Finanssialalta vitamiineja asumisen ongelmiin

Finanssialan lääkekaapista löytyy
sähköisen asunto-osakerekisterin lisäksi paljon erilaisia rohtoja
asuntomarkkinoiden joustavuuden parantamiseksi. Kevätväsymystä ja erilaisia
haasteita on ollut esillä enemmänkin, joten lääkekaapin ovea olisi avattava
tiuhaan tahtiin.

Suomi on jakautunut alueisiin, joiden erot ovat aiempaa selvemmät. Toisaalla hinnat ja vuokrat laskevat, toisaalla nousevat. Tarjontaa on siellä missä ei ole kysyntää ja toisinpäin. Asuntokaupassa vilske on laantunut. Tilastot kertovat, että esimerkiksi kerrostaloasuntojen kauppojen määrä on laskenut perinteisestä 80 000 vuosittaisesta kaupasta 65 000 kaupan tienoille.

Julkinen keskustelu asuntoasioista on pyörinyt ennen kaikkea erilaisten verotuskysymysten ympärillä. Uuden hallituksen linjattavaksi on kaavailtu muiden muassa nykyisten asuntolainan korkovähennyksen ja ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden tulevaisuus. Jotta asuntokauppa saataisiin käyntiin, tuemme vahvasti ehdotusta laskea asuinkiinteistöjen varainsiirtovero samalle tasolle kuin osakehuoneistojen kaupasta perittävä varainsiirtovero. Tällä piristysruiskeella helpotettaisiin sekä taantuvien alueiden asuntomarkkinoiden tilannetta että työvoiman liikkuvuutta.

Pitääkö asumisen maksaa maltaita?

Asunnot on saatava omistajilleen järkevään hintaan. Asumisen kustannuksista on tehtävä kokonaisarvio. Tärkeää on ennen kaikkea selvittää erilaisten verojen osuus asuinrakentamisessa, asunnon ostossa, vuokraamisessa ja myynnissä. Asumista koskevat veropoliittiset päätökset, esimerkiksi mahdollinen korkojen vähennysoikeuden leikkaus, on tehtävä huolellisesti ja pitkäjänteisesti. Poukkoilu ei ole paikallaan näin tärkeissä asioissa. Kansalaisille on myös varattava riittävän pitkä aika sopeutua päätösten voimaantuloon.

Kaupungistumiskehitys edellyttää jatkuessaan, että kasvualueille rakennetaan lähivuosikymmeninä puoli miljoonaa uutta asuntoa. Asuntojen tarjonnassa on reilusti vielä kirittävää. Ratkaisumalleja joustavaan, elämäntilanteen mukaiseen asumiseen on etsittävä niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasumisen puolelta. Finanssiala voisi kyetä auttamaan vuokra-asuntopulassa, jos työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöille annettua mahdollisuutta rakennuttaa asuntoja velkarahalla vuoteen 2017 asti pidennettäisiin vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Vastaava tulisi sallia myös henki- ja vahinkovakuutusyhtiöille.

Rakennusteollisuus joutuu vielä odottamaan uudisrakentamisen buumia. Onneksi asuntorahastot ja muut asuntosijoittajat huolehtivat tällä hetkellä asuntojen uudistuotannosta pääkaupunkiseudulla. Tuotanto kohdistuu aivan oikein sinne, missä kysyntäkin on kovaa. Kuitenkin ollaan vielä kaukana tilanteesta, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Ne eivät kuitenkaan synny kuin sienet sateella. Kestävät ja kattavat liikenne- ja työpoliittiset päätökset ovat myös avainasemassa, mikäli halutaan tarjota suomalaisten tarpeita ja toiveita vastaavaa asumista siellä, missä työtäkin on tarjolla.

Onko oma koti nuorelle kullan kallis?

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopula ja korkeat vuokrat koskettavat erityisesti nuoria ja nuoria perheitä. Asunnon ostaminen on jäänyt usein ainoaksi kannattavaksi vaihtoehdoksi päästä kiinni pääkaupunkiseudun työtarjontaan ja omaan kotiin.

Ensiasunnon ostoa suunnittelevien on ryhdyttävä säästämään aiempaa harkitummin, kun niin kutsuttu lainakatto tulee voimaan ensi vuoden heinäkuussa. Näillä etukäteissäästöillä pienentyy tulevaisuuden laina- ja lyhennystarve, mutta vuokranmaksun ohella säästäminen voi olla haastavaa.

Niinpä ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapaus on säilytettävä. Lisäksi ensiasunnon ostajia on tuettava jatkamalla asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämistä esimerkiksi alentamalla säästämisen aloittamisen alaikärajaa. ASP-järjestelmä on jo useampaan otteeseen osoittanut toimivuutensa. Hyvä kehitysbuumi on jo käynnistynyt: tätä valtion ja finanssisektorin toimivaa yhteistyömallia päivitettiin vuodenvaihteessa niin, että järjestelmän edut ovat yhä useamman ensiasunnon ostajan saatavilla aiempaa kattavammin.

Paperiset todistukset ja osakekirjat pois salkuista ja holveista

Paljon puhuttu byrokratia vaivaa myös asumisen kokonaisuutta. Osasyynä ongelmiin on se, että useat eri viranomaiset ja yritykset ylläpitävät palasteltuja asumista ja asuntoja koskevia tietoja. Paperiset asunto-osakkeet lisäävät jäykkyyttä. Vitamiinia pakataan onneksi jo. Ainutlaatuista ratkaisua suunnitellaan yhteistyössä monien viranomaisten ja yksityisten yritysten kanssa.

Sähköinen asunto-osakerekisteri keräisi toteutuessaan lähes kaiken asunto-osakkeita koskevan tiedon yhteen paikkaan siitä kiinnostuneiden saataville. Samalla myös paperisten asunto-osakkeiden käsittelystä voitaisiin luopua. Säästöjä tästä kokonaisuudesta syntyisi myös asukkaille. Sähköisen asunto-osakerekisterin perustaminen vaatii enää päättäjien virtuaalisen napinpainalluksen.