Suomen ei pidä omilla päätöksillään heikentää maamme kilpailukykyä tai työllisyyttä. Näin selkeästi eduskunnan talousvaliokunta linjaa keskiviikkona 28.1.2015 julkistetussa talousvaliokunnan lausunnossa, joka koskee Suomen EU-politiikan avaintavoitteita 2015. Talousvaliokunnan linjauksia oli ilo lukea.
Talousvaliokunta evästää seuraavaa hallitusta satsaamaan EU:n sääntelyn toimivuuteen: On vältettävä liian detaljitasolle ulottuvaa sääntelyä. On varmistettava, että uusia toimia valmisteltaessa arvioidaan niiden vaikutukset yrityksille ja työllisyyteen. Paremman sääntelyn periaatteet tulee valiokunnan mielestä juurruttaa kaikkeen päätöksentekoon. Talousvaliokunta pitää kasvua ja työllisyyttä vahvistavaa kilpailukykyä tärkeänä teemana suomalaiselle elinkeinoelämälle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei mahdollista kansallista liikkumavaraa käytetä väärin. Valtioneuvoston selvityksessä hallituksia kehotetaan hyödyntämään kansallisessa toimeenpanossa, erityisesti pk-yritysten osalta, EU-sääntelyn mahdollistamia kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavia poikkeusmenettelyjä.
Niinpä niin. Jos sääntely menee liian pitkälle eikä läpäise perustestejä, se ajaa toimijat ja toiminnan muualle. Liiallinen sääntely saattaa myös heikentää esimerkiksi finanssialan mahdollisuuksia toteuttaa perustehtäväänsä. Tällaisessa tilanteessa kasvu on heikompaa, tehottomat rahoitusmarkkinat pitävät yllä tehottomia rakenteita ja riskit keskittyvät. Tätä ei varmasti toivo kukaan.
Toimivat rahoitusmarkkinat ovat modernin yhteiskunnan ydin. Kun ydin ei toimi, ympäröivässä yhteiskunnassa ei toimi juuri mikään. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi niitä säännellään kaikkialla maailmassa normaalia yritystoimintaa enemmän. Näin pitääkin olla.
Sääntelyn avulla ei voida ratkaista kaikki mahdollisia ongelmia ja estää finanssimarkkinoiden kaikkia häiriöitä ennalta. Globaaleilla markkinoilla sääntelyä on mahdotonta saada niin kattavaksi, että kaikki olisivat sen piirissä ja kaikki tilanteet voitaisiin etukäteen hallita.
Hyvä ja onnistunut sääntely voi parhaimmillaan parantaa finanssialan mahdollisuutta säteillä hyvinvointia ympäristöönsä. Koska rahoitusmarkkinat perustuvat olennaiselta osaltaan luottamukseen, luottamuksen vahvistaminen edesauttaa markkinoiden toimivuutta. Markkinat tarvitsevat sääntelyä muun muassa turvaamaan häiriötön toiminta, suojaamaan markkinatoimijoiden oikeuksia, edistämään kilpailua ja läpinäkyvyyttä sekä lisäämään talouden yhdentymistä.
Parhaiten sääntely pääsee näihin tavoitteisiinsa, kun lainsäätäjien, viranomaisten ja markkinatoimijoiden välillä vallitsee luottamus. Tärkeää on myös, että sääntely on mahdollisimman johdonmukaista ja ennakoitavissa. Pelisääntöjen pitää myös olla kohtalaisen pysyviä. Jatkuvasti muuttuvat normit johtavat poukkoiluun ja nostavat yleensä turhaan sääntelyn kustannuksia. Sääntelyä tulee tehdä myös paremman lainsäädännön periaatteita kunnioittaen. Tämä tarkoittaa muun muassa, että vaikutusarvioinnit ja konsultaatiot tehdään asianmukaisesti.
Hyvää ja laadukasta sääntelyä tarvitaan ennen kaikkea luomaan edellytyksiä kasvulle. Kasvu on hallitumpaa, kun oikea tasapaino sääntelyn ja markkinaohjauksen välille on löydetty. Sääntely tehostaa toimintaa, jos se läpäisee kolme perustestiä. Ensinnäkin sääntelyn hyötyjen on ylitettävä sääntelystä aiheutuvat kustannukset. Arviossa täytyy huomioida niin välittömät kuin välillisetkin kustannukset ja hyödyt.
Usein rahoitusmarkkinoilla juuri välilliset vaikutukset saattavat olla mittavia. Toisaalta sääntelyyn kannattaa ryhtyä vasta jos markkinapohjaisilla ratkaisuilla ei muutoin päästä hyvään lopputulokseen. Kolmanneksi avoimilla markkinoilla sääntelyn tulee olla kilpailuneutraalia. Globaaleilla markkinoilla sääntelyn tulee kohdella toimijoita sekä valtioiden sisällä että valtioiden välillä tasapuolisesti.