Ilmasto-optimismi luottaa rahan voimaan

Esko katsoo kameraan puku päällään. Kuva on mustavalkoinen leima magentanvärisellä taustalla. Kuvassa teksti: Esko Kivisaari, kolumnisti.

Tunnustan olleeni vuosituhannen vaihteessa pessimisti ilmastonmuutoksen suhteen. Kaikki isot pyörät tukivat vanhaa fossiiliseen energiaan perustuvaa maailmaa. Vanha teknologia oli koettua ja “turvallista”, uusi kestävä teknologia enemmän tai vähemmän kokeellista. Rahoitukselle ja vakuutukselle oli houkuttelevaa katsoa, että “vanhassa vara parempi” ja riskit olivat pienemmät.

Nykyään olen optimisti. Aikaa on toki menetetty ja hiilibudjettia syöty. Samalla isot pyörät ovat aivan uudessa asennossa. Vanhan teknologian tiedetään tulevan tiensä päähän. Laajasti tunnetaan välttämättömyys rakentaa tulevaisuus kestävän kiertotalouden varaan.

Rahoittajat ovat varuillaan vanhan fossiiliseen energiaan perustuvan teknologian suhteen. Odotukset eivät ole lineaarisia: sijoitukset vanhaan teknologiaan voivat menettää politiikan ja asenteiden kehittyessä arvonsa yhdessä yössä. Rahoittajat ja vakuuttajat tietävät, että painotusta tulee jatkuvasti siirtää kestävyyden suuntaan.

IPCC:n viimeisin raportti elokuun alkupuolella kertoo karua kieltä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Maapallon lämpeneminen on nopeampaa ja ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikilla maailman alueilla. Yhä ilmeisempää on, että ratkaisevan tekijän kehityksessä muodostavat ihmisen toimet. Aikaa on hukattu, mutta raportin mukaan ihmiskunnalla on edelleen mahdollisuus voimakkailla, nopeilla ja kestävillä kasvihuonekaasujen vähennyksillä saavuttaa hiilineutraalisuus ja estää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset.

Sitra kertoo 19. elokuuta julkaisemassaan raportissa, että Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua Pariisin sopimuksen mukaisessa ilmastotyössä. Keskeiset esteet onnistumiselle liittyvät epätarkkaan pitkän aikavälin näkymään, riittämättömiin taloudellisiin kannustimiin ja infrastruktuurin puutteisiin.

Suomen onnistumisen yksi edellytys on, että rahoitus saadaan oikealla tavalla tukemaan muutosta. Keskeistä Sitran raportissa on suositus selventää pitkän aikavälin näkymää esimerkiksi päästöbudjeteilla, vahvoilla päästö- ja nielutavoitteilla vuosille 2040 ja 2050 ja kaikki talouden sektorit kattavilla ilmastosuunnitelmilla. Tämä luo rahoittajille ja sijoittajille selkeän asetelman ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Sijoittaja arvostaa kaikkea tulevaisuuden riskien selkeyttämistä, jolloin rahoitusta on paremmin ja edullisemmin tarjolla eri kohteisiin. Ei sovi unohtaa myöskään vakuutusturvaa: kun suunta ja riskit tunnetaan myös vakuuttaminen on helpompaa.

Lievällä varauksella Sitran raportissa joudun suhtautumaan taloudellisiin kannustimiin. Nämä toimivat hyvin silloin, kun tunnistetaan markkinapuutteita. Kannustimet eivät kuitenkaan saa jäädä häiritsemään markkinaehtoista kehitystä siinä vaiheessa, jossa kehitys ei enää tukia tarvitse. Sitra pitää merkittävinä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joka on ehkä tärkeämpääkin kuin liiketoiminnan taloudelliset kannustimet.

======
Finanssiala voi tukea onnistumista,

kunhan ilmastopolitiikassa toimitaan viisaasti.
======

Sitra kiinnittää huomiota myös infrastruktuuriin. Erityisesti henki- ja eläkevakuuttajat ovat pitkäaikaisia sijoittajia, ja niiden sijoitussalkuissa voi hyvin olla tilaa sijoituksille infraprojekteihin.

Jatkossa rahoitukseen vaikuttaa myös EU:n taksonomia, joka luokittelee eri talouden sektoreita näiden kestävyyden mukaan. Alussa taksonomia keskittyy ilmastonmuutokseen. Arvion mukaan tällä hetkellä vain hyvin pieni osa yrityksistä täyttää taksonomian kriteerit.

Rahoittajien kannalta ei kuitenkaan ole olennaista keskittyä vain luokan parhaisiin oppilaisiin ja sulkea rahahanat muilta. Yritysmaailmassa siirtymä kestävän kiertotalouden suuntaan on tunnistettu laajasti, ja eri yritykset siirtyvät tähän suuntaan eri vauhdeilla. Finanssitoimiala on mukana siirtymässä ja kannustaa asiakkaitaan sekä rahoituksen että vakuutuksen osalta nopeuttamaan siirtymää.

Kuluneen kesän luonnonilmiöt Keski-Euroopan rankkasateineen ja eri puolilla maailmaa koettujen maastopalojen muodossa kertovat omaa kieltään ilmastonmuutoksen vaikutuksista. IPCC:n ja Sitran raportit eivät kaunistele tilannetta. Samalla ne kertovat, että ratkaisut ovat edelleen meidän ihmisten käsissä. Finanssiala voi tukea onnistumista, kunhan ilmastopolitiikassa toimitaan viisaasti.