Velkajarru vauhdittaa eläkekeskustelua – eläkkeiden rahoituksen parantaminen ei ole vain etuuksien leikkaamista

Keskustelu eläkkeistä käy jälleen kiivaana. Puolueiden sitoutuminen niin sanottuun velkajarruun on vauhdittanut keskustelua. Lisäsytykettä antoi talouspolitiikan arviointineuvoston 2.2.2026 julkaisema raportti. Ytimessä on ollut joidenkin eläkekarttumien lakkauttaminen tai eläkkeiden indeksoinnin leikkaaminen.

Hyvä, että eläkkeistä keskustellaan. Onhan se merkittävä osa sosiaaliturvan menoja – noin kolmasosa täysi-ikäisistä suomalaisista on eläkkeensaajia.

On myös tärkeää keskustella siitä, onko järjestelmässä kenties etuuksia, joista voitaisiin luopua tai niiden merkitystä vähentää. Muutama näkökulma on kuitenkin hyvä nostaa esille, jotta keskustelu olisi jäsennellympää.  

Eläkejärjestelmät ovat monimutkaisia mutta samalla yksinkertaisia. Rahaa ei tule järjestelmään kuin maksuista ja sijoitustoiminnan  tuotoista. Rahaa ei mene kuin etuuksiin ja pieni siivu järjestelmän hoitokuluihin. Nyt puhutaan siitä, miten eläke-etuuksia voitaisiin vähentää, jotta työeläkemaksuja voitaisiin laskea. Tämän seurauksena tuloveroja voitaisiin korottaa, mikä helpottaisi valtion taloutta.

======
Eläkejärjestelmät ovat monimutkaisia mutta samalla yksinkertaisia.
======

Eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina menevä eläkeuudistus lähtee eri näkökulmasta. Siinä katse on yhtälön toisella puolella: uudistuksen tarkoituksena on parantaa sijoitustoiminnan tuottoja. Etuuksiin ei tehdä muutoksia lukuun ottamatta tietyissä tilanteissä indeksiin tehtävää rajoitinta. Samaan lopputulokseen voi päästä yhtä lailla näinkin. Myös tuottoja kasvattamalla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti madaltaa maksuja. Se tietysti edellyttää, että sijoitustoiminnassa onnistutaan hyvin.

Eläkekeskustelussa loistaa poissaolollaan kolikon toinen puoli. Jos etuuksia leikataan, se on poissa etuuksien saajilta. Mitkä vaikutukset ovat ja keihin ne kohdistuvat? Selvää on se, että muutoksia voi tehdä vain ajassa eteenpäin. Perustuslakivaliokunnassa moneen kertaan tehdyn tulkinnan mukaan karttuneista tai maksussa olevista eläkkeistä ei sovi leikata. Näin ollen vaikutukset näkyvät yleensä hitaasti, joskus vasta vuosikymmenien päästä. Hätiköityjä päätöksiä ei pidä tehdä.

Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä suojaa hyvin köyhyydeltä, mutta se ei ole erityisen runsas. Näin ollen etuuksien leikkausten kohdalla täytyy olla tarkkana. Suomessa yksityinen lisäeläkesäästäminen on valitettavasti ajettu alas, joten se ei ole kompensoimassa etuuksien heikennyksiä.