Nykyinen sukupuolen yksilöivä henkilötunnus koetaan ongelmalliseksi. Henkilötunnusta käytetään myös tilanteissa, joissa kaikki sen tietosisältö ei ole tarpeen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat korostaneet, että henkilötunnusuudistuksessa on tarkkaan arvioitava, missä tilanteissa tieto sukupuolesta on tarpeellista ja keillä on tähän tietoon pääsy. Lähtökohtana on oltava sukupuolivähemmistöön kuuluvien yksityiselämän suojan sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.
Tietoa henkilön iästä ja sukupuolesta tarvitaan finanssialalla esimerkiksi täysivaltaisuuden toteamista sekä vakuutusten riskinarviointia ja vastuuvelkalaskentaa varten. Työeläkejärjestelmässä sukupuoli ja ikä ovat tarpeellisia tietoja. Jos nämä eivät jatkossa kävisi ilmi henkilötunnuksesta, tulisi niiden olla saatavissa erikseen digitaalisessa muodossa. Finanssiala tukee kuitenkin henkilötunnuksen uusimista sukupuolisidonnaisuudesta luopumisen osalta.
Tämä muutos on nykyisessä talouskurimuksessa viisasta tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kevyt ratkaisu olisi, että nykyisenkaltainen henkilötunnus annetaan sukupuolineutraalina henkilölle, jonka tiedot merkitään ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään. Vanhoissa tunnuksissa voitaisiin lakia muuttamalla luopua tunnusten sukupuolisidonnaisuudesta tunnuksia sen enempää muuttamatta. Lisäksi yksilöillä tulisi olla mahdollisuus saada uusi tunnus halutessaan mahdollisimman helposti. Ulkomaalaisten tunnistamiseen ja rekisteröintiin liittyvät kysymykset on ratkaistava erikseen.
Kokonaisuudistukselle on otettava aikalisä, koska valmistelussa ei ole hyödynnetty yksityisen sektorin asiantuntemusta. Uudistuksen kustannusvaikutuksetkin on arvioitu pitkälti vain julkisen sektorin näkökulmasta ja senkin osalta vain osittain. Eri sektoreiden kustannusvaikutukset tarkentuvat, kun laajempi asiantuntemus otetaan mukaan valmisteluun. Jatkotyöhön on kutsuttava mukaan sekä yksityinen sektori että ihmisoikeusjärjestöt.