EU

Finanssiala haluaa Suomen pysyvän EMU:n ytimessä

EU-maiden johtajat tapaavat Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14.-15. joulukuuta. Agendalla on monia ajankohtaisia teemoja kuten talous- ja rahaliitto EMU:n sekä pankkiunionin kehittäminen. Finanssialan (FA) mielestä EMU:n kehittämisessä on nojattava markkinakurin hyödyntämiseen ja jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen. Kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät tulee saattaa terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään nykyisestä.

Komissio julkisti lokakuussa tiedonannon pankkiunionin loppuunsaattamisesta, ja joulukuun alussa se teki esityksiä EMU:n syventämisestä. Myös Suomen hallitus on hiljattain linjannut kantojaan näihin kysymyksiin.

FA on tukenut Suomen EMU-jäsenyyttä, yhteistä valuuttaa ja pankkiunionia. Ne luovat osaltaan vakaata toimintaympäristöä suomalaiselle yritystoiminnalle ja edesauttavat talouskasvun ylläpitämistä ja hyvinvoinnin rakentamista.

Samalla olemme kuitenkin suhtautuneet kriittisesti yhteisvastuun lisäämiseen pankkiunionissa ja yleisemminkin talous- ja rahaliitossa sekä korostanut, että yhteisvastuun käyttökynnys on pidettävä riittävän korkealla. Tämän kannan taustalla on ollut paitsi huoli moraalikadon yleistymisestä, myös EMU-maiden talouksien ja finanssisektorien huomattavat kuntoerot.

Edellä kuvatut näkemykset ovat edelleen relevantteja ja ohjaavat alan suhtautumista myös EMU:n kehittämiseen. Suomen on jatkossakin oltava mukana EMU:n ytimessä. FA suhtautuu myönteisesti siihen, että markkinakuria käytetään EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona. Samalla se korostaa kunkin jäsenmaan omaa vastuuta taloudenpidostaan.

Mikäli yhteiseen talletussuojaan siirryttäisiin nykypohjalta, se johtaisi hyötyjen ja kustannusten hyvin epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen jäsenmaiden ja niiden pankkien kesken.

Nykyisen laajuisessa EMU:ssa ei ole edellytyksiä eikä tarvetta fiskaaliunionin kehittämiseen. Yhteinen budjetti tai muu suhdannetasausmekanismi voisi tulla kyseeseen vain sellaisten maiden välillä, jotka ovat tulotasoltaan sekä työ- ja muiden markkinoiden toimivuuden osalta samankaltaisia. Muussa tapauksessa synnytettäisiin vain uusi tukijärjestelmä, jolla rahaa kanavoidaan toistuvasti tiettyjen maiden tarpeisiin.

Pankkien nykyiset ongelmat korjattava ennen yhteisvastuun lisäämistä

Pidämme tärkeänä, että kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät saatetaan terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään nykyisestä.

Järjestämättömien saamisten ja pankkien taseissa olevien muiden ongelmaerien hoitamisessa on käytettävä markkinaehtoisia keinoja sekä sijoittajanvastuuta. Jos ”roskapankkeja” perustetaan, niiden on oltava kansallisia ja myös tappiot tulee kattaa kansallisesti.

Suomalainen finanssiala on suhtautunut kriittisesti komission kaksi vuotta sitten antamaan asetusesitykseen yhteisestä talletussuojajärjestelmästä (EDIS). Emme ole nähneet tarvetta emmekä edellytyksiä esityksen mukaisen järjestelmän käyttöönottoon, koska eri maiden pankkien ja talletussuojajärjestelmien kuntoerot ovat suuret. Mikäli yhteiseen talletussuojaan siirryttäisiin nykypohjalta, se johtaisi hyötyjen ja kustannusten hyvin epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen jäsenmaiden ja niiden pankkien kesken.

Lokakuussa antamassaan pankkiunionitiedonannossa komissio teki uusia esityksiä, joilla se yrittää vauhdittaa yhteistä talletussuojaa koskevien neuvottelujen etenemistä EU:ssa. Se ehdotti, että ensimmäisessä vaiheessa yhteiseen talletussuojaan ei sisältyisi yhteisvastuuta vaan kyseessä olisi kansallisille talletussuojarahastoille annettava lainamuotoinen tuki. Ennen kuin siirrytään toiseen vaiheeseen, johon sisältyy likviditeettituen lisäksi myös asteittain kasvava yhteisvastuu tappioista, pankeille olisi tehtävä kohdennettu tasearviointi, jonka perusteella niille määrättäisiin korjaavia toimenpiteitä.

Komission uudet ehdotukset ovat oikeansuuntaisia. Ehdotukset kaipaavat kuitenkin vielä monelta osin täsmentämistä ja täydentämistä. Erityisesti tämä koskee reunaehtoja, joiden toteutuessa voidaan siirtyä ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen ja ottaa yhteisvastuuta käyttöön.

Tasearvioinnin ja pankkien ongelmasaamisten siivoamisen lisäksi tulisi arvioida sitä, miten valtionpapereiden kohtelua pankkien vakavaraisuussääntelyssä olisi tarpeen uudistaa. Nyt monissa maissa pankeilla on huomattavia määriä oman kotimaansa velkapapereita hallussaan. Lisäksi tulisi varmistaa, että sijoittajanvastuuta käytetään kaikissa tilanteissa EU-sääntöjen mukaisesti ja että pankeilla on riittävästi sijoittajanvastuun alaisia eriä taseissaan.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka