Liikennekuolemien väheneminen on suomalainen menestystarina – miksi ihmeessä media neuvoo, miten moottoripyörän saa keulimaan?

Esko katsoo kameraan puku päällään. Kuva on mustavalkoinen leima magentanvärisellä taustalla. Kuvassa teksti: Esko Kivisaari, kolumnisti.

Vuoden aikana on kerrottu surullisia uutisia siitä, miten erityisesti nuorten harkitsematon liikennekäyttäytyminen johtaa tragedioihin. Media kertoo myös siitä, miten liikennevälineillä voi toimia. Esimerkiksi käy uutinen siitä, miten isonkin moottoripyörän saa keulimaan. Artikkeli antaa pätevältä kuulostavat ohjeet onnistuneen keulimisen aikaansaamiseksi pienemmälläkin pyörällä.

======
Liikenneturvallisuus on suomalainen menestystarina:
Liikennekuolemia on tällä hetkellä saman verran kuin 1940-luvulla.
======

Eräs Suomen menestystarinoista on, miten liikenneturvallisuutta on saatu parannettua. Liikennekuolemia on tällä hetkellä saman verran kuin mihin totuttiin 1940-luvulla. Näin siitä huolimatta, että autoja ja ajettuja kilometrejä on radikaalisti enemmän kuin silloin.

Fatalistinen ajatus olisi ollut, että liikenteen määrän lisääntymisen vääjäämätön pari olisi samaan tahtiin kasvava kuolintapausten määrä. 1960-luvulla havahduttiin tilanteeseen, jossa liikennekuolemien vuosittainen määrä ylitti tuhannen.

Liikennekuolemien määrän kasvuun kiinnitti huomiota presidentti Kekkonen uudenvuodenpuheessaan. Puhe käynnisti erilaisten liikenneturvallisuutta lisäävien toimien kokonaisuuden. Vakuutusala oli toimissa mukana.

Huomattava muutos tapahtui asenteessa liikenteeseen. Tuohon aikaan uuden auton omistajalle esitettiin kysymykset, miten lujaa auto kulkee, miten nopeasti sillä ajaa Helsinkiin. Nykypäivinä tällainen kysymys taitaa olla äärimmäisen poikkeuksellinen. Asenteiden muutos on merkittävä.

Liikenneturvallisuuden parantaminen valtiotasolla ei myöskään onneksi pysähtynyt Kekkoseen. Hallitus linjasi maaliskuussa 2022 liikenneturvallisuusstrategiaa koskevassa periaatepäätöksessään toimenpiteistä, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta ja ehkäistään liikenneonnettomuuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti elokuussa seurantaryhmän arvioimaan strategian toteutumista.

Eri ilmiöiden arvioinnissa on muistettava, että korrelaatiosta ei voi päätellä kausaliteettia. Tämä tarkoittaa, että asioiden toteutuminen samanaikaisesti ei sinällään ole peruste ajatella, että niiden välillä olisi syy-seuraussuhde.

Ehkä liikennekuoleminen väheneminen ei ole seurausta laajasti toteutetuista liikenneturvan paranemiseen tähtäävistä kampanjoista. Ehkä kuolemien väheneminen on vain sattumalta osunut yhteen laajan asenteiden muuttumisen ja liikennekulttuuriin paranemisen kanssa.

Ehkä myös nuorten huolestuttava liikenneonnettomuuksien määrän kasvu on satunnainen ilmiö. Ehkä hyvin koulutettu nuoriso osaa suhtautua viisaasti lehtijuttujen ohjeistukseen keulimisen toteuttamiseksi. Ehkä media toteuttaa viisaasti tehtäväänsä tiedon jakajana kertoessaan, että suomalaiset saavat sellaisenkin moottoripyörän keulimaan, jossa ruotsalaisten taidot loppuvat.

Media kertoo lähes päivittäin urheiluna UFC-otteluista, joissa silmittömän hakkaamisen seurauksena jokin ottelijoista vahingoittuu vastenmielisesti. Ehkä tämäkin ohjeistaa meitä varovaisuuteen sen sijaan, että ilmiö johtaisi väkivallan arkipäiväistymiseen ja toisen ihmisen terveyden halveksumiseen.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan