Lainsäädäntö on demokraattisen järjestelmämme tärkein keino ohjata yhteiskuntaa kohti asetettuja tavoitteita. Lainsäädännössä on kansalaisille säädetty sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Lakien on oltava ymmärrettäviä ja niiden vaikutusten ennakolta arvioitavia.
Laadukkaassa lainvalmistelussa on ehdottoman tärkeätä tunnistaa vaikutukset niihin ihmisiin ja toimialoihin, joihin säädös kohdistuu. Tämä taataan niin, että eri ihmisryhmiä ja toimialoja koskevan lainsäädännön valmisteluun otetaan mukaan asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita ja intressitahoja.
Näkövammaisten etujärjestön Näkövammaisten liiton on oltava mukana, kun saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyviä säädöksiä valmistellaan. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestön Finanssialan on tärkeä antaa oma asiantuntemuksensa, kun valmistellaan lainoitukseen ja vakuuttamiseen liittyvää lakeja.
Lakien valmistelun laatu on jatkuva huolenaihe Suomessa. Tämä on korostunut erityisesti koronapandemian aikana, kun nopeatempoisesti ja suppeassa valmistelussa on laadittu uusia säädöksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut huonosta laadusta moitteita hallitukselle. Kyse ei ole kuitenkaan vain pandemia-ajan ongelmasta, vaan pitempiaikaisesta kehityksestä.
Lakeja on työstetty viime vuosikymmeninä entistä useammin pienissä virkamiestyöryhmissä tai yksittäisten selvityshenkilöiden toimesta. Tämä kehityssuunta on laskenut lainsäädännön tasoa. Valmisteltavaan asiaan liittyvät eri näkökohdat, vaikutukset ja käytännön toteuttamismahdollisuudet jäävät silloin valmistelussa vähäisiksi.
======
Laadukkaassa lainvalmistelussa on ehdottoman
tärkeätä tunnistaa vaikutukset niihin ihmisiin
ja toimialoihin, joihin säädös kohdistuu.
======
Sanna Marinin hallitus lupasi ohjelmassaan uudenlaista vuorovaikutusta yhä laajemman joukon kanssa yhteiskunnan uudistamiseksi. Hallitus vakuutti, että kaikessa päätöksenteossa lisätään avoimuutta. Pandemian aikana tämä ei ole täysin toteutunut. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on arvioinut, että avoimempi valmistelu voisi parantaa lakiesitysten laatua.
Avoimen demokratian vahvistamiseksi hallitusohjelmassa on merkittävä linjaus, että Suomi saa lobbaukseen liittyvän avoimuusrekisterin – ensimmäisenä Pohjoismaana. Kyse on eri sidos- ja edunvalvontaryhmien vaikuttamistyön arkipäiväistämisestä. Suomalainen lobbarikenttä kannattaa avoimuusrekisteriä.
Avoimuusrekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen. Kansalaiset ja media saavat rekisteristä tietoa tahoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Päättäjät puolestaan saavat tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista ja rahoittajista.
Viisas päättäjä ei elä umpiossa, vaan hän käy säännöllistä vuoropuhelua laajalti kansalaisyhteiskunnan eri asiantuntija- ja intressitahojen sekä tutkijamaailman kanssa. Päättäjät tarvitsevat tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista eri näkökulmista.
Lobbauksen sääntelyn valmistelu on parhaillaan loppusuoralla. Avoimuusrekisterin on määrä olla käytössä vuonna 2023. Avoimuusrekisterilain parlamentaarinen valmistelu on ollut esimerkillistä avoimuudessaan. Kokousten pöytäkirjat ja aineistot ovat kaikkien luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla. Toivottavasti lainsäädäntövalmistelu on jatkossa laajemminkin avointa ja vuorovaikutteista.
Oikeusministeriön tilaaman ”Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla” -tutkimuksen mukaan sekä päättäjät että lobbarit pitävät päätöksentekoa yleisesti läpinäkyvänä ja päättäjille viestimistä helppona. Päättäjät kokivat itseensä kohdistuvan lobbauksen olevan tasapuolista. Tutkimus julkistettiin viime tammikuussa.
Lobbauksesta saatavilla oleva virallinen tieto on tutkimuksen mukaan määrällisesti runsasta, mutta varsin rajallista ja hankalasti hyödynnettävää. Tarvetta on lisätä erityisesti lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvän vaikuttamistyön avoimuutta.
Enimmässä määrin lobbaus kohdistuu tutkimuksen mukaan kansanedustajiin ja ministereihin. Myös ministeriöiden keskeisimmät viranhaltijat ovat vaikuttamisen kohteena. Valtion virastot eivät tutkimuksen mukaan näyttäydy keskeisenä lobbauksen kohteena.
Lobbauksen nykytila -tutkimus tukee lobbareiden näkemystä, että rekisterin soveltamisalaksi on tarkoituksenmukaista ottaa ensivaiheessa eduskunta ja ministeriöt. Tulevaisuudessa sääntely on ulotettava kunta- ja maakuntatasolle.
Suomalaiset lobbarit ovat valmiita avaamaan lobbaustaan, joka on tärkeä osa demokratiaa. Suomi ei tarvitse lobbauksen avoimuusrekisteriä siksi, että lobbaus olisi meillä salakähmäistä kabinettipuuhastelua, vaan siksi, että siitä tulisi avoimempaa ja ymmärrettävää.
Kansalaisilla on välillä epäluuloja poliittista järjestelmää kohtaan. Siksi on tärkeää kaikella tavalla avata lainsäädännön valmistelua ja siihen vaikuttamista. Kansalaisia palvelevaa laadukasta lainsäädäntöä syntyy moniarvoisen ja -äänisen avoimen prosessin tuloksena. Samalla vahvistetaan kansalaisten luottamusta edustuksellista poliittista järjestelmää kohtaan.
Kolumni on alun perin julkaistu 19.6.2021 Kalevassa.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
