Maksuliikenne-estot eivät ole ase pelihaittojen ehkäisyyn

Hallitus esittää rahapelihaittojen hillitsemiseksi maksuliikenne-estoja, jotka kohdistettaisiin arpajaislain vastaisesti markkinoiviin yrityksiin. Peliongelmiin on tärkeä puuttua. Finanssiala on määrätietoisesti halunnut parantaa suomalaisten taloustaitoja – peliongelmat ovat kiistatta taloudellisen hyvinvoinnin esteenä. Maksuestot eivät kuitenkaan ole pelihaittojen ehkäisyyn toimiva ase. Päinvastoin: estot ovat kallis ja monimutkainen keino, jonka toimivuudesta ei ole takeita.

Poliisihallitus arvioi maksuliikenne-estosta koituvan viranomaisille runsaan puolen miljoonan euron kustannukset. Arpajaislain nojalla valtiolle aiheutuvat kustannukset korvaa Veikkaus. Entä yksityisen sektorin kustannukset?

Alustavien laskelmien mukaan pankkien järjestelmäuudistuksissa puhutaan usean miljoonan euron hintalapusta. Maksujen erottelu vaatisi muun muassa teknisten yhteyksien luomista pankkien asiakasrekistereiden ja maksujärjestelmien välille ja perustavanlaatuisia muutoksia pankkien järjestelmiin. Kortti- ja tilisiirtopohjaisia maksuja käsitellään useissa järjestelmissä, joiden toimintavarmuuden takaaminen on kriittistä. Pelkästään maksuestojen ylläpidosta saattaisi koitua useiden miljoonien eurojen vuotuiset kustannukset pankeille – kehitystyön kustannusten lisäksi.

======
Alustavien laskelmien mukaan pankkien
järjestelmäuudistuksissa
puhutaan usean miljoonan euron hintalapusta
======

Estoilla saatettaisiin myös blokata sallittuja maksutapahtumia. Esimerkiksi jos mannersuomalainen työskentelisi kieltolistalla olevalle rahapeliyhtiölle, pysäyttäisi rahaliikenteen esto myös palkanmaksun.

Maksuliikenne-estojen tehokkuudesta ei ole kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Norjassa peliongelmat ovat lisääntyneet useita vuosia estoista huolimatta. Voidaanko estojen siis aidosti sanoa olevan EU:n suhteellisuusperiaatteen mukainen välttämätön ratkaisukeino ongelmien vähentämiseksi?

Kriittisiä lausuntoja ovat esittäneet pankkien lisäksi valtiovarainministeriö, jonka mukaan estot vaatisivat resursseja ja lisäisivät viranomaisten kuluja, keskusrikospoliisi, jonka mukaan estoja olisi hankalaa kohdistaa ulkomaisiin toimijoihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka muistuttaa, ettei estojen vaikuttavuudesta ole tutkimusnäyttöä.

Ajatus rahansiirtojen torppaamisesta ulkomaisille uhkapelifirmoille ontuu jo lähtökohtaisesti. Vaikka pankki ja yhteiskunta saisivatkin pysäytettyä rahaliikenteen, voi asiakas avata tilin tai maksukortin ulkomaiseen pankkiin tai hyödyntää esimerkiksi mobiililompakoita. Tutkimusten mukaan ulkomaisilla uhkapelisivustoilla pelaavat useimmiten koulutetut nuoret aikuiset, joilla todennäköisesti on myös kykyä käyttää vaihtoehtoisia maksutapoja maksuliikenne-estojen kiertämiseksi.

Hallituksen esitys sisältää useita toimia peliongelmien hillitsemiseen, ja näitä toimia on syytä kartoittaa entistä laajemmin. Esimerkiksi peliautomaattien saatavuutta on huomattavasti helpompi rajoittaa kuin uhkapelisivustojen, varsinkin kun näyttöä uhkapelaamisen maksuliikenne-estojen tehokkuudesta ei ole.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan