoihin, joista on koitunut ongelmia kuluttajille. Kohdentamalla voidaan estää haitalliset vaikutukset kansantaloudelle, etenkin työvoiman liikkuvuudelle ja asuntomarkkinoiden toiminnalle. Luotonannon kiristyksiin liittyvät tietojärjestelmä- ja muut kustannukset tulee pitää mahdollisimman pieninä.

Hallitusohjelman mukaan hallitus päättää vuonna 2019 mietintönsä luovuttaneen työryhmän valmistelun pohjalta tarpeellisista toimenpiteistä kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi. Lainsäädäntöesityksen laadinnalle jouduttiin ottamaan koronapandemian vuoksi aikalisä. Kesällä 2021 valtiovarainministeri Annika Saarikko linjasi, ettei tulosidonnaista velkakattoa sisällytetä esitykseen ja asuntolainojen enimmäispituudeksi esitetään 30 vuotta työryhmän ehdottaman 25 vuoden sijaan. Muilta osin valmistelua jatketaan VM:n työryhmän ehdotusten pohjalta. Lainsäädäntöesitykset annetaan keväällä 2022.

Arpajaislaki hyväksyttiin – tehottomat maksuliikenne-estot tulossa

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2021 arpajaislain uudistuksen, jonka myötä Suomessa otetaan käyttöön maksuliikenne-estot pelihaittojen torjumiseen. FA yritti vahvasti vaikuttaa siihen, ettei estoja otettaisi käyttöön, sillä ne ovat tehottomia pelihaittojen torjumiseen ja hintalappu on korkea. FA antoi arpajaislaista lausuntoja ja osallistui valiokuntakuulemisiin. Talousvaliokunta ja perustuslakivaliokunta ottivat lausunnoissaan FA:n kantaa tukevat kannat. Hallintovaliokunta otti huomioon perustuslakivaliokunnan huomion pelivoittojen kotiuttamisesta, jonka katsottiin kuuluvan omaisuudensuojan piiriin, jolloin arpajaislakiin jäivät jäljelle vain yksisuuntaiset estot pelaamiseen. Tämä heikentää entisestään pelaamisen maksuliikenne-estojen tehoja.

Henkilötunnuksen uudistus – uusimuotoinen hetu kummittelee 

Henkilötunnuksen uudistaminen oli tarkoitus saattaa loppuun osittaisuudistuksella, joka olisi riittänyt korjaamaan välimerkkien riittävyyteen liittyvät ongelmat sekä mahdollistamaan sukupuolisidonnaisuudesta luopumisen. Uudistus oli tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2023 alkaen. Iso osa lausunnonantajista piti siirtymäaikaa liian lyhyenä, FA mukaan luettuna.

Osittaisuudistuksen riittävyydestä huolimatta kokonaisuudistusta ajettiin edelleen. FA korosti, että kokonaisuudistus on liian kallis eivätkä sen hyödyt ole selkeitä. FA osallistui uudistusta käsitelleeseen työryhmään, joka päätyi esittämään uusimuotoisen henkilöturvatunnuksen käyttöönottoa. Tähän FA jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Uusimuotoinen yksilöintitunnus tuotaisiin väestötietojärjestelmän sisäiseen käyttöön ja halukkaat organisaatiot voisivat halutessaan käyttää sitä yksilöivänä tunnisteena, mutta ei tulisi henkilöiden itsensä tietoon eikä käyttöön. FA:n mielestä uusimuotoisen tunnuksen hyödyt nojaavat siihen, että se olisi otettu käyttöön henkilötunnuksen korvaavana ensisijaisena tunnisteena. Nyt jää kuitenkin epäselväksi, mitkä uuden yksilöintitunnuksen hyödyt tai tarpeet ovat.

Kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämishanke kaatui

Valmistelu kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämiseksi jatkui vuonna 2021, mutta syyskuussa STM tiedotti, ettei yhdistämistä pohtinut työryhmä löytänyt kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Hallitusohjelman mukaan kuntatyöntekijöiden työntekijän eläkelakia (TyEL) vastaava osa kuntaeläkkeistä oli tarkoitus siirtää TyEL-järjestelmään ja tätä osaa toimeenpanemaan perustettaisiin uusi TyEL-laitos. FA suhtautui hankkeeseen rakentavan neutraalisti korostaen, että kaavaillun TyEL-laitoksen aseman työeläkeyhtiönä tuli olla kilpailuneutraali eikä TyEL-sektori saa joutua vastaamaan kuntasektorin työntekijäjakaumasta aiheutuvista lisäkustannuksista. FA pitää tarkoituksenmukaisena, että suunnitelma haudattiin tältä erää. Tehty selvitystyö oli tarpeen, vaikka se ei johtanutkaan yhteiseen näkemykseen.

Yrittäjän eläkevakuutuksen uudistus etenee

Yrittäjän työtulon vahvistaminen työpanosta vastaavaksi on ollut keskeinen ongelma yrittäjän eläkevakuutusjärjestelmässä. YEL-vakuutusta on pohdittu erilaisissa työryhmissä jo muutamia vuosia ja sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2021 muutosehdotuksia, joilla oltaisiin parannettu työtulon vahvistamisen kriteereitä ja työtulon ajantasaisuutta. Ratkaisua yritetään etsiä vuonna 2022. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lakimuutoshanke etenisi.

FA:n tavoitteena on, että yrittäjien luottamusta yrittäjäeläkejärjestelmää kohtaan on parannettava. Yrittäjien työtulon vahvistamista työpanosta vastaavaksi tulee edistää. Yrittäjien eläkejärjestelmän toimeenpanoa tulee jatkaa nykyisen, työeläkelaitoksiin pohjautuvan järjestämistavan mukaisesti.

Julkisen hallintotehtävän hoitoon liittyvät lainmuutoshankkeet lakisääteisissä vakuutuksissa

Oikeusministeriön työryhmä valmisteli vuonna 2021 yleislakia automaation käyttämistä hallintoasian käsittelyssä ja päätöksenteossa. FA:lla oli edustus työryhmässä. Uudistus koskee myös lakisääteistä vakuutustoimintaa. Vakuutusyhtiössä käsitellään vuosittain erittäin suuri määrä vahinkoilmoituksia pelkästään lakisääteisessä vakuutustoiminnassa.  Sääntelyn tulisi sallia automaatio (ml. tekoälyn käyttö) siten, että siinä huomioidaan yksityisten toimijoiden erityispiirteet ja sallia automaattinen päätöksenteho mahdollisimman laajasti silloinkin, kun kysymys on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta.

OM:n työryhmän työ eteni tasapainoisesti, joten esitykset mahdollistavat todennäköisesti vakuutusten tarjoajien kannalta riittävän joustavan automatisoinnin. Haasteeksi nousi, että valtiovarainministeriössä toimii virkamiesvetoinen julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevan yleislainsäädännön tarkistamista valmisteleva työryhmä, jonka toimeksianto on osittain päällekkäinen oikeusministeriön työn kanssa.

Oikeusministeriön asettama julkisuuslain ajantasaistamista valmisteleva työryhmä jatkoi vuonna 2021 toimintaansa. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida julkisuuslain soveltamisalan riittävyyttä ja ajanmukaisuutta. FA:lla on edustus työryhmässä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdittavana kysymys siitä, onko mahdollista ottaa vakuutuslainsäädäntöön erityissäännöksiä julkisten hallintotehtävien ulkoistamisesta. FA toimitti sosiaali- ja terveysministeriölle ja Finanssivalvonnalle oman oikeudellisen arvion ulkoistamisesta vahinkovakuutuksessa, jossa otettiin kantaa siihen, onko kansallinen sääntely asiassa mahdollista.

Rahanpesulainsäädännön osittaisuudistus

EU-komissio julkaisi kesällä 2021 ehdotuksensa uudesta rahanpesuntorjuntaa parantavasta lakipaketista. FA toivotti paketin tervetulleeksi mutta muistuttaa tiedonvaihdon tärkeydestä rahanpesun vastaisessa kamppailussa. On tärkeää ulottaa sääntely myös finanssisektorin ulkopuolisiin toimijoihin.

 Finanssiala on tehnyt useita ehdotuksia rahanpesun torjunnan parantamiseksi ja esittänyt nykyistä tiiviimpää yhteistyötä pankkien ja eri viranomaisten kesken. Useita esityksiä saatiin eteenpäin valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia rahanpesulainsäädännön osittaisuudistusta. FA:lla oli edustus työryhmässä. Osittaisuudistuksen tarkoitus on korjata EU:n rahanpesudirektiivien ja FATF:n suositusten toimeenpanopuutteita sekä kansallisten viranomaisten ja FA:n esille nostamia epäjohdonmukaisuuksia.

FA oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että asiakasta koskevien rikos- ja muiden sellaisten tietojen käsittely on mahdollista GDPR:n edellyttämällä tavalla, PEP-henkilöihin liittyvät määritelmät tarkentuvat, rahanpesun selvittelykeskukselle ei tule suoraa pääsyä toimijoiden sisäisiin rahanpesun riskiarvioihin ja kansallista PEP-rekisterin perustamista jatketaan erillisenä hankkeena. Lakimuutokset on tarkoitus saada voimaan keväällä 2022.

Arvopaperimarkkinoiden EU-sääntely uudistettavana

Komissio antoi marraskuussa uudistusesityksen koskien asetusta ja direktiiviä rahoitusvälineiden markkinoilla (MiFID/R -ehdotukset). Ehdotus uudistaa erityisesti osakkeiden ja johdannaisten kaupankäynnin läpinäkyvyyttä sekä luo uuden kaupankäyntitietojen konsolidoidun rekisterin. FA on tehnyt tiivistä edunvalvontayhteistyötä pohjoismaisen Nordic Securities associationin kanssa ja tavannut komission virkamiehiä, pohjoismaisia valtiovarainministeriöitä sekä keskeisiä Meppejä. EU-ehdotuksen käsittelyssä on otettava huomioon vaikutukset erilaisilla EU-markkinoilla oleviin rakenteisiin sekä yritys- ja vähittäisasiakkaisiin. Pohjoismaiset pääomamarkkinat toimivat erittäin hyvin, eikä uudella sääntelyllä saa aiheuttaa toiminnalle esteitä.

Maksukyvyttömyyslainsäädäntöön runsaasti muutoksia

Hallitusohjelman mukaisesti on arvioitava maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevaa lainsäädäntö, minkä lisäksi on implementoitava EUn maksukyvyttömyysdirektiivi ja selvitettävä ympäristövastuiden asemaa konkurssitilanteissa. Lainmuutoksia on tulossa yksityishenkilöiden velkajärjestelyn ja yrityssaneerausta koskeviin lakeihin. Myös perintälakia muutetaan erityisesti perintäkulujen oalta.  FA;lla olisi edustus oikeusministeriön asettamissa lainvalmistelutyöryhmissä. Vaikka ehdotettavat muutokset ovatkin eräiltä osin epätoivottavia, FA:n on arvioinut niiden olevan kohtuullisessa tasapainossa velallisen ja velkojan intressin välillä

Puhelinmyynnin sääntely kiristymässä

Oikeusministeriö työryhmä tarkasteli koti- ja puhelinmyynnin sääntelyn kiristämistä kuluttajille siitä aiheutuvan haitan vuoksi. EK on ollut mukana lainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä. Valmistelussa on esitetty mm. valtakunnallista kieltorekisteriä, puhelinmyynnin siirtymistä luvanvaraiseksi, erillistä tunnistettavaa puhelinnumeroa markkinointisoittoihin tai tilauksen kirjallista vahvistamista. Työryhmä on päätymässä kirjallisen vahvistamisen vaatimukseen. Finanssialan tuotteet olisivat laajasti mukana lukuun ottamatta luottoja, joilla on omat peruutussäännökset. FA:n tavoitteena on, että Finanssialan yritykset voisivat jatkaa puhelinmyyntiä myös kuluttaja-asiakkaille ilman merkittäviä muutoksia, sillä markkinoilla tapahtuneet ylilyönnit eivät ole koskeneet finanssialan tuotteita. Mikäli lisävaatimuksia tulee, siirtymäajan tulee olla tarpeeksi pitkä.

Kuluttajaluottojen markkinointia ja enimmäiskorkoa rajoitetaan

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuluttajaluottosääntelyn muutosten tehokkuutta on seurattava ja ryhdyttävä toimiin, jos puutteita havaitaan. Kuluttajaluottojen houkuttelevuutta halutaan vähentää aggressiivista markkinointia hillitsemällä. FA:n tavoitteena on sääntelyn mahdollisimman tarkkarajainen kohdentaminen ylivelkaantumiseen houkuttelevaan markkinointiin. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on ulottaa hintasääntely taannehtivasti jatkuvien luottojen uusiin nostoihin, arvioida hintasääntelyn kiristämisen tarve ja esittää uusia markkinointirajoituksia kuluttajaluotoille. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2022. Jatkovalmisteluaikataulu ei ole vielä tiedossa.

Lisäksi komissio antoi ehdotuksen uudeksi kuluttajaluotto direktiiviksi kesäkuussa 2021. EU-neuvottelut direktiivistä ovat käynnistyneet syksyllä 2021 jatkuen yhä. Kiintoisimmat muutostarpeet liittyvät ennen sopimuksen tekemistä annettavien tietojen laajuuden ja antamisajankohdan muutoksiin, kieltoon syrjiä luotonannossa asuinpaikan perusteella ja luottokelpoisuuden arvioinnin tarkempaan sääntelyyn.

Positiivinen luottotietorekisterihanke etenee

Rekisterin perustarkoitus on ylivelkaantumisen estäminen. Rekisterin käyttö tulee luottolaitoksille pakolliseksi ja se tulee sisältämään kaikki luottotiedot. FA oli edustettuna ohjausryhmässä ja rekisterin perustamista valmistelevassa alaryhmässä. FA;n tavoitteena on positiivisen luottotietorekisterin aikaansaaminen siten, että rekisteri olisi mahdollisimman toimiva luotonannon tukena ja se olisi käytössä rekisterin hyödyntämistä käytännössä edellyttävän muun sääntelyn voimaan tullessa. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan alkuvuosta 2022. Tavoitteena on, että rekisteri olisi käytössä 1.4.2024.

Soteuudistus eteni, mutta julkinen palvelulupaus puuttuu edelleen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin kesäkuussa 2021 ja valmistautuminen hyvinvointialueisiin käynnistyi. FA:n tavoite julkisen sotepalvelun palvelulupauksen määrittämisestä ei sellaisenaan toteutunut, mutta alueille luodaan kuitenkin hyvinvointialueiden määrittelemät palvelutasot.

FA kannattaa julkisen ja yksityisen yhteistyötä jatkossakin. FA oli laajassa rintamassa vastustamassa uudistuksessa kirjausta sopimusten mitätöimisestä liittyen sotepalvelujen ulkoistamissopimuksiin. Tähän saatiin lievennytyksiä ja luotiin malli, joka mahdollistaa sopimusten jatkumisen.

Tammikuun 2022 aluevaaleihin FA valmistautui laatimalla loppuvuodesta 2021 kolme teesiä, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2022. Teesimme ovat:

• Kansalaisten mahdollisuutta yhdenvertaiseen hoitoon ja hoivaan ajoissa on parannettava. Tämä taataan sujuvalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella.
• Palveluiden yhtenäinen taso eri puolilla Suomea on turvattava valtakunnallisella ohjauksella. Hyvinvointialueiden on kerrottava selkeästi järjestämiensä palveluiden palvelutasot, jotta kansalainen voi saada tietää, mistä vastaa julkinen sektori ja mikä on omalla vastuulla.
• Kansalaisella on oltava mahdollisuus täydentää palveluja omalla rahoituksellaan yksityisen sektorin palveluja hyödyntäen. Palvelusetelin käyttöä on lisättävä.

Talousosaamisen edistäminen

Ehdotus kansalliseksi talousosaamisen strategiaksi valmistui Suomen Pankin laatimana alkuvuodesta 2021. Strategian laatiminen on ollut FA:n pitkäaikainen edunvalvontatavoite. Suomessa talousosaamista ryhtyy viranomaisena koordinoimaan oikeusministeriö, jonka hallinnonalalle perustetaan vuoden 2022 aikana oma talousosaamistoiminto. Finanssiala on jo vuosia ollut aktiivisesti mukana edistämässä suomalaisten oman talouden hallintaan liittyviä taitoja. Jokaisella pitäisi olla riittävät eväät järkevään rahankäyttöön, omien riskien vakuuttamiseen sekä siihen, miten ryhdytään säästäjäksi ja sijoittajaksi tai yrittäjäksi.

Talousosaamisen teemaan liittyen FA tarjosi peruskoulujen käyttöön oppimateriaaleja nuorten oman taloudenhallinnan kehittämistä varten. Olimme mukana laatimassa ammattikouluille valinnaisia oppisisältöjä talousosaamiseen. Jatkoimme myös opettajille suunnattujen Talous tutuksi -koulutusten järjestämistä yhteistyökumppanien kanssa. Lukiolaisten Talousguru-kilpailu jouduttiin koronan vuoksi perumaan kokonaan vuodelta 2021.

Vaikuttaminen ja viestintä

Vuonna 2021 FA antoi ministeriöille, viranomaisille ja eduskunnan eri valiokunnille yhteensä 146 lausuntoa ja oli mukana useassa eri ministeriöiden säädösvalmistelutyöryhmässä. FA osallistui yhteensä 54 kuulemiseen.

FA:lla oli vuoden 2021 aikana kolme viestinnällistä teemakampanjaa, joista ensimmäinen liittyi finanssityön monipuolisuuteen, toinen finanssialan digitalisaatioon ja kolmaskansankapitalismiin. Kaikissa kolmessa kampanjassa FA oli mukana Sanoman tuottamassa Ideat-mainosliitteessä.

Finanssityökampanja kantoi otsikkoa ”Monipuolisia duuneja, monipuolisille osaajille”. Kampanjassa kerrottiin laajasti, miten monipuolisia työtehtäviä finanssialalta löytyy ja miten monipuolista osaamista alalla kaivataan. Kampanja oli jatkumoa vuodelta 2020. Kampanjan puitteissa FA:n sisältö näkyi myös lukiolaisten työelämäoppaassa sekä Töissä Kotona -kassalehtijulkaisussa.

Digiverenkierto-kampanjassa kerrottiin finanssialan digitaalisista ratkaisuista ja korostettiin alan edelläkävijyyttä digitalisaatiossa. Kampanjassa kerrottiin myös finanssialan digitalisaation kohdistuvan sääntelyn kasvusta. Kampanjan puitteissa julkaistiin jäsenyhtiöiden digikolumnisarjaa.

Vuoden viimeinen teemakampanja käsitteli kansankapitalismia, jossa valaistiin säästämistä ja sijoittamista kansankielisesti. Kampanja jatkuu vielä alkuvuoteen 2022.

FA:n omien kampanjoiden lisäksi FA osallistui yhteiskampanjoihin. Syksyllä FA osallistui alan asiantuntijaorganisaatioiden järjestämään Zombiakku-kampanjaan, jossa muistutettiin akkujen ja paristojen oikeaoppisesta kierrätyksestä. Myöhemmin FA johti finanssialan toimijoiden, viranomaisten, Microsoftin ja kuluttajaliiton yhteistä Varo, varmista, varoita -kampanjaa, jonka tarkoitus oli torjua tavallisiin suomalaisiin kohdistuvaa kyberrikollisuutta.

Finanssialan EU-edunvalvontaan liittyen FA rahoitti MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työtä lahjoitusjournalismin avulla. Lahjoituksella FA halusi nostaa aiempaa paremmin esiin finanssialan EU-teemoja erityisesti kotimaisille päättäjille sekä tukea kotimaista journalismia. Yhteistyö alkoi vuonna 2020 ja jatkuu edelleen vuodelle 2022.

Maine- ja sidosryhmätutkimukset

Vuonna 2021 FA osallistui T-Median mediabarometriin, jossa arvioitiin järjestöjen tunnettuutta median keskuudessa ja vertailtiin niiden asemoitumista muihin toimialajärjestöihin. FA:n kokonaismaine median keskuudessa on hyvällä tasolla, vaikkakin pientä laskua edelliseen tutkimukseen 2019 verrattuna on.

Tutkimuksesta käy ilmi, että Finanssiala ry:n viestintään liitettävät mielikuvat ovat median keskuudessa erinomaiset. Erityistä kiitosta FA sai asiantuntijuudesta sekä siitä, että järjestöä pidetään osaavana ja kuuntelevana edunvalvojana. FA:n viestinnän luotettavuus on ollut nousujohteista vuodesta 2015 ja vertailussa FA sai nytkin parhaat tulokset. Erityisesti hyvälle tasolle arvioita vuorovaikutus toimittajien kanssa on nähty FA:n voimavarana.

T-median toimesta mitataan vuosittain koko finanssitoimialan luottamusta ja mainetta kansan keskuudessa. Kokonaismaine on kohtalaisella tasolla. Kansalaisten arviot toimialan vastuullisuudesta ja avoimuudesta kohentuivat, mutta niissä on vielä parantamisen varaa. Nuoremmilla ikäryhmillä on hyvät mielikuvat alasta. 15-24 -vuotiaat näkevät alan innovatiivisena ja avoimena.

Tapaamiset ja tapahtumat

FA järjesti aktiivisesti päättäjätapaamisia niin etäyhteyksin kuin kasvokkain, pandemian sallimissa puitteissa. FA:n asiantuntijat tapasivat mm. komissaareja, ministereitä, erityisavustajia, valtiosihteereitä, EU-parlamentaarikkoja, kansanedustajia ja muita poliittisia päättäjiä. Eri puolueille järjestettiin tilaisuuksia, joissa käsiteltiin esimerkiksi Basel III -pakettia.

Vuosittainen Finanssi-ilta järjestettiin poikkeuksellisesti marraskuussa ennen kuin kokoontumisrajoitukset tiukkenivat jälleen. Tilaisuuteen osallistui 102 henkilöä. Illan aiheena oli ”Rauhaa, rakkautta ja rahaa” ja illallisen lomassa käytiin keskustelua eurooppalaisesta pankkisääntelystä, Basel III:sta ja EU:n tulevaisuudesta. Finanssi-illan vieraina oli mediaa, päättäjiä, viranhaltijoita ja finanssialan yritysten johtoa.

Syksyllä järjestettiin FA:n hallituksen matka Brysseliin, jossa hallituksen jäsenet tapasivat mm. komissaarin ja komission johtoa, Suomen pysyvän EU-edustajan, Brysselin muita päättäjiä sekä mediaa. Marraskuussa FA tapasi myös Suomessa vierailleen finanssikomissaarin.

FA järjesti useita kaikille avoimia webinaareja, mediatilaisuuksia, jäsenille tarkoitettuja LobbausLuotain-tilaisuuksia sekä uusia SparrausLuotain-tilaisuuksia. Näiden tilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli reilut 900.

Yhteensä Finanssiala ry:n tapahtumiin osallistui vuonna 2021 noin 1800 ihmistä. Edellisvuonna osallistujia oli noin 1500. Pitkin vuotta vaihdelleet kokoontumisrajoitukset vaikuttivat myös osallistujamääriin ja siihen, missä muodossa tapahtumat ja tapaamiset voitiin pitää.

Syksyllä 2021 järjestettiin yhteistyöverkosto Finanssiakatemian Tärskyt. Tärskyille osallistui 32 finanssialalla työskentelevää sekä oppilaitosten ja palkansaajajärjestöjen edustajia.

Finanssityö

Rahoitusalan työehtosopimukseen kuuluu noin 28 000 pankki- ja rahoitusalan työntekijää. Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä. FA ja sen jäsenet ovat Paltan työmarkkinajäseniä, joka hoitaa alan työmarkkinaedunvalvontaa.

Rahoitusalalla oli käynnissä FinanssiTYÖ2030 -hanke jatkumona aiemmalle Hyvinvoiva Finanssiala -yhteistyölle. FA:n, Paltan, Pron, YTN:n ja Union yhteisessä hankkeessa kerättiin tietoa rahoitusalan uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista sekä kasvatettiin osaamista mm. kyberturvallisuudesta. Vuoden aikana käynnistettiin Vakuuttavaa työtä 2030 -hanke, yhdessä Paltan ja Pron kanssa tavoitteena osaamisen kasvattaminen teemoina uudet teknologiat, monimuotoisuus sekä jatkuva oppiminen.

Finanssiakatemia

Finanssiakatemia on alan työnantajien ja alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten yhteistyöverkosto ja fokuksessa oli erityisesti jatkuva oppiminen. Työnantajakuvan parantamiseen kehitettiin uusi finanssialan viikon etäTET konsepti, jonka lisäksi osallistuttiin Maailman suurimpaan etäTETtiin. Opettajien FIT -konseptista kehitettiin etäFIT. Vuonna 2021 käynnistettiin myös Finanssiakatemian kehittäminen sekä tunnettuuden kasvattaminen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kyberhyökkäyksiin varauduttu

Finanssiala ry tuomitsi 24.2.2022 Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Suomalainen finanssiala osoitti solidaarisuutta eri tukimuodoin ukrainalaisille heidän syvässä hädässään.

Suomen finanssisektori on vakavarainen ja kohtaa muuttuneen maailmantilanteen hyvistä lähtökohdista, totesi Finanssivalvonta 4.3.2022, kun Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan oli kulunut viikko. Sota ei ole vaikuttanut merkittävästi finanssisektorin toimintaan ja yritysten rahoitusmahdollisuuksiin Suomessa. FA:n toimisto julkisti sodan alettua verkkosivuillaan vastauksia kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää pankki-, vakuutus-, maksamis- ja työeläkeasioista. FA:n asiantuntijat vastasivat median ja muiden sidosryhmien esittämiin kysymyksiin sodan vaikutuksista finanssialaan. 

Kyberhyökkäyksen riski finanssialan yrityksiä kohtaan on kasvanut. Finanssiala on hyvin varautunut kyberhyökkäyksiin ja harjoittelee varautumista säännöllisesti. Syksyllä 2021 finanssialan yritykset testasivat varautumistaan Finanssialan FATO-toimintaharjoituksessa ja alkuvuodesta 2022 oli muun muassa maksuliikkeen häiriöihin varautumista testaava yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitus. FA:n asiantuntijat tiivistivät yhteistyötä eri viranomaisten kesken muun muassa pakotetoimien ja pakolaisten pankkiasioinnin johdosta. FA:n toimistolla on varauduttu eri toimin esimerkiksi kyberhyökkäyksiin. 

Hallinto ja henkilöstö

Finanssiala ry:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana Timo Ritakallio OP Ryhmästä, varapuheenjohtajina Ari Kaperi Nordea-konsernista ja Juha Koponen LähiTapiola-ryhmästä.

Muita hallituksen jäseniä olivat Mikko Ayub (Aktia-konserni), Riikka Laine-Tolonen (Danske Bank), Satu Huber 17.2.2021 asti (Elo), Carl Pettersson 7.12.2021 alkaen (Elo), Antti Kuljukka (Fennia), Pekka Lemettinen 28.9.2021 asti (POP Pankki -ryhmä), Jaakko Pulli 7.12.2021 alkaen (POP Pankki -ryhmä), Petri Niemisvirta (Sampo-konserni), Marcus Nystén (SEB), Pekka Ylihurula (S-Pankki), Tomi Närhinen (Säästöpankkiliitto) ja Risto Murto (Varma). 

Hallituksen puheenjohtajaksi vaihtui vuosiksi 2022 – 2023 LähiTapiolan Juha Koponen ja varapuheenjohtajiksi OP-ryhmän Timo Ritakallio sekä 11.1.2022 alkaen Nordean Sara Mella.

Finanssialan ry:n toimitusjohtaja on Piia-Noora Kauppi.

Voimassa olevia työsuhteita FA:ssa oli vuoden lopussa 58 (vuonna 2021: 56). Kokoaikaisia henkilöstöstä oli 51 (50) ja osa-aikaisia seitsemän (6). Vanhempainvapaalla oli kaksi henkilöä. Uusia, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita alkoi viisi ja määräaikaisia neljä. Vuoden 2021 aikana päättyi seitsemän toistaiseksi voimassa ollutta työsuhdetta ja yksi määräaikainen.

Jäsenet

FA:lla oli vuoden lopussa 297 (317) jäsentä.

Yhdistyksen talous

Tilikauden alijäämä oli -1.059,6 TEUR (586,8 TEUR). Hallitus esittää, että tilikauden tulos kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

FA:n käyttöpääoma 31.12.2021 oli 4.020,6 TEUR (5.078,2 TEUR).

Yhdistyksen talousarvio vuodelle 2021 oli 11.726,9 TEUR (11.736,9 TEUR), sisältäen Maksuliikkeen

erillistalousarvion 995,5 TEUR (975,3 TEUR).

FA:n jäsenyydet eri järjestöissä