Miksei kuntotarkastajilta vaadita ammattipätevyyttä?

Syksyn aikana on mediassa
ollut artikkeleita rakennusten kuntotarkastajista, heidän
ammattipätevyydestään ja hometaloista. Aihetta on syytäkin pitää esillä,
koska kyse on todella suurista asioista: Suomessa on 1,1 miljoonaa
omakotitaloa ja niissä asuu 2,7 miljoonaa ihmistä eli lähes puolet
suomalaisista. Omakotitalon hankinta saattaa olla perheen kaikkien
aikojen suurin hankinta. Jos ja kun kaupanteon seurauksena perhe
menettää terveytensä ja omaisuutensa, tilanne on katastrofaalinen.
Valitettavasti näitä tapauksia on liikaa.

​Mikä neuvoksi? Miten terveyden ja talouden tuhoavat hometalokaupat voidaan estää? Kaupan osapuolilla ja kiinteistönvälittäjällä on omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Kiinteistönvälittäjällä tulee olla koulutuksella hankittu ammattipätevyys, esimerkiksi LKV-tutkinto.

Mutta mitä edellytetään rakennusten kuntotarkastajilta? Ei paljoakaan, sillä kuka tahansa voi ryhtyä kuntotarkastajaksi! Mitään kelpoisuusvaatimuksia, saati viranomaisvalvontaa, ei ole. Todettakoon kuitenkin, että valtaosa kuntotarkastajista on ammattitaitoisia ja päteviä työhönsä. Mutta sitten on niitä, joiden toiminta ei kestä merivettä, eikä muutakaan märkää. Nämä kuntotarkastajien ammattikuntaa pilaavat hemmot on saatava pois markkinoilta.

Eräässä hiljattain uutisoidussa tapauksessa omakotitalon ostanut perhe oli joutunut todella hankalaan tilanteeseen ostamansa talon osoittauduttua enemmän kuin pommiksi. ”Kuntotarkastetusta” talosta löytyivät lähes kaikki rakennusvirheet kaupanteon jälkeen.

Elinkeinovapaus on arvo sinänsä. Useat ammatit ovat luvanvaraisia ja valvottuja ja niin pitää olla myös rakennusten kuntotarkastajan ammatti. Mitä asian eteen tekee oikeusministeriö? Ei paljokaan. Luvanvaraisuusasiaa siirrellään ministeriöstä toiseen, milloin TEM:öön, milloin YM:öön.

”Tehdään selvitys”, on ministeriön viesti. Tämä maa on täynnä selvityksiä. Homepommit aiheuttavat vakavia sairauksia, pahentavat jo olemassa olevia ja ovat taloudellisesti raskaita. Paljonko nämä seikat painavat siellä kuuluisassa toisessa vaakakupissa? Eivät tunnu painavan, ainakaan tarpeeksi.

Suomessa on annettu vain yksi hovioikeuden päätös, jossa hometalon tarkastaneen kuntotarkastajan ja talon myyjän on todettu toimineen tahallaan virheellisesti. Tietenkin moinen tapaus on Lapinlahdelta, Nerkoon kylästä, olen sieltä kotoisin!

Samaan aikaan toisaalla yksityisen turva-alan lakiuudistus on eduskunnassa. FK ja eräät muut tahot vaikuttivat lain valmistelun aikana sisäministeriöön, jotta turvasuojaus säädettäisiin luvanvaraiseksi elinkeinoksi. Sisäministeriö harasi aluksi vastaan, mutta muutti kantaansa.

Turvasuojaajat suunnittelevat, asentavat ja huoltavat muun muassa kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja rikosilmoitinlaitteita. Viranomainen siis antaa enemmän arvoa omaisuuden suojalle kuin hengen ja terveyden suojalle arvioidessaan elinkeinovapautta. Myös kuntotarkastuksen pitäisi olla luvanvarainen elinkeino.

Niin ikään sähköasennukset ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia. Vahingontorjunnallisesti se on hyvä asia. FK:n agendalla tosin on muun muassa sähköjärjestelmien tarkastusvälien tihentäminen. Asia on kuitenkin pitkässä kuusessa. On tahoja, joiden mielestä ”sähkö ei satu”. Tee se itse -miehiä piisaa myös oikosulkuasentajina.

Sitten vielä neljäs esimerkki: pätevöityneet kosteudenmittaajat. Heille on räätälöity oma koulutusohjelma ja pätevöityneistä mittaajista ylläpidetään luetteloa. Miksi näin ei toimittaisi myös rakennusten kuntotarkastajien kanssa?