ASPilla kiinni ensiasuntoon

Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Entistä useampi nuori – Tilastokeskuksen mukaan yli puolet 20-29 –vuotiaista – asuukin nykyään vuokralla. Kaikista asuntokunnista vastaava luku on vajaa kolmannes. ASP-säästötili on monelle nuorelle tärkeä väline päästä kiinni omaan asuntoon.

​Sen lisäksi, että ensiasunnon ostajien lukumäärä on laskenut, on aiempaa harvempi nuori asunnonostoaikeissa. Syynä tähän on muun muassa se, että asuntojen hinnat ovat monissa kasvukeskuksissa nousseet palkkoja nopeammin. Lisäksi nuorten tulokehitys on taantuman vuoksi heikentynyt suhteessa vanhempaan sukupolveen, kuten Suomen Pankin analyysista käy ilmi. Heikon tulokehityksen taustalla vaikuttaa muun muassa nuorisotyöttömyyden kasvu ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen.

Pitkittyneessä taantumassa nuoret ovat epävarmoja tulevaisuudestaan ja lykkäävät siksi asunnon hankkimista. Ensiasunnon ostajien keski-ikä onkin vuosien saatossa hieman noussut. Vuonna 2014 se oli Tilastokeskuksen mukaan 28,2 vuotta. Samanaikaisesti vuokrat ovat jatkuvasti nousseet etenkin pääkaupunkiseudulla. Asuntolainaa varten säästäminen onkin yhä vaikeampaa.

Aiempaa harvempi 20-29 –vuotias asuu nykyisin omistusasunnossa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa alle kolmekymppisten vuokralla asuminen onkin vuosikymmenen sisällä yleistynyt selvästi. Lisäksi moni nuori asuu vanhempiensa luona entistä pidempään.

Vuokralla asuminen on nykyään yhä useammin tietoinen valinta eikä niinkään pakon sanelema ratkaisu.

Muut unelmat, kuten matkustelu, voidaan kokea tärkeämmiksi kuin asuntoon säästäminen. Myöhemmällä iällä nuoruuden valinnat voivat kuitenkin rajoittaa sitä, millaisiin asumisvaihtoehtohin on ylipäätään varaa.
Mitä nuorempana omistusasuntoon pääsee kiinni, sitä helpompaa on jatkossa, jos haluaa ostaa isomman asunnon iän karttuessa tai perhetilanteen muuttuessa.

Kiinteistömaailman selvityksen mukaan, osa nuorista hankkii kerralla ison asunnon. Pariskunnalle toki kaksion ostaminen ensiasunnoksi on yleensäkin järkevää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kolmiota ensiasunnoksi haaveilevien tilanne voi kuitenkin olla hankala. Asuntojen hinnat ovat korkeita, jolloin sekä lainaa että omarahoitusosuutta tarvitaan paljon.

Ensiasuntoon on helpompi päästä käsiksi, kun aloittaa asuntosäästämisen ajoissa. ASP-säästötili onkin tässä oiva apu. ASP-säästämisen hyötyjä ovat verovapaa lisäkorko ja valtiontakaus. ASP-lainaa varten omia säästöjä pitää olla vähintään 10 prosenttia. Ensiasunnon ostajista noin kolmasosa on 30 vuotta täyttäneitä, minkä vuoksi jokin aika sitten tehty ASP-lainan yläikärajan nosto 39 ikävuoteen oli fiksua. Heinäkuun alussa ASP-säästämisen alaikäraja alenee 15 ikävuoteen.

ASP-järjestelmä kannustaa nuoria pitkäaikaiseen säästämiseen ja suunnitelmallisuuteen. Varhain aloitettu säästäminen omaan asuntoon luo kuria omaan talouteen ja kannustaa miettimään elämää pitkällä tähtäimellä. Varsinainen asunto toimii lisäksi säästökohteena, kun asuntolainan takaisinmaksu valuu omaan taskuun.

ASP-säästämisen suosio on viime vuosina kasvanut siitäkin huolimatta, että ensiasunnon ostajien lukumäärä on vähentynyt. Tosin alkuvuonna 2016 myös tilien kysyntä on ollut hieman aiempaa laimeampaa. Yksittäistä syytä muutokseen tuskin on. Taustalla voi vaikuttaa muun muassa epävarmuus tulevaisuudesta, jonka myötä asunnonostoa ei juuri nyt koeta houkuttelevaksi.

Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat korkeita mutta niin ovat myös vuokrat. Hallitusohjelmaan sisältyykin useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on kohtuullistaa vuokra-asumisen kustannuksia. Miten sitten puututaan omistusasumisen hintaan? Tehokkain tapa hillitä asuntojen hintojen nousua on rakentaa uusia asuntoja. Olisikin tärkeää, että rakentamisen sääntelyä ja kaavoituspolitiikkaa viedään suuntaan, joka helpottaa asuntotuotantoa. Myös edellytyksiä niin sanotun purkavan lisärakentamisen helpottamiseksi kannattaisi selvittää.

Asuntolainat ovat merkittävä osa pankkien liiketoimintaa mutta ensiasunnon ostajilla on laajempikin taloudellinen merkitys.

Mitä enemmän ensiasunnon ostajia on liikkeellä, sitä enemmän se ruokkii asunnonvaihtoa ja rakentamista. Ensiasunnon ostaja siis osaltaan rasvaa asuntomarkkinoiden ketjuja.

Viranomaisten keskuudessa on kannettu huolta siitä, että kotitalouksilla on paljon asuntolainaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että suomalainen lainanhoitokulttuuri on vastuullista. Suomessa pankkien luottotappiot asuntoluotoista ovat hyvin vähäisiä ja kotitalouksiin liittyvien järjestämättömien saamisten määrä pieni. Asuntolainat maksetaan takaisin keskimäärin alle 20 vuodessa. Meillä ei siis ole Ruotsin kaltaisia ”ikuisia” asuntolainoja.

Lue myös: Avataanko lainakatto jo ennen käyttöönottoa?