Finanssiala ry:n toimintakertomus 2022

Tämä toimintakertomus on kirjanpitolain vaatimukset täyttävä lyhyt toimintakertomus.
3.5.2023

Katsaus vuoden 2022 toimintaan

Finanssiala ry:n (FA) tärkeänä tehtävänä on kasvattaa sidosryhmien ymmärrystä alan roolista ja merkityksestä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. FA:n tehtävä on tuoda esille, miten pankit, vakuutus- ja työeläkeyhtiöt, sijoitusrahastoyhtiöt ja arvopaperivälittäjät sekä rahoitusyhtiöt toimivat hyvinvoinnin perustana ja kasvun moottorina. Alan yritysten toiminnan on oltava vastuullista, ja vastuullisuudesta on kerrottava avoimesti. Myös vaikeista ja sensitiivisistä asioista on uskallettava keskustella.

Toimintavuonna 2022 FA kävi säännönmukaista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. FA painotti dialogissaan aktiivista keskustelua poliittisten päättäjien kanssa Suomessa ja EU:ssa ja valmistautui seuraaviin eduskuntavaaleihin. FA julkaisi omat hallitusohjelmatavoitteensa huhtikuun 25. päivänä. Tavoitteissa painotetaan sitoutumista maltillisempaan sääntelyyn ja verotukseen. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat rahoittajina ja riskien jakajina keskeisessä roolissa ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa.

FA:n yhteistyö finanssialan eurooppalaisten edunvalvontajärjestöjen kanssa on ollut laajaa ja systemaattista. FA:n on tehnyt laajasti myös omaa edunvalvontaa EU-päättäjien keskuudessa. Yhteistyötä on tehty tiiviisti pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa.

Toimialan vastuullisuus ja avoimuus otetaan huomioon kaikessa FA:n vaikuttamistyössä. FA on ottanut käyttöön vaikuttamisen työskentelymallin, jonka avulla arvioidaan kuhunkin edunvalvontahankkeeseen liittyvät vastuullisuusnäkökulmat. FA kompensoi rahallisesti edunvalvontatyöhön liittyvän lentomatkailun päästöjä WWF Suomen kautta 3 000 eurolla.

FA on vuoden mittaan aktiivisesti nostanut esiin muun muassa kansalaisiin kohdistuneita huijauksia ja keinoja niiden torjumiseksi. Tarkoituksena on ollut lisätä väestön valppautta ja tietoisuutta erilaisista huijauksista sekä informoida pankkien onnistumisista huijausten estämisessä.

Omassa lobbauksessaan FA noudattaa avoimuuden käytäntöjä mm. viestimällä tavoitteistaan ja lobbaustyöstään avoimesti sekä julkaisemalla antamansa vaalituet. Kannatamme avoimuuden lisäämistä lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvässä vaikuttamistyössä sekä kotimaassa, että EU:ssa. Vuonna 2022 FA julkisti toisen kerran ns. lobbauksen avoimuustilinpäätöksen, jossa kerrotaan, keitä kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä EU-parlamentaarikkoja ja komission virkamiehiä on edellisen vuoden aikana lobattu edunvalvontateemoissamme. FA:ssa on valmistauduttu vuoden 2024 alussa voimaan tulevan lobbauksen avoimuusrekisterin velvoitteisiin. Käytössämme on oma sidosryhmätyökalu, jonka avulla kirjataan tapaamisia.

FA aloitti syksyllä 2022 uuden strategian laadinnan toimintaympäristöanalyysillä. Siihen haettiin sparrausta nuoremman sukupolven vaikuttajilta, joiden kanssa järjestettiin kolme työpajaa. FA:n hallituksen suunnittelukokouksessa marraskuussa 2022 keskityttiin analysoimaan nykyisen strategian onnistumista ja käytiin lähetekeskustelu tulevan strategiakauden painotuksista. FA:n henkilöstön kanssa järjestettiin arvoihin keskittynyt työpaja. Strategia vuosille 2023–2026 on määrä hyväksyä kesäkuussa 2023.

FA:n edunvalvonnan prioriteetit on jaettu kolmen, kahden ja yhden timantin hankkeisiin, joista kolmen timantin hankkeet ovat erityistä panosta vaativia asioita ja siksi edunvalvonnan prioriteettilistan kärjessä. Kahden timantin hankkeisiin kuuluvat edunvalvonnan perustyöhön kuuluvat asiat ja yhden timantin hankkeisiin asiat, joita seurataan ja jotka juuri sillä hetkellä eivät vaadi aktiivista panosta.

Kestävän rahoituksen lainsäädäntö etenee vauhdilla

Kestävä rahoitus tarkoittaa finanssialan liiketoimintoja, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. EU on säännellyt viime vuosina muun muassa kestävän rahoituksen sijoitustoimintoja, ja pankkivalvojat ovat luoneet ohjeistusta kestävyysriskien huomioimisesta lainanannossa.

Vuoden 2022 aikana oli vireillä useita lakihankkeita, jotka liittyivät kestävään rahoitukseen: taksonomia-asetus, tiedonantoasetus SFRD, kestävyysraportointidirektiivi CSRD, yritysvastuudirektiivi CSDD, EU Green Bond Standard ja EU:n metsäkatoasetus.

Taksonomia-asetus antaa sijoitusten kestävyysvaikutusten arviointiin yhteisen EU-tason kriteeristön. Taksonomia eli kestävyyden luokitusjärjestelmä muodostaa perustan monille meneillään oleville lakimuutoksille. Taksonomia-asetuksen tiedonantovelvoite koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista tuli finanssialan toimijoille noudatettavaksi 1.1.2022 riippumatta delegoidun säädöksen hyväksymisestä.

Finanssiala ry kannattaa tieteeseen ja Pariisin sopimuksen tavoitteisiin perustuvia kestävyysluokitteluja. Luokittelut tulisi rakentaa komission nimittämän asiantuntijatyöryhmän (TEG) suosituksille. Ideaalitilanteessa kestävän rahoituksen sääntely tuo selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja luottamusta finanssimarkkinoille, ja lisää rahoitusmarkkinoiden houkuttavuutta sekä oikeutusta kuluttajien silmissä.

Olemme tehneet tiivistä edunvalvontatyötä tapaamalla asian tiimoilta yli puoluerajojen poliitikkoja sekä kotimaassa että EU:ssa, käyneet aktiivista dialogia ministeriöiden virkahenkilöstön kanssa, olleet kuultavana valiokunnissa ja viestineet eri kanavilla aiheesta.

FA kritisoi hetu-uudistuksen laajuutta ja kalleutta – esitys raukesi vaalikauden lopulla

Henkilötunnuksen uudistaminen oli tarkoitus saattaa loppuun osittaisuudistuksella, joka riittäisi korjaamaan välimerkkien riittävyyteen liittyvät ongelmat sekä mahdollistamaan sukupuolisidonnaisuudesta luopumisen. FA piti näitä uudistuksia perusteltuina. Kokonaisuudistus tulisi sekä julkiselle että yksityiselle sektorille kohtuuttoman kalliiksi.

Uudistettavien henkilötunnusten rinnalle on kaavailtu uutta kansalaisten yksilöintitunnusta, joka ei ensi vaiheessa tulisi ihmisten itsensä tietoon, vaan sitä voisivat hyödyntää yritykset, viranomaiset ja yhteisöt omissa tietojärjestelmissään. FA vastusti rinnakkaista uutta yksilöintitunnusta, koska se aiheuttaisi runsaasti kuluja koko yhteiskunnalle ja loisi sekä sekaannusta että hämmennystä kansalaisten yksilöintiin.

FA osallistui uudistusta käsitelleeseen työryhmään, joka päätyi esittämään uusimuotoisen henkilöturvatunnuksen käyttöönottoa. FA jätti esitykseen eriävän mielipiteen.

Lakiesitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2022. Vaikutimme aktiivisesti eduskunnassa uuden yksilöintitunnuksen sääntelyn jäädyttämiseksi. Teimme tiivistä vaikuttamistyötä tapaamalla vuoden aikana poliitikkoja, pyrimme aktiiviseen dialogiin vastuuministeriön virkahenkilöstön kanssa ja olimme kuultavana valiokunnissa. Aiheesta tuotettiin aktiivista viestintää. Lakiesitys raukesi helmikuun lopulla 2023.

Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen uusia työkaluja viranomaisille

FA:n tavoitteena on ollut, että mahdolliset uudet toimenpiteet kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estämiseen kohdennetaan niihin luottomuotoihin, joista on koitunut ongelmia kuluttajille. Kohdentamisella voidaan estää haitalliset vaikutukset kansantaloudelle, etenkin työvoiman liikkuvuudelle ja asuntomarkkinoiden toiminnalle. Toimenpiteisiin liittyvät pankkien tietojärjestelmä- ja muut kustannukset tulee pitää mahdollisimman pieninä.

Vuonna 2019 mietintönsä luovuttaneen valtiovarainministeriön työryhmän valmistelun pohjalta valmisteltiin toimia kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi. Uudistuksille otettiin koronapandemian vuoksi aikalisä.

Kesällä 2021 valtiovarainministeri Annika Saarikko linjasi, ettei tulosidonnaista velkakattoa sisällytetä esitykseen ja asuntolainojen enimmäispituudeksi esitetään 30 vuotta työryhmän ehdottaman 25 vuoden sijaan.

Hallituksen esitys kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle kesällä 2022. FA piti osaa esitykseen sisältyvistä ehdotuksista kannatettavina. Näitä olivat mm. asuntoyhteisöluottojen lainakatto, sääntelyn ulottaminen koskemaan laaja-alaisesti erilaisia luotonantajia sekä pienlainayhtiöiden tuominen Finanssivalvonnan valvonnan piiriin.

Osa ehdotuksista oli ongelmallisia. Erityisesti tämä koski Finanssivalvonnalle ehdotettua valtuutta antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arviointiin liittyvistä raja-arvoista ja jakaumista. Käytännössä kyse olisi vakavaraisuusvalvonnasta, joka on täysharmonisoitua EU:ssa.

Talousvaliokunta sai kotitalouksien velkaantumisen rajoittamista koskevasta lakiesityksestä mietinnön valmiiksi tammikuussa 2023, ja esitys hyväksyttiin eduskunnassa tammikuun lopulla. Finanssivalvonnan uudet valtuudet ovat esityksen mukaisia eli ne koskevat myös luottolaitoksia. Uusi sääntely tulee voimaan 1.7.2023.

Positiivinen luottotietorekisterihanke etenee – FA puoltaa rekisterin perustamista

FA on kannattanut positiivisen luottotietorekisterin perustamista. FA oli mukana rekisteriä valmistelevassa työryhmässä. Rekisteriä koskeva laki tuli voimaan elokuussa 2022. Rekisteriin tulevat kuluttajaluottojen ja näihin rinnastuvien luottojen tiedot vuodesta 2024 alkaen. Vuoden 2025 lopussa luotonantajat alkavat ilmoittaa muille yksityishenkilöille kuin kuluttajille myönnettyjä luottoja.

Positiivinen luottotietorekisteri kerää yhteen kansalaisten eri luottolaitoksista ottamat velat. Luotonantajille tulee velvoite raportoida myönnetyt lainat rekisteriin ja käyttää rekisteristä saatavia tietoja lainanhakijan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Velanhakijan kokonaistaloudellista tilannetta voidaan rekisterin avulla arvioida nykyistä paremmin.

FA vaati valmistelun aikana, että rekisterin perustamiskustannukset tulisi jyvittää kokonaan viranomaisille, mikä ei toteutunut. Rekisterin tietosisällön saaminen viranomaisten tarvitsemalle tasolle on tuottamassa luotonantajille selvästi vielä alkuperäisiä arvioitakin suuremmat kustannukset. Epävarmuutta luo se, että rekisterin perustamis- ja ylläpitokustannukset tullaan osittain perimään luotonmyöntäjiltä käyttömaksuina.

ASP-järjestelmän uudistus tekee sen entistä houkuttelevammaksi

Finanssiala ry kannatti hallituksen esityksiä laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.

Pidimme ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti kannatettavina. Säästösopimuksen yläikärajan nosto 44 vuoteen on perusteltua. Puntaroimme, voisiko yläikärajan poistaa kokonaan. Samoin 45 vuotta täyttäneen avopuolison rinnastaminen aviopuolisoon asuntosäästösopimusta tehtäessä on kannatettava muutos.

Korkotukilainan myöntäminen enimmillään 50 % suurempana asunnon yhdessä hankkiville kahdelle ASP-säästäjälle on myös hyvä muutos Sen vaikuttavuutta lisää ympäristöministeriön vuoden lopulla valmistelema valtioneuvoston asetuksen muutos, joka nostaa vuosineljänneksittäin säästettävän ASP-talletuksen enimmäismäärää. Enimmäismäärä nousee 3 000 eurosta 4 500 euroon 1.4.2023 alkaen.

Useita hallituksen veroesityksiä kariutui

Useat hallituksen suunnittelemat verohankkeet eivät toteutuneet. Näitä olivat ns. arvonnousuvero, taloudellista työnantajaa koskevaa sääntely ja kiinteistövarallisuuteen sijoittavien erikoissijoitusrahastojen veromuutokset sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys. Sen sijaan toteutui lakiesitys tuloverolain muutoksesta, jolla mahdollistetaan kotimaisen kiinteistön välillisen luovutuksen verotus Suomessa verosopimuksen sen salliessa sekä yrityksen omaan t&k -toimintaan ja ostopalveluihin kohdistuva lisävähennys.

Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistus eteni – kansalaisaloite viritti keskustelun

Yrittäjän työtulon vahvistaminen on ollut keskeinen ongelma yrittäjän eläkevakuutusjärjestelmässä. Eläkemaksun ja siitä kertyvän sosiaaliturvan pitäisi perustua yrittäjän todelliseen työpanokseen. Moni yrittäjä kuitenkin maksaa todellista työtuloaan vastaavaa summaa pienempää eläkemaksua. Seurauksena on yrittäjien pieniksi jäävät eläkkeet ja riittämätön sosiaaliturva.

YEL-vakuutusta on pohdittu erilaisissa työryhmissä jo muutamia vuosia sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Kesäkuussa 2022 annettiin hallituksen esitys, jossa täsmennettiin työtulon vahvistamista. Esitys herätti laajaa kansalaiskeskustelua ja syyskuussa eduskunnalle annettiin kansalaisadressi, jossa vaadittiin muutoksia hallituksen esityksiin. FA vaikutti aktiivisesti eduskunnassa tapaamalla ja keskustelemalla esityksestä. Esimerkiksi FA:n edustajat tapasivat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan johtoa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa muutosesityksen. Muun muassa siirtymäsäännöstä muutettiin, jotta vaikutus erityisesti pienyrittäjiin ei olisi niin nopea.

FA järjesti marraskuussa 2022 Pyöreän Pöydän -keskustelutilaisuuden: Yrittäjien eläkkeet- kuka saa päättää, kenen pitää maksaa? Tilaisuuteen osallistui yhteiskunnan kärkipaikoilta vaikuttajia ja aiheen asiantuntijoita. Aihetta käsiteltiin kahden jakson verran Alivakuutussihteeri -podcastissa.

Rahoituspalvelut turvataan poikkeusoloissa tehokkaalla yhteistyöllä

Finanssiala on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään järjestelmiään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin, että rahoitusmarkkinoiden ja maksuliikenteen toimivuus myös vaikeissa häiriötilanteissa kyettäisiin turvaamaan. Varautuminen onnistuu tehokkaimmin alan ja viranomaisten välisellä hyvällä ja aidolla yhteistyöllä. Sen sijaan kansalliset erityis-vaatimukset ja lisäsääntely eivät helposti sovellu harmonisoidulle eurooppalaiselle rahoitus-markkinalle.

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti elokuussa 2018 rahoitusalan keskeisten tietojärjestelmien ja tietokantojen pakkosijoittamista Suomeen. Huoltovarmuuskeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö tukivat FA:n näkemystä, ettei pakkosijoittamiseen tule ryhtyä, koska esitetyt varautumisvaatimukset olivat suhteettomia. Sipilän hallitus ei vienyt esitystä eteenpäin.

FA:n johdolla pankit ovat sääntelyn vaihtoehtona laatineet selvityksen keskeisten rahoituspalvelujen turvaamisesta poikkeusoloissa. FA toimitti selvityksen loppuraportin viranomaisille joulukuussa 2020 ja ehdotti korkean tason tapaamista jatkosta sopimiseksi. Ensimmäinen tapaaminen viranomaisten kanssa oli kesäkuussa 2021. Asia ei edennyt vuoden 2021 aikana.

Lakiin pohjautuva sääntely nousi uudelleen esille keväällä 2022. Luottolaitoslain 5 luvun 16 §:n muutos ja laki eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla astuivat voimaan 11.7.2022. Lakien valmistelu toteutettiin salassa ja kiireellisenä, eikä FA:lla ollut mahdollisuutta ottaa kantaa esitysten asialliseen sisältöön tai ehdotuksiin. Lain toimeenpano aloitettiin viranomaisten ja pankkien välillä salassapitositoumuksien alla, mikä ei mahdollista alan yhteistä keskustelua tai FA:n osallistumista.

Uutta varautumissääntelyä on tulossa finanssisektorille sekä EU-tasolta että kansallisesti. Tehdyt lakimuutokset eivät kumoa, rajoita tai muuta luottolaitoksiin tai niiden palveluihin sovellettavaa EU-sääntelyä. Asiaa on käsitelty FA:n hallituksen ja pankkijohtokunnan kokouksissa syksyllä 2022.

Vaikutukset Huoltovarmuuskeskuksen ja sen poolien toimintaan ovat vielä epäselvät. Toimijoiden ja Huoltovarmuuskeskuksen tahtotilana on pitää poolit edelleen vapaaehtoisuuteen perustuvina. Huoltovarmuusselonteko annettiin eduskunnalle syyskuussa. Selonteko tai sen pohjalta valmisteltava valtioneuvoston huoltovarmuuspäätös eivät ole toimijoita sitovia normeja.

Arpajaislaki uudistui – FA:n kannoille ymmärrystä, mutta ei tarpeeksi

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2021 arpajaislain uudistuksen, jonka myötä Suomessa otetaan käyttöön maksuliikenne-estot pelihaittojen torjumiseen.

FA yritti vahvasti vaikuttaa siihen, ettei estoja otettaisi käyttöön, sillä ne ovat tehottomia pelihaittojen torjumiseen ja hintalappu on korkea. FA antoi arpajaislaista lausuntoja ja osallistui valiokuntakuulemisiin. Talousvaliokunta ja perustuslakivaliokunta ottivat lausunnoissaan FA:n kantaa tukevat kannat. Hallintovaliokunta otti huomioon perustuslakivaliokunnan huomion pelivoittojen kotiuttamisesta, jonka katsottiin kuuluvan omaisuudensuojan piiriin, jolloin arpajaislakiin jäivät jäljelle vain yksisuuntaiset estot pelaamiseen. Tämä heikentää entisestään pelaamisen maksuliikenne-estojen tehoja.

Arpajaislakiesitys oli toukokuussa 2022 arviointineuvoston arvioitavana. FA lähetti arviointineuvostolle muistion maksuliikenne-estojen keskeisistä vaikutuksista finanssialaan. Arviointineuvoston lausunto oli yhteneväinen FA:n lausunnon kanssa. Lausunnossa todettiin mm., että estot eivät mahdollisesti ole kovin tehokas keino ongelmapelaamisen vähentämiseksi. Pankeille koituisi sääntelytaakkaa järjestelmien kehittämisestä, joka voisi vaikuttaa niiden kilpailuasemaan.

FA tapasi kevään ja kesän aikana hallituspuolueiden edustajia ja sisäministeriön poliittista johtoa, Alan argumentit ymmärrettiin hyvin. Keskusteluissa tuotiin esille, että maksuliikenne-estoja koskevan sääntelyn motiivi on ennen kaikkea poliittinen.

Puhelinmyynnin sääntely kiristyi – vaikutuksia erityisesti vakuutusmyyntiin

FA ei kannattanut puhelinmyynnin rajoittamista hallituksen esittämällä tavalla. Rahoituspalvelut olisi pitänyt saada pois soveltamisalasta, etenkin vakuutus- ja sijoituspalvelut. Yksi vuosi oli liian pitkä aika reagoida mahdolliseen sitomattomuuteen. Tekstiviestin osalta tulisi olla riittävää, että siinä esitetään tarjouksen keskeinen sisältö. Puhelinmyyntiin ei ole finanssialalla liittynyt ongelmia. Kirjallisen vahvistuksen vaatimus hankaloittaisi erityisesti vakuutusyhtiöiden myyntiprosessia, koska vakuutus ei tulisi voimaan ennen kuin asiakas olisi tarjouksen kirjallisesti hyväksynyt.

Oikeusministeriön työryhmä tarkasteli jo aiemmin koti- ja puhelinmyynnin sääntelyn kiristämistä kuluttajille siitä aiheutuvan haitan vuoksi. Valmistelussa oli esitetty mm. valtakunnallista kieltorekisteriä, puhelinmyynnin siirtymistä luvanvaraiseksi, erillistä tunnistettavaa puhelinnumeroa markkinointisoittoihin tai tilauksen kirjallista vahvistamista. OM:n työryhmä ei esittänyt kiristyksiä, mutta esitys muuttui huonompaan suuntaan lausuntokierroksen jälkeen. Lakiesitys annettiin helmikuussa 2022.
FA vaikutti asiassa sekä suoraan OM:n lakia valmisteleviin viranhaltijoihin, että EK:n kautta, jolla oli työryhmässä edustus. Lobbausta kohdistettiin hallituspuolueisiin ja eduskunnan talousvaliokuntaan. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa eräitä vähäisiä yksityiskohtia lukuun ottamatta muuttumattomana ja uudet lait tulivat voimaan vuoden 2023 alusta. Kuluttajalta vaaditaan jatkossa kirjallista vahvistusta sopimuksen voimaantulemiseksi, mikäli tuote/palvelu on myyty puhelimessa elinkeinoharjoittajan soittaessa asiakkaalle. Vaatimukset eivät koske luottoja.

Tiedonhallintalakiin viime metreillä tarpeellisia muutoksia

Oikeusministeriön työryhmä valmisteli vuonna 2021 yleislakia automaation käyttämistä hallintoasian käsittelyssä ja päätöksenteossa. FA:lla oli edustus työryhmässä. Uudistus koskee myös lakisääteistä vakuutustoimintaa. Sääntelyn tulisi sallia automaatio (ml. tekoälyn käyttö) siten, että siinä huomioidaan yksityisten toimijoiden erityispiirteet ja sallia automaattinen päätöksenteho mahdollisimman laajasti silloinkin, kun kysymys on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Työryhmän työ eteni tasapainoisesti, joten esitykset mahdollistavat vakuutusten tarjoajien kannalta riittävän joustavan automatisoinnin.

Lakiin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (tiedonhallintalaki) ja lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (digipalvelulaki) esitetyt muutokset valmisteltiin yksipuolisesti virkamiesvalmistelussa, eikä aitoa ja riittävää vuoropuhelua yksityisen sektorin kanssa käyty. EU:n tietosuoja-asetus tai Suomen perustuslaki eivät edellyttäne tai tarvitse tuekseen mainittua sääntelyä yksityisellä sektorilla. Sekä vahinkovakuutusyhtiöiden että työeläkevakuutusyhtiöidentiedonhallinnan prosesseja säädellään jo nyt sekä kansallisen että EU:sta tulevan lainsäädännön ja viranomaismääräysten pohjalta. Osa ehdotuksista ovat osin päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia EU:n yhteismarkkinasääntelyn kanssa. FA tapasi ennen hallituksen esityksen antamista ministereitä ja heidän erityisavustajiaan sekä VM:n virkamiehiä.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen syksyllä 2022 FA tapasi hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan kansanedustajia. Eduskunta teki lopulta tarpeellisia muutoksia esitykseen. Mikäli hallituksen esitys olisi mennyt läpi sellaisenaan, olisi se asettanut vakuutusyhtiöt hankalaan paikkaan ja jarruttanut – tai jopa estänyt merkittävästi – digitalisaatiokehitystä. Ensin uudistuksen ongelmista huomautti lausunnossaan perustuslakivaliokunta ja sitten epäkohtiin puuttui hallintovaliokunta, joka teki mietintöönsä useita järkeviä korjauksia.

Oikeusministeriön asettama julkisuuslain ajantasaistamista valmisteleva työryhmä jatkoi vuonna 2021 toimintaansa. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida julkisuuslain soveltamisalan riittävyyttä ja ajanmukaisuutta. FA:lla on edustus työryhmässä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdittavana kysymys siitä, onko mahdollista ottaa vakuutuslainsäädäntöön erityissäännöksiä julkisten hallintotehtävien ulkoistamisesta. FA toimitti sosiaali- ja terveysministeriölle ja Finanssivalvonnalle oman oikeudellisen arvion ulkoistamisesta vahinkovakuutuksessa, jossa otettiin kantaa siihen, onko kansallinen sääntely asiassa mahdollista. Hanke ei edennyt STM:ssä vuoden 2022 aikana. Automaattista päätöksentekoa koskevassa esityksessä on yhden pykälän osalta myös kysymys siitä, millä edellytyksillä vakuutusyhtiöt voivat ulkoistaa toimintaansa, minkä vuoksi sillä on vaikutusta ulkoistamisen sääntelyyn laajemminkin.

Soteuudistus on voimassa, mutta julkinen palvelulupaus puuttuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siirryttiin hyvinvointialueiden toiminnan aloittamiseen. FA kannattaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä jatkossakin. FA oli laajassa rintamassa vastustamassa uudistuksessa kirjausta sopimusten mitätöimisestä liittyen sotepalvelujen ulkoistamissopimuksiin. Tähän saatiin lievennytyksiä ja luotiin malli, joka mahdollistaa sopimusten jatkumisen.

Finanssialan hallitusohjelmaan sisältyvä ehdotus palvelulupauksesta koskettaa etenkin hyvinvointialueiden toimintaa. Palvelulupaus kertoo sen, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. FA:n edustajat ovat tavanneet vuoden aikana hyvinvointialueiden edustajia. Työtä on myös tehty yhteistyökumppaneiden kanssa EK:n tasolla.

EU:n finanssialaan liittyvät digihankkeet

EU:n digitaalinen sisämarkkina vaatii yhteisiä pelisääntöjä. FA kaipaa tulevilta säännöiltä tasapuolisuutta ja pitkäikäisyyttä. Markkinoille tulevia uusia toimijoita on kohdeltava sääntelyssä tasavertaisesti suhteessa perinteisiin finanssiyhtiöihin. Vuonna 2022 FA antoi digihankkeista lausunnot eduskunnan valiokunnille sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle EIOPA:lle.

FA on kannattanut digitaalisen henkilöllisyyden ja sähköisen ydinidentiteetin kehittämistä valtion toimesta. Ydinidentiteetin ylläpitäminen ja ensitunnistamistiedon sähköinen jakelu kuuluvat luontevasti valtion toimivaltaan.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kattavuus jäi ehdotetussa muodossaan torsoksi. Älypuhelimeen ladattavaa henkilöllisyystodistusta voi käyttää tunnistusvälineenä sekä tiskillä asioimiseen että vahvana sähköisenä tunnistusvälineenä. Henkilöllisyystodistuksen rinnalle esitetään vaihtoehtoista tunnistusvälinettä niille, jotka eivät älypuhelinta voi tai halua käyttää. FA harmittelee, että vaihtoehtoista tunnistusvälinettä on kaavailtu pelkästään julkisen sektorin käyttöön. Esitys ei tuonut ratkaisua siihen, miten digitaalista henkilöllisyystodistusta voisi hyödyntää vahvaan tunnistamiseen puhelinpalveluissa. FA on ollut varauksellinen EU-komission ehdottaman eurooppalaisen digitaalisen identiteetin vahvistamisen suhteen.

Kotimaassa lakiesitys digitaalisesta henkilöllisyydestä raukesi lopulta eduskunnassa helmikuun 2023 lopulla. FA toivoo, että esityksen valmistelua jatketaan seuraavalla vaalikaudella ottamalla huomioon finanssialan asiantuntemus ja näkemykset.

FA suhtautuu varauksellisesti digitaalisen keskuspankkirahan, digitaalisen euron, kehittämiseen. Euroopan keskuspankin EKP:n hanke ja komission tuleva sääntelyehdotus eivät saa vaarantaa pankkijärjestelmän vakautta eivätkä syrjäyttää yksityistä hyvin hoidettua liiketoimintaa. FA järjesti pohjoismaisen pankkialan kanssa pankkien edustajien taustakeskusteluryhmän EKP:n markkinaneuvojaryhmän jäsenten tueksi.

Komission tekoälyä koskevan sääntelyn tavoitteet ovat FA:n mukaan kannatettavia, mutta sääntelyvaatimuksissa on kiinnitettävä huomiota innovaatioiden edistämiseen. Vaatimusten on oltava oikeasuhteisia eikä niiden tule muodostaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

Pankkiunionin yhteinen talletussuoja ei edennyt

Keväällä 2021 komissio järjesti julkisen konsultaation EU:n kriisinratkaisu- ja talletussuojakehikon uudistamisesta (CMDI – Crisis Management & Deposit Insurance). Siinä esiteltiin talletussuojalle ns. hybridimalli, jossa kansallisten rahastojen lisäksi olisi ylikansallinen keskusrahasto. FA vastasi konsultaatioon itse ja osallistui myös EBF:n vastauksen laadintaan.

Euroalueen valtionvarainministerien muodostama euroryhmä asetti joulukuussa 2018 korkean tason työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia tiekartta poliittisten neuvottelujen käynnistämiseksi yhteisestä talletussuojasta. Aikataulut ovat rikkoutuneet toistuvasti, koska jäsenmaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen asiasta. Näin kävi myös kesäkuussa 2022, jolloin alustava tiekartta tyrmättiin euroryhmän kokouksessa. Tiekarttaan sisältynyt ehdotus yhteisestä talletussuojasta ei siten edennyt toteutukseen vaan keskusteluja asiasta jatketaan edelleen.

Basel III – edunvalvonnan painopiste siirtyi Brysseliin

Basel III -standardien loppuunsaattaminen on erittäin laaja hanke. Kyse on pankkien riskilaskennan uudistamisesta eli siitä, millainen riski kullakin omaisuuserällä ja sopimuksella katsotaan olevan ja kuinka suuri on tätä riskiä vastaava riskipaino.

FA vaikutti laajalla rintamalla komission Basel III -toimeenpanoesitystä koskevan Suomen kannan muodostamiseen ministerien, erityisavustajien, valtiosihteerien ja kansanedustajien tapaamisten kautta. FA antoi lausuntoja eduskunnan valiokunnille hallituksen U-kirjelmästä ja pyrki vaikuttamaan siihen, että Suomen kanta ottaisi finanssialan sekä talouden tarpeet paremmin huomioon. FA vaikutti asiassa aktiivisesti euroedustajiin EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Tapaamisia pidettiin runsaasti myös pohjoismaisten pankkiyhdistysten kanssa.

Eduskunnan talousvaliokunta ja osin myös suuri valiokunta asettivat lausunnoissaan Suomen neuvottelutavoitteiksi ratkaisut, joilla turvattaisiin Suomen talouskasvua ja rahoituksen saatavuutta laina-asiakkaille. Tämä linjaus oli pitkälti FA:n tavoitteiden mukainen. Suuri valiokunta muun muassa painotti, ettei neuvottelujen lopputuloksena syntyvä kokonaisuus saa voimaantullessaan vaarantaa matalariskisen yritys- ja asuntorahoituksen saatavuutta.

EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta äänesti tammikuussa 2023 kannastaan Basel III:een. FA:n mukaan valiokunta ei huomioinut tarpeeksi kansallisten markkinoiden erityispiirteitä, mutta kannassa on kuitenkin jonkin verran parannuksia parlamentin raportoijan alkuperäiseen kantaan. Uuden sääntelyn on tarkoitus tulla pääosin voimaan 2025.
Solvenssi II – vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely uudistuksen kohteena

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta säännellään EU-tasolla Solvenssi II -direktiivillä. Se yhdenmukaistaa EU-alueella vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännökset, vastuuvelan laskennan ja vakavaraisuusvalvonnan. Lisäksi direktiivi sisältää laadullisia hallintojärjestelmää koskevia vaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa yhtiön toimintaan liittyvien riskien asianmukainen hallinta. Vakuutusyhtiöiden kriisinhallintaa on pohdittu kehitettäväksi myös muuten kuin osana Solvenssi II:ta.

FA:n mielestä nykyisiä vakavaraisuussääntelyn vaatimuksia on yksinkertaistettava ja helpotettava. Vakuutusyhtiöiden raportointitaakkaa on pienennettävä ja suhteellisuusperiaatetta sovellettava määrätietoisesti. Kun vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus- ja kriisinhallintasääntelyä kehitetään, on vältettävä päällekkäistä sääntelyä. Uudistusten ei pidä johtaa sellaisiin vakavaraisuusvaatimusten kiristyksiin, jotka voisivat heikentää vakuutusyhtiöiden mahdollisuuksia muun muassa kestävän rahoituksen tukemiseen. FA tapasi suomalaisia viranomaisia, komission vastuuyksikköä sekä parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnan euroedustajia.

Vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisudirektiivistä vääntöä EU:ssa

EU:n pysyvien edustajien komitea hyväksyi vuoden 2022 lopussa neuvoston yleisnäkemyksen komission syyskuussa 2021 antamasta ehdotuksesta vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisudirektiiviksi (IRRD). Jäsenvaltioiden esittämistä huolenaiheista huolimatta yleisnäkemys ei poikkea merkittävästi komission alkuperäisestä ehdotuksesta.

Vakuutusalan kannalta siinä on myönteisiä muutoksia suhteessa komission ehdotukseen, muun muassa finanssiryhmittymien kohtelu, tarvittavien suunnitelmien päivittämistiheyden vähentäminen, kriisinratkaisuvälineiden mukauttaminen keskinäisiin yrityksiin sekä valtuudet vakuutuskorvausten uudelleenjärjestelyyn. Keskeisiä huolenaiheita ovat edelleen muun muassa elvytys- ja kriisinratkaisusuunnittelun laajuus, resoluutiorahoitus, vuorovaikutus Solvenssi II:n kanssa, eurooppalaisen kriisinratkaisukollegion käyttöönotto ja kriittisen toiminnan määrittely.

EU-parlamentissa IRRD:n käsittely on ollut helpompaa kuin Solvenssi II -uudelleentarkastelun. Parlamentissa vallitsee laaja yhteisymmärrys useista osa-alueista, mukaan lukien elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmien laajuudesta, finanssiryhmittymien paremmasta tunnistamisesta ja kriisinratkaisuviranomaisten nimeämisestä. Parlamentti äänestää IRRD-kompromissista todennäköisesti yhdessä Solvenssi II -kompromissin kanssa, mikä hidastaa sen käsittelyä.

Sijoittajansuojasääntelyä uudistetaan

Komissio valmistelee ehdotusta finanssialan vähittäisasiakkaiden sijoittajansuojan kohentamiseksi. Ehdotus annetaan tämänhetkisten tietojen mukaan toukokuussa 2023. Keskustelua aiheesta on käyty jo vuoden 2022 ajan.

Suunnitellut uudistukset koskevat muun muassa vähittäissijoittajille tarjottavia sijoituspalveluita ja arvopaperimuotoisia sijoituksia sekä vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita. Sääntely koskee myös niitä pankkien, sijoituspalveluyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja muiden välittäjien menettelytapoja, joilla näitä tuotteita asiakkaille tarjotaan, sekä tiedonantovelvollisuuksia tuotteita myytäessä.

FA kannattaa tehokasta sijoittajansuojaa ja selkeitä sijoitustuotteiden myynnin menettelytapoja. Ne pitävät yllä vähittäissijoittajien luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja rohkaisevat sijoittamaan. Tällä alueella on jo paljon EU-sääntelyä, joka on monin osin edistänyt sijoittajansuojaa.

Nykyinen EU-sääntelykehys on laaja ja monipolvinen. Tiedonantosääntelyä on yhdenmukaistettava ja yksinkertaistettava, jotta vähittäisasiakas saa selkeää ja ymmärrettävää tietoa. Sääntely ei ole ajan tasalla digitalisoituneen palveluinfrastruktuurin ja teknologisen kehityksen myötä asiakkaille tarjottavien mahdollisuuksien suhteen. Markkinoilla ei ole nähty sellaisia sijoittajansuojaongelmia tai markkinahäiriöitä, että ne edellyttäisivät nykyisen kannustinsääntelyn muuttamista. Jäsenmaiden valinnanmahdollisuus säätää meklaripalkkioiden mallista on säilytettävä nykyisenlaisena. FA on keskustellut uudistuksesta euroedustajien, valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriöiden kanssa sekä osallistunut komission konsultaatioon.

Arvopaperimarkkinalainsäädäntö uudistuu

FA on tehnyt tiivistä edunvalvontayhteistyötä arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisessa pohjoismaisen Nordic Securities Associationin kanssa ja tavannut komission virkamiehiä, pohjoismaisia valtiovarainministeriöitä sekä keskeisiä euroedustajia. Runsaiden tapaamisten lisäksi on tuotettu aktiivisesti omia neuvotteluehdotuksia. Esillä ovat olleet muun muassa rahoitusvälinen käypankäyntiä sekä sijoituspalveluja ja sijoittajan suojaa sääntelevien MiFID/R-säädöskokonaisuuksien muutosehdotukset.
EU-ehdotuksen käsittelyssä on otettava huomioon vaikutukset erilaisilla EU-markkinoilla oleviin rakenteisiin sekä yritys- ja vähittäisasiakkaisiin. Pohjoismaiset pääomamarkkinat toimivat erittäin hyvin, eikä uudella sääntelyllä saa aiheuttaa toiminnalle tarpeettomia esteitä. Tämän vuoksi muun muassa MiFID/R -muutosehdotukset kaupankäynnin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja koottujen kaupankäyntitietojen luomiseksi ovat olleet lähtökohtaisesi kannatettavia.

Rahanpesulainsäädäntö – yhteistyötä laajalla rintamalla

EU-komissio julkaisi kesällä 2021 ehdotuksensa uudesta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta lakipaketista. FA toivotti paketin tervetulleeksi, mutta muistutti, että sääntelyä ja etenkin sen toimeenpanoa on tehostettava myös finanssisektorin ulkopuolisten toimijoiden osalta. FA on tavannut runsaasti euroedustajia yhdessä pohjoismaiden pankkiyhdistysten kanssa, osallistunut sen kommentointiin ja jatkovalmisteluun eurooppalaisten sisarjärjestöjen kautta sekä tuottanut neuvotteluihin omia ehdotuksiaan.

Kansallisella tasolla FA on tehnyt useita ehdotuksia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan parantamiseksi ja esittänyt nykyistä tiiviimpää yhteistyötä pankkien ja eri viranomaisten kesken. FA on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Rahanpesun selvittelykeskuksen, keskusrikospoliisin ja pankkien FAMLIT-tietojenvaihtoryhmän toimintaa sekä pyrkinyt erilaisin aloittein edistämään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan kannalta tarpeellisen tiedonvaihdon esteiden purkamista.

FA:n tavoitteena on ollut päästä mukaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia sääntelyehdotuksia ja esiselvityksiä valmisteleviin työryhmiin ja siinä on onnistuttu hyvin. Vuosina 2021–22 FA osallistui useisiin valtiovarainministeriön lainsäädäntö- ja selvityshankkeisiin. Nämä ovat käsitelleet rahanpesulainsäädännön osittaisuudistusta, tilitapahtumakyselyjen lisäämistä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, tietojenvaihdon parantamista kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa sekä kansallisen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden rekisterin perustamista.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kyberhyökkäyksiin varauduttiin

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 ja FA tuomitsi Venäjän toimet välittömästi. Suomalainen finanssiala on kriisin aikana osoittanut eri tukimuodoin solidaarisuutta ukrainalaisille heidän syvässä hädässään. FA tuki sodasta kärsiviä ukrainalaisia vuoden aikana 15 000 eurolla.

Suomen finanssisektori on vakavarainen ja kohtaa muuttuneen maailmantilanteen hyvistä lähtökohdista. Sota ei ole vaikuttanut merkittävästi finanssisektorin toimintaan tai yritysten rahoitusmahdollisuuksiin Suomessa.

Sodan alettua FA julkisti verkkosivuillaan vastauksia pankki-, vakuutus-, maksamis- ja työeläkeasioita koskeviin kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää. FA jakoi myös jäsenilleen kootusti tietoa muun muassa EU:n pakotepaketeista ja muista EU-toimielinten ja organisaatioiden toimista, jotka liittyivät Venäjän hyökkäykseen. Tämän lisäksi FA:n asiantuntijat vastasivat median ja muiden sidosryhmien esittämiin kysymyksiin sodan vaikutuksista finanssialaan sekä tiivistivät yhteistyötä eri viranomaisten kanssa muun muassa pakotteiden toimeenpanoon ja sotaa pakenevien pankkipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. 

Finanssisektorin yritysten kyberriskit ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyksen myötä. Toimiala on hyvin varautunut kyberhyökkäyksiin ja harjoittelee säännöllisesti yhdessä viranomaisten ja muiden elinkeinoelämän sektoreiden kanssa. Vuonna 2022 finanssialan yritykset osallistuivat maksamiseen ja muihin kriittiseen infrastruktuurin häiriöihin varautumista testaavaan yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitukseen sekä ISAC-tiedonvaihtoharjoitukseen, jossa harjoiteltiin finanssialan kybervalmiutta.

Talousosaamisen edistäminen keskittynyt nuoriin

Suomessa hyväksyttiin kansallinen talousosaamisen strategia ja oikeusministeriön hallinnonalalle perustettiin oma talousosaamistoiminto. Vuoden 2022 aikana asiassa odotettiin liikkeitä viranomaiskoordinoinnissa, mutta konkreettisia toimia alkoi näkyä vasta vuoden 2023 alussa. Strategian laatiminen on ollut FA:n pitkäaikainen edunvalvontatavoite.

Finanssiala on jo vuosia ollut aktiivisesti mukana edistämässä suomalaisten oman talouden hallintaan liittyviä taitoja. Jokaisella pitäisi olla riittävät eväät järkevään rahankäyttöön, omien riskien vakuuttamiseen, huijausten tunnistamiseen sekä siihen, miten ryhdytään säästäjäksi ja sijoittajaksi tai yrittäjäksi.

Talousosaamisen teemaan liittyen FA kustansi Nuori Yrittäjyys ry:n laatiman peruskouluihin suunnatun talousoppimisen verkkomateriaalin Zaldo.fi:n uusimisen. Uusittu Zaldo julkaistiin alkuvuodesta 2023. Lukuvuoden 2021–2022 aikana FA kustansi peruskouluihin ja toiselle asteelle suunnattuja vakuutustyöpajoja. Niissä käytiin läpi vakuutuksen ideaa ja sitä, millaisten riskien varalta suojaa tarjoaa julkinen sosiaalivakuutus ja millaisten riskien varalle on varauduttava itse.

FA jatkoi myös opettajille suunnattujen Talous tutuksi -koulutusten järjestämistä yhteistyökumppanien kanssa. Lukiolaisten Talousguru-kilpailu pidettiin koronan aiheuttaman välivuoden jälkeen normaalisti. FA koordinoi jäsenyhtiöiden osallistumista maaliskuussa talousosaamisen teemaviikolle Rahaviikolle, jossa tarjottiin runsaasti verkko-oppisisältöjä peruskouluihin ja toiselle asteelle. Rahaviikko on osa globaalia taloustaitoviikkoa, Global Money Weekia.

Vaikuttaminen ja viestintä keskittyi hallitusohjelmavaikuttamiseen

Vuonna 2022 FA antoi ministeriöille, viranomaisille ja eduskunnan eri valiokunnille yhteensä 172 lausuntoa ja oli mukana useassa eri ministeriöiden säädösvalmistelutyöryhmässä. FA osallistui yhteensä 71 kuulemiseen.

Finanssiala ry:n vaikuttajaviestinnän painopiste oli vuonna 2022 hallitusohjelmatavoitteiden edistäminen. Hallitusohjelmatavoitteet julkistettiin vuonna 2022 huhtikuun 25. päivänä tulevalle hallituskaudelle (2023–2027). Tilaisuus pidettiin Finanssiala ry:n studiolla ja tapahtuma herätti mediakiinnostusta, sillä Helsingin Sanomat (HS) striimasi FA:n oma lähetyksen tilaisuudesta livenä.

Finanssiala ry toteutti syksyllä 2022 tarkemman taustoittamisen päättäjien suhtautumisesta hallitusohjelmatavoitteisiin. Tätä varten Aula Research Oy toteutti Finanssiala ry:n toimeksiannosta vaikuttajakyselyn 17.8.2022-25.9.2022. välisenä aikana. Kysely kohdennettiin poliittisille päättäjille, johtaville virkahenkilöille relevanteista ministeriöistä ja virastoista sekä muille finanssialan keskeisille sidosryhmille. Kyselyn tarkoituksena oli tunnustella ja testata keskeisten vaikuttajien suhtautumista Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

FA:n työn luonnetta on ohjannut prosessi, jossa tunnistetaan ja kehitetään aktiivisesti asiantuntijatietoa sen omista hallitusohjelmatavoitteista. Tapa tuottaa tietoa johtaa sen jalostamiseen. Vaikuttajakyselyn tarkemmat tulokset kertovat, että FA:n hallitusohjelmatavoitteet saivat myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen ja samalla kysely tuotti uudenlaista tietoa esimerkiksi eri puolueiden tarttumapinnoista niitä yhdistäviin teemoihin.

Vaikuttajakysely on viestinyt ja tuonut julkisuuteen hallitusohjelmatavoitteita sekä terävöittänyt organisaation sisäistä tiedolla työskentelyä. Työkalupakin keskeisenä osana on syksyllä henkiin herätetty Alivakuutussihteeri -podcast. Tapa viestiä ja tuottaa aktiivista tietoa sekä jakaa eri mielipiteitä tapahtuu kysymällä, jokaisessa jaksossa ”miksei?” ennen vaaleja 2023. Syksyllä vuonna 2022 asetettiin käsittelyyn vaalikevään tärkeimmät teemat. Vieraina on eri alojen asiantuntijoita ja nimekkäitä poliitikkoja.

Vaikuttajaviestinnässä on kyse läpileikkaavasta kokonaisuudesta, jolla asetetaan FA:n agenda ja tavoitteet osaksi julkista keskustelua. Strateginen mediaviestintä on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida mediaraporttien ja suunnitelmallisten päättäjätapaamisten jälkeen. Katsoen vuotta 2022 FA voi iloita sen monista onnistumisista: asiantuntijatietomme on arvostettua ja kysyttyä esimerkiksi uutismedioissa, saavutamme aktiivisella lobbaamisella edunvalvonnallisia voittoja ja meitä pidetään luotettavana yhteistyökumppanina poliittisten päättäjien keskuudessa.

FA sai mainetutkimuksissa korkeat arvosanat – asiantuntija ja kuunteleva edunvalvoja

Vuonna 2022 FA osallistui T-Median luottamus & maine tutkimusraporttiin, jonka tutkimustavoitteena oli selvittää FA:n maine ja sidosryhmätuki. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin FA:n toiminnan ja viestinnän kehittämisessä. Edellisen kerran tutkimus toteutettiin FA:lle loppuvuodesta 2020. Tutkimuksen kohderyhmät olivat FA:n ulkoiset sidosryhmät seuraavasti: poliittiset päättäjät, viranomaiset ja virkamiehet, etujärjestöt, Finanssialan yhteisöt sekä opetus- ja tutkimuslaitokset. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella ja täydentävin puhelinhaastatteluin 4.10.-18.11.2022.

FA:n kokonaismaine sidosryhmien keskuudessa on hyvällä tasolla, vaikka laskua edelliseen tutkimukseen 2020 verrattuna on. Avoimuuden ja vastuullisuuden maineluvut olivat kasvaneet eniten. Maine on pysynyt vakaalla tasolla lähes neljän prosentin tienoilla. Arviointiasteikolla viisi on ylin taso. Kahdeksasta kysymyspatteriston lohkosta FA saa kolmessa yli neljän prosentin tulokset. FA on taloudellisesti vakaa, osaava edunvalvoja ja hyvin johdettu. FA:n tunnettavuus on erinomaista luokkaa kaikkien ryhmien joukossa. FA koetaan helposti lähestyttävänä organisaationa sen ihmisten ja useiden viestintäkanavien kautta, joista erityistä kiitosta saa FA:n verkkosivut. Järjestetyt tilaisuudet saivat myönteistä palautetta. Erityistä kiitosta FA sai asiantuntijuudesta sekä siitä, että järjestöä pidetään osaavana ja kuuntelevana edunvalvojana.

FA:n viestintäkanavien luotettavuus on ollut nousujohteista vuodesta 2020 ja vertailussa FA sai nytkin erittäin hyvät tulokset. Erityisesti hyvälle tasolle arvioitu vuorovaikutus sidosryhmien kanssa voidaan pitää FA:n voimavarana.

Laaja kirjo tapaamisia ja tapahtumia sekä läsnä että etänä

FA järjesti aktiivisesti päättäjätapaamisia niin etäyhteyksin kuin kasvokkain, pandemian sallimissa puitteissa. FA:n asiantuntijat tapasivat mm. komissaareja, ministereitä, erityisavustajia, valtiosihteereitä, EU-parlamentaarikkoja, kansanedustajia ja muita poliittisia päättäjiä. Eri puolueille järjestettiin tilaisuuksia, joissa käsiteltiin esimerkiksi Basel III -pakettia.

FA järjesti yhdessä pohjoismaisten pankkien kanssa Brysselin Nordic Finance -toimistolla useita tilaisuuksia pohjoismaisille euroedustajille ja muille päättäjille, euroedustajien avustajille sekä pohjoismaisten pankkien edunvalvontaihmisille. Tilaisuuksissa kävi puhumassa komission ja parlamentin edustajia. Lokakuussa järjestettiin myös laaja Brysselin sidosryhmien pohjoismainen vastaanotto.

Finanssiala ry järjesti SuomiAreenassa 2022 yleisötilaisuuden kestävästä rahoituksesta. Tilaisuudessa julkaistiin myös FA:n kansalaiskyselyn tulokset. Puhujina tilaisuudessa oli poliitikkoja ja asiantuntijoita. FA järjesti Porissa myös sidosryhmille lounastilaisuuden Etlan keväällä 2022 julkaistun tutkimusraportin pohjalta. Tutkimusraportista käy selville, että liian harvalla on henkivakuutus.

Elokuussa 2022 ensimmäistä kertaa järjestetty Finanssiala ry:n ”Arvot ja Talous -kutsuvierasseminaari” kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia. Osallistujien joukossa oli niin toimittajia kuin politiikan nuoria lupauksia, joilta löytyy jo mittavaa kokemusta päätöksenteosta. Tilaisuudessa keskusteltiin arvojen ja talouden välisestä suhteesta erilaisten asiasisältöjen äärellä. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoiden täydentäviä alustuspuheenvuoroja, joiden pohjalta arvioitiin tarkemmin yhteiskunnallisia haasteita.

Vuoden aikana Finanssiala ry järjesti yhteensä neljä Pyöreän pöydän keskustelutilaisuutta otsikoilla:
i. Vaikeuttaako mielenterveyden häiriö vakuutuksen saantia?
ii. Suomalaisia huijataan – kuka estää?
iii. Yrittäjieneläkkeet – kuka saa päättää, kenen pitää maksaa?
iv. Miten helpottaa läheisen kuoleman jälkeistä paperisotaa?

Keskustelutilaisuuksissa osallistujina on ollut useita alan keskeisiä asiantuntijoita, poliittisia päättäjiä, sidosryhmien jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Tilaisuuksien osallistujamäärät ovat olleet kiitettävät ja uudelleenkatselukerrat hyviä taltioineista, jotka ovat katsottavissa YouTubessa.

Digitaalisten palveluiden käyttö on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista. Digitaitojen parantamiseksi FA on laatinut yhteistyössä eri järjestöjen ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa digioppaan, joka tarjoaa digiopastajille käytännön ohjeita finanssialan palveluiden neuvonnassa. Tavoitteena on vahvistaa digitaitoja, jotka helpottaisivat arjen sujuvuutta ja edistäisivät hyvinvointia. Digitaalisten palveluiden käyttö on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista. FA ja sen jäsenyritykset tekivät yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, joilla on suora yhteys erikoispalveluiden tarvitsijoihin, kuten liikuntarajoitteisiin tai näkövammaisiin.

Finanssiala ry jäsenyrityksineen osallistui toista kertaa Maailman suurimpaan etäTETiin marraskuussa 2022. EtäTET on etänä suoritettava opintoihin perus- ja toisella asteella kuuluva työharjoittelu, jossa oppilas pääsee asuinpaikastaan riippumatta osallistumaan huolellisesti rakennettuun työharjoitteluun. Finanssialan yhtiöistä mukana olivat Varma, Ilmarinen, SEB, Danske Bank, Nordea, POP Pankki ja LähiTapiola. Tapahtumaan osallistuu yhteensä lähes 5000 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea. Maailman suurin EtäTET on Talous ja nuoret TATin koordinoima tapahtuma, johon vuonna 2022 osallistuvat Finanssialan lisäksi Palta, MaRa, Kaupan liitto, Kemianteollisuus ja Energiateollisuus.

FA:n toiminnassa vuonna 2022 näkyi myös osallistuminen nuorille vaikuttajille suunnattuun Arkadia 2023 -ohjelmaan. Vuoden 2022 aikana FA järjesti neljä eri tilaisuutta osana ohjelmaa. FA:n tilaisuuksissa tarkasteltiin finanssialalle tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja eri näkökulmista yhdessä alan asiantuntijoiden, poliitikkojen sekä Arkadia 2023- ohjelmaan osallistuneiden nuorten vaikuttajien kanssa.

Finanssialan tilaisuudessa Raha pelastaa maailman kuultiin muun muassa, miten rahoituksen keinot ovat keskeinen osa ratkaisua ilmastokriisiin vastaamiseksi, mikä on finanssialan asema EU:n ytimessä ja miten vakuutusala toimii vastuullisemmin. Puhumassa olivat FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, LähiTapiolan toimitusjohtaja ja FA:n hallituksen puheenjohtaja Juha Koponen sekä joukko FA:n asiantuntijoita.

Elokuussa FA järjesti Nuorten finanssi-illan, jonne kokoontui iso joukko nuoria vaikuttajia keskustelemaan FA:n asiantuntijoiden kanssa muun muassa verotuksesta, vihreästä ja kestävästä rahoituksesta, eläkkeistä sekä talousosaamisesta. Pienryhmiä eri teemoista oli yhteensä 12, ja jokainen osallistuja sai valita itselleen mieluisat teemat. Mukana oli nuoria poliittisia aktiiveja sekä opiskelija- ja poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia.

FA järjesti useita kaikille avoimia webinaareja, mediatilaisuuksia, jäsenille tarkoitettuja LobbausLuotain-tilaisuuksia sekä uusia SparrausLuotain-tilaisuuksia. Sidosryhmille järjestettiin kesäkuussa Finanssialan Kesäjuhla, jossa verkottumisen lisäksi oli mahdollisuus tutustua toimialan hallitusohjelmatavoitteisiin. Paikalla oli noin 500 vierasta.
Yhteensä Finanssiala ry:n tapahtumiin osallistui vuonna 2022 noin 2 500 ihmistä. Edellisvuonna osallistujia oli noin 1 800.

Finanssityötä kehitettiin yhteistyössä työntekijäliittojen kanssa

Rahoitusalan työehtosopimukseen kuuluu noin 28 000 pankki- ja rahoitusalan työntekijää. Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä. FA ja sen jäsenet ovat Paltan työmarkkinajäseniä, joka hoitaa alan työmarkkinaedunvalvontaa. FA:n hallitus asetti syksyllä 2022 tavoitteet rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimusneuvotteluihin, joita on käyty alkuvuodesta 2023.

Rahoitusalalla oli käynnissä FinanssiTYÖ2030 -jatkohanke jatkumona aiemmalle FinanssiTYÖ2030-hankkeelle sekä sen edeltäjälle Hyvinvoiva Finanssiala -yhteistyölle. FA:n, Paltan, Pron ja YTN:n yhteisessä hankkeessa kerättiin uusintakyselyn avulla tietoa rahoitusalan uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista ja toteutettiin FinanssiTYÖ-podcastsarja, jonka jaksoissa käsiteltiin muun muassa monimuotoisia työyhteisöjä, monipaikkaista työtä, digitalisaatiota ja jatkuvaa oppimista.
Vuoden aikana jatkettiin myös Vakuuttavaa työ 2030 -hanketta, yhdessä Paltan ja Pron kanssa. Hankeen teemoina olivat digitalisaation ja teknologisen kehityksen edellyttämä osaamisen kehittäminen, vihreä siirtymä tarkasteltuna mm. vastuullisuuden, työn murroksen ja vakuutusalan imagon kannalta sekä monimuotoisuus.

Finanssiakatemia yhdisti oppilaitokset ja finanssiyritykset

Finanssiakatemia on alan työnantajien ja alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten yhteistyöverkosto, johon kuului vuonna 2022 jäsenyhtiöiden lisäksi 19 alan oppilaitosta sisältäen kaikki koulutusportaat ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoille. Mukana ovat myös täydennyskouluttajat. Vuoden 2022 aikana verkostossa panostettiin erityisesti Finanssiakatemian tunnettuuden kasvattamiseen ja tämän edistämiseksi tuotettiin video sekä tietopaketti Finanssiakatemiasta.

Uutena konseptina luotiin Ajatustorit, jotka kokosivat Finanssiakatemian jäsenet keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Vuoden 2022 teemoja olivat vastuullisuus ja hybridityön johtaminen. Alan yhtiöiden kesätyöntekijät ottivat myös finanssialalle-Instagramin perinteisesti haltuun kesällä, ja alan yhtiöitä osallistui Maailman suurimpaan etäTETtiin sekä etäFITtiin.

Hallinto ja henkilöstö

Finanssiala ry:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana Juha Koponen LähiTapiolasta sekä varapuheenjohtajina Sara Mella Nordeasta ja Timo Ritakallio OP Ryhmästä.

Muita hallituksen jäseniä olivat Mikko Ayub (Aktia-konserni), Riikka Laine-Tolonen 31.10.2022 asti (Danske Bank -konserni), Carl Pettersson (Elo), Antti Kuljukka 26.4. asti (Fennia-konserni), Tomi Yli-Kyyny 28.4.2022 alkaen (Fennia-konserni), Jaakko Pulli (POP Pankki -ryhmä), Pekka Ylihurula 2.6.2022. asti (S-Pankki-konserni), Petri Niemisvirta (Sampo-konserni), Marcus Nystén 31.8. asti (SEB-konserni), Tomi Närhinen 29.6.2022 asti (Säästöpankkiryhmä) ja Risto Murto (Varma).

Syyskokouksessa 12.12.2022 valittiin FA:n hallituksen jäseniksi kaudelle 2023–2024
Mikko Ayub* Aktia-konserni
Carl Pettersson Elo
Tomi Yli-Kyyny Fennia-konserni
Juha Koponen LähiTapiola-ryhmä
Sara Mella Nordea-konserni
Timo Ritakallio OP Ryhmä
Petri Niemisvirta Sampo-konserni
Karri Alameri Säästöpankkiryhmä
Jouko Pölönen Ilmarinen
Peter Wiklöf Ålandsbanken
Janne Lassila Danske Bank -konserni
Hanna Porkka S-Pankki-konserni

*Ayub erosi Aktian palveluksesta 27.2.2023. Aktian uusi edustaja hallituksessa nimetään kevään 2023 yhdistyskokouksessa.

Finanssiala ry:n toimitusjohtajana vuodesta 2009 työskennellyt Piia-Noora Kauppi ilmoitti elokuussa 2022 irtisanoutuneensa toimitusjohtajan paikalta. Hän lopetti tehtävässään vuoden 2022 lopussa. FA:n hallitus valitsi lokakuussa uudeksi toimitusjohtajaksi Kauppalehden vastaavan päätoimittajan Arno Ahosniemen, joka aloitti tehtävässä 27.2.2023. Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari jäi eläkkeelle marraskuun 2022 lopussa.

FA:n johtoryhmä arvioi toimintavuoden aikana säännöllisesti strategisia, operatiivisia, taloudellisia, hallintoon ja maineeseen liittyviä riskejä. Syksyllä 2022 varauduttiin erityisesti myös siihen, miten FA:n toimintaa voidaan sujuvasti jatkaa mahdollisten sähkökatkosten aikana.

Voimassa olevia työsuhteita FA:ssa oli vuoden lopussa 59 (vuonna 2022: 58). Kokoaikaisia henkilöstöstä oli 53 (51) ja osa-aikaisia kuusi (7). Vanhempainvapaalla oli yksi henkilö, työvapaalla yksi henkilö ja opintovapaalla yksi henkilö. Uusia, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita alkoi kahdeksan ja määräaikaisia kaksi. Vuoden 2022 aikana päättyi seitsemän toistaiseksi voimassa ollutta työsuhdetta ja yksi määräaikainen.

Jäsenet

FA:lla oli vuoden lopussa 277 (297) jäsentä.

Yhdistyksen talous

Tilikauden ylijäämä oli 548,2 TEUR (-1.059,6 TEUR). Hallitus esittää, että tilikauden tulos kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

FA:n käyttöpääoma 31.12.2022 oli 4.570,8 TEUR (4.020,6 TEUR).

Yhdistyksen talousarvio vuodelle 2022 oli 12.215,5 TEUR (11.726,9 TEUR), sisältäen Maksuliikkeen erillistalousarvion 1.023,0 TEUR (995,5 TEUR).

Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

FA:n jäsenyydet eri järjestöissä