Huijausluvut osoittavat, että nuorison digitaidot ovat myytti

Huijarit eivät ole pitkän aikaan vaanineet vain ikäihmisiä, vaan uhriksi voi joutua kuka tahansa. Finanssiala ry:n alkuvuodesta teettämän kansalaiskyselyn mukaan peräti 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yritysten kohteeksi.

Yllättävää on huijauksen uhrien ikäjakauma. Kyselyyn vastanneista 15–24-vuotiaista peräti 21 prosenttia sanoo tulleensa huijatuksi ja menettäneensä rahaa, salasanansa tai kirjautumistietonsa rikollisille. Luku on ikäluokista korkein, ja erityisen paljon huijarien uhreiksi ovat joutuneet nuoret miehet.

Suomalaisilta huijattiin vuonna 2023 lähes 77 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Pankit saivat pysäytettyä tai palautettua vajaan 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olevia varoja, mutta tästä huolimatta suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa.

Finanssiala ry:n tietojen mukaan esimerkiksi sijoitushuijausten uhreista noin 40 prosenttia on alle viisikymppisiä.

Sekä kyselyn tulokset että pankeilta kerätyt luvut osoittavat, että nuoretkaan eivät ole turvassa huijauksilta. Samaa kertoo OECD:n mittaus, jonka mukaan korkeimmat pisteet digitaalisessa talousosaamisessa saavat 60–69- ja 50–59-vuotiaat, kun taas nuorimman ikäryhmän, alle 30-vuotiaiden, pisteet ovat selvästi matalimmat.

Digitaalinen talousosaaminen on avaintaito huijauksilta suojautumisessa. Ajasta aikaan iäkkäitä läheisiä on muistutettu verkon vaaroista. Näyttäisi siltä, että oppi on mennyt perille. Nyt valistuksen kohteiksi on otettava digivälineitä näppärästi käyttävät nuoret – ei riitä, että älypuhelinta osaa käyttää nopeasti ja helposti: sitä pitää osata käyttää myös järkevästi.

Kirjoitus on julkaistu myös Aamulehden mielipidesivulla.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

Vaikuttaminen

Jussi Karhunen

Kehityspäällikkö