Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi äskettäin, että avoimempi valmistelu voisi parantaa lakiesitysten laatua. Hän päätyi tähän arvioon sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta tyrmäsi pääsiäisen alla hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista.
Sanna Marinin hallitus lupasi ohjelmassaan uudenlaista vuorovaikutusta yhä laajemman joukon kanssa yhteiskunnan uudistamiseksi. Hallitus vakuutti, että kaikessa päätöksenteossa lisätään avoimuutta. Pandemian aikana tämä ei ole täysin toteutunut.
Avoimen demokratian vahvistamiseksi hallitusohjelmassa on tärkeä linjaus, että Suomi saa lobbaukseen liittyvän avoimuusrekisterin – ensimmäisenä Pohjoismaana. Kyse on eri sidos- ja edunvalvontaryhmien vaikuttamistyön arkipäiväistämisestä.
Viisas päättäjä ei elä umpiossa, vaan hän käy säännöllistä vuoropuhelua laajalti kansalaisyhteiskunnan eri asiantuntija- ja intressitahojen sekä tutkijamaailman kanssa. Päättäjät tarvitsevat tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista eri näkökulmista.
Avoimuusrekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen. Kansalaiset ja media saavat rekisteristä tietoa tahoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Päättäjät puolestaan saavat tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista ja rahoittajista.
Lobbauksen sääntelyn valmistelu on parhaillaan loppusuoralla. Avoimuusrekisterin on määrä olla käytössä vuonna 2023. Avoimuusrekisterilain parlamentaarinen valmistelu on ollut esimerkillistä avoimuudessaan. Kokousten pöytäkirjat ja aineistot ovat kaikkien luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla.
Toivottavasti lainsäädäntövalmistelu on jatkossa laajemminkin avointa ja vuorovaikutteista. Tammikuussa julkaistun Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla -tutkimuksen mukaan sekä päättäjät että lobbarit pitävät päätöksentekoa yleisesti läpinäkyvänä ja päättäjille viestimistä helppona. Päättäjät kokivat itseensä kohdistuvan lobbauksen olevan tasapuolista.
Lobbauksesta saatavilla oleva virallinen tieto on tutkimuksen mukaan määrällisesti runsasta, mutta varsin hankalasti hyödynnettävää. Tarvetta on lisätä erityisesti lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvän vaikuttamistyön avoimuutta.
Suomalainen lobbarikenttä kannattaa lobbauksen avoimuusrekisteriä. Finanssiala on lobbauksensa avoimuudessa edelläkävijä, sillä Finanssiala ry alkoi jo maaliskuussa 2021 avata omaa vuosittaista vaikuttamistyötään. Listaamme vuosittain, keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä EU-parlamentaarikkoja ja komission virkamiehiä, olemme lobanneet tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissamme.
======
Avoimen demokratian vahvistamiseksi hallitusohjelmassa on tärkeä linjaus,
että Suomi saa lobbaukseen liittyvän avoimuusrekisterin
– ensimmäisenä Pohjoismaana.
Kyse on eri sidos- ja edunvalvontaryhmien vaikuttamistyön arkipäiväistämisestä.
======
Enimmässä määrin lobbaus kohdistuu tutkimuksen mukaan kansanedustajiin ja ministereihin. Myös ministeriöiden keskeisimmät viranhaltijat ovat vaikuttamisen kohteena. Valtion virastot eivät tutkimuksen mukaan näyttäydy keskeisenä lobbauksen kohteena.
Nyt valmistunut tutkimus tukee lobbareiden näkemystä, että rekisterin soveltamisalaksi on tarkoituksenmukaista ottaa ensivaiheessa eduskunta ja ministeriöt. Tulevaisuudessa sääntely on ulotettava kunta- ja maakuntatasolle.
Suomalaiset lobbarit ovat valmiita avaamaan lobbaustaan, joka on tärkeä osa demokratiaa. Kansalaisia palvelevaa laadukasta lainsäädäntöä syntyy moniarvoisen ja -äänisen avoimen prosessin tuloksena.
Tuomo Yli-Huttula
Kirjoittaja on Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja sekä lakia valmistelevan oikeusministeriön työryhmän jäsen.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehden vierailijakolumnina.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
