Voiko asuntolaina olla vihreä? Ehkä tulevaisuudessa voi. Euroopassa pohditaan vakavasti, kuinka osan asuntolainoista saisi muutettua vihreiksi. Mistä tässä oikein on kyse?
EU-komissio on asettanut tiukat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia kokonaisenergiasta ja aiheuttavat noin 36 prosenttia kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä. On siten loogista, että rakentamiseen ja asumisen energiankäyttöön halutaan puuttua.
Koska pankit rahoittavat suurimman osan sekä rakennettavasta että peruskorjattavasta asuntokannasta Euroopassa, on aihetta pohtia rahoittajan roolia. Avainkysymyksiä ovat, miten kannustettaisiin asukkaita hankkimaan vihreitä asuntolainoja ja miten kannustettaisiin pankkeja myöntämään niitä? Toimiala on lähtenyt kehittämään tähän ratkaisuja.
Entä mikä sitten olisi vihreä asuntolaina? Tätä mitattaisiin esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuudella. Jokaiseen asuntoon on saatavilla energiatehokkuudesta kertova todistus. Uudet rakennukset ovat tyypillisesti energiatehokkaita, joten karkeasti voisi sanoa uuden asunnon lainan olevan vihreä. Toinen vaihtoehto on peruskorjata nykyinen vanha asunto, jonka seurauksena asunnon energiatehokkuus paranee ja energiankäyttö vähenee.
Keskeinen kysymys on, olisiko vihreä asuntolaina pankin kannalta riskittömämpi kuin ”tavallinen” asuntolaina. Hankkeen lähtökohtana on, että tämä pitää paikkansa. Korkeamman energiatehokkuuden omaavassa asunnossa asukkaalta säästyy energiakuluissa joitain kymmeniä euroja kuukaudessa asunnon koosta ja muista ominaisuuksista riippuen. Näin kotitaloudella on enemmän käytettävissä olevia varoja. Tämä antaa kotitaloudelle taloudellista liikkumavaraa ja mahdollisuuden esimerkiksi maksaa asuntolainaa suunniteltua nopeammin. Toinen seikka liittyy asunnon vakuusarvoon. Paremman energiatehokkuuden katsotaan nostavan asunnon vakuusarvoa, mikä mahdollisesti voisi vähentää pankin riskejä.
Pankin näkökulmasta riskittömämpi asiakas tarkoittaa matalampia vakavaraisuusvaatimuksia ja siten pienempiä kustannuksia. Asiakkaan kannalta vihreä asuntolaina olisi tämän vuoksi hieman halvempi kuin tavallinen asuntolaina, eli asiakkaan maksama korko olisi pienempi. Tämä kuitenkin edellyttää, että pankkien vakavaraisuussääntelyssä tunnustetaan vihreän asuntolainan vähäriskisyys.
Asian todentaminen ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista. Pankit eivät pääsääntöisesti ole sisällyttäneet energiatehokkuutta kuvaavia mittareita riskienhallintajärjestelmiinsä. Tällä hetkellä ei siis ole mahdollista luotettavasti tutkia, onko vihreän asuntolainan ottavan asiakkaan riski todella pienempi kuin muiden asiakkaiden. Muutos vaatisi pankeilta suurehkoja panostuksia riskienhallinta- ja raportointijärjestelmiensä kehittämiseen. Lisäksi tarkkoja mittareita ja ohjeita ei vielä ole luotu.
EU-komissio seuraa kiinnostuneena vihreän asuntolainahankkeen etenemistä. Komissio on kuitenkin vaatinut, että toimialan on esitettävä kerättyä dataa oletusten tueksi. Tällä hetkellä toimialan vetämään pilottihankkeeseen (EeMAP, Energy efficient Mortgages Action Plan, European Mortgage Federation/European covered bond council) on lähdössä joitain kymmeniä suuria pankkeja, jotka olisivat halukkaita muokkaamaan riskienhallintajärjestelmänsä sellaisiksi, että niistä pystytään laskemaan energiatehokkuuden vaikutukset asiakkaan luottoriskiin. Vuoden 2018 toisella neljänneksellä on tarkoitus aloittaa tietojen kerääminen. Odotamme tuloksia mielenkiinnolla.