Omaisen kuoleman jälkeinen selvitystyö on omaisille raskasta ja pohjautuu edelleen pitkälti jalkatyöhön ja papereiden välittämiseen. Finanssiala ry on jo pitkään yrittänyt edistää toimia, joilla mahdollisimman paljon tiedoista voitaisiin kerätä automaattisesti ja näin helpottaa omaisten taakkaa.
On sinänsä kummallista, että vaikka pesänselvitykseen vaadittavat tiedot ovat suurelta osin jo valmiina eri tietojärjestelmissä ja tieto kuolemastakin saadaan automaattisesti, niin silti omaisuus- ja sukuselvitystietojen kerääminen on edelleen omaisten vastuulla.
======
Tulee ikään kuin yllätyksenä, että ihminen joskus kuolee.
======
Asiaa käsitellään niin, että tulee ikään kuin yllätyksenä, että ihminen joskus kuolee. Tietojen koostaminen eri tietolähteistä ei ole teknologinen ongelma, vaan syyt ovat syvemmällä lainsäädännön esteissä ja vanhentuneissa käytännöissä. Näiden purkaminen on vaikeampaa kuin teknologisten haasteiden ratkaiseminen.
Yksi vaikeus tulee siitä, että kun tiedot ovat menneet digitaalisiin järjestelmiin, ei omaisilla ole automaattisesti oikeutta nähdä niitä verkkopalveluista. Vanhaan papereihin perustuvalla aikakaudella vainajan tärkeitä asiapapereita löytyi kodeista helpommin. Taakka on käynyt vuosien myötä vaikeammaksi myös siksi, että keskimääräisen varallisuuden kasvettua kuolinpesissä on yhä useammin huomattavaa omaisuutta, jonka jakamisessa on enemmän työtä.
Kuoleman ekosysteemi -nimellä kulkevan eri viranomaisten ja asiaan liittyvien yksityisten toimijoiden yhteenliittymällä pyritään siihen, että sukuselvitykset, omaisuus- ja muut tarvittavat tiedot saataisiin automaattisesti kerättyä yhteen paikkaan ja niistä voitaisiin muodostaa perukirjaehdotus. Myös testamentit täytyisi saattaa yhteen rekisteriin ja mielellään automatisoituun sähköiseen muotoon, jolloin omaisuuden jakaminen käy helpommin. Se helpottaisi omaisten asioimista esimerkiksi pankeissa.
Hankkeella on laaja tuki poliitikkojen ja eri toimijoiden kesken. FA:n tekemän kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia päättäjistä kannattaa palvelualustaa, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Etenemistä on haitannut se, ettei hankkeella ole ollut virallista kotipesää eikä rahoitusta, jolla tarvittavia toimia voitaisiin edistää.
Tämän vuoksi olisikin ensiarvoisen tärkeää saada hanke mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta tarvittava tuki tämän hankkeen etenemiseksi saadaan turvattua.
Vastikään julkistettiin valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalisesta kompassista, jonka yhtenä tavoitteena on määritellä sekä digitalisoida noin 40 merkittävintä ja vaikuttavinta elämäntapahtumapalvelukokonaisuutta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa kuolee vuosittain noin 60 000 ihmistä, joten haluan uskoa, että omaisten taakan helpottamisesta tulee ensimmäisiä kohteita tässä uudessa elämäntapahtumalähtöisessä toimintamallissa.
Kuoleman ekosysteemiä käsitellään myös Alivakuutussihteeri-podcastissa. Kuuntele jakso alta
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Sähköiset tunnisteet Suomessa ovat turvallisia
Uusi kyberturvallisuussääntely ei saa vaarantaa toimivia yhteistyörakenteita
Maksaminen nopeutuu ja huijaaminen vaikeutuu – pikasiirto on tilillä 10 sekunnissa milloin ja missä vain
Generatiivinen tekoäly uudistaa finanssialaa
