Miksi Suomi ajaa tehottomia uhkapelien maksuestoja samaan aikaan, kun Ruotsissa käytössä olevia estoja jo kritisoidaan?

Eduskunta hyväksyi 14. joulukuuta 2021 arpajaislain uudistuksen, jossa rahapelihaittoja yritetään hillitä maksuliikenne-estoilla. Ne kohdistettaisiin arpajaislain vastaisesti markkinoiviin yrityksiin eli lähinnä ulkomaisiin rahapeliyrityksiin.

Maksuliikenne-estot eivät kuitenkaan ole tehokas keino peliongelmien ratkomiseen. Estot on helppo kiertää ulkomaisilla palveluilla eivätkä ne siten torju peliongelmia tehokkaasti. Lisäksi estoilla on useiden miljoonien erojen hintalappu eikä niiden tehokkuudesta ole kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Ruotsin valtiovarainministeriön selvityksessä uhkapelilain maksuestoja koskevat määräykset saavat kritiikkiä. Selvityksessä todetaan, että lisensoimattomia uhkapelejä koskevaa yleistä maksunvälityskieltoa ei pidä ottaa käyttöön. Maksunvälitysestot pidetään selvityksen mukaan ennallaan, mutta niiden pitää olla tarkkarajaisia eikä ylimalkaista yleisestoa suositella.

Ruotsin selvityksessäkin todetaan, että maksupalveluntarjoajien on vaikeaa tietää, mitkä maksut koskevat uhkapelejä. Toisin kuin korttimaksuissa, joissa vähittäiskauppakoodia voidaan käyttää tunnistamaan uhkapeleihin liittyviä siirtoja, muissa maksutyypeissä tätä ei pystytä helposti toteamaan. Selvityksen mukaan ei olisi myöskään kohtuullista, että jokaisen maksupalvelujen tarjoajan tulisi erikseen selvittää, mitä maksuja niiden on yleisen kiellon mukaan pakko estää.

Ruotsi rahapeliviranomainen Spelinspektionen on velvollinen pitämään maksupalvelujen tarjoajat ajan tasalla yhtiöistä, jotka tarjoavat uhkapelejä Ruotsissa ilman tarvittavaa lisenssiä.

Kuten Ruotsissa, myös Suomessa maksuestot olisivat vaikeita ja kalliita toteuttaa.

Maksujen erottelu vaatisi muun muassa teknisten yhteyksien luomista pankkien asiakasrekistereiden ja maksujärjestelmien välille ja perustavanlaatuisia muutoksia pankkien järjestelmiin. Pelkästään maksuestojen ylläpidosta saattaisi koitua useiden miljoonien eurojen vuotuiset kustannukset pankeille – kehitystyön kustannusten lisäksi.

Perustuslakivaliokunnan mukaan pelitilille maksetut pelivoitot ja sille talletetut varat kuuluvat perustuslaissa säädetyn turvatun omaisuudensuojan piiriin, jonka vuoksi arpajaislain alkuperäisestä esityksestä poistettiin saapuvaa rahaliikennettä koskevat maksuliikenteen estot. Saapuvien maksuliikenne-estojen poistaminen esityksestä vähentää estojärjestelmän tehokkuutta entisestään.

======
Pelkästään maksuestojen ylläpidosta saattaisi

koitua pankeille useiden miljoonien eurojen
vuotuiset kustannukset.
======

Yksisuuntaisella maksuestolla annetaan kuluttajalle myös hyvin ristiriitainen viesti; voittaminen ja voiton kotiuttaminen on sallittua, mutta pelipanoksen maksaminen ei. Lisäksi yksisuuntainen maksuliikenne-esto ohjaa maksuliikennettä kolmansiin maihin, jolloin rahanpesun ja valvomattoman toiminnan riski kasvaa.

Tehokasta estojärjestelmää ei ole mahdollista luoda. Lisäksi estoihin liittyy kustannuksia, jotka koituvat yhteiskunnan kannettavaksi. Olisikin ollut suotavaa, että lain vahvistamisen sijaan selvitystä maksuliikenne-estojen käyttöönoton järkevyydestä olisi jatkettu ja laajennettu niin, että myös muiden pohjoismaiden käytännön kokemukset estoista olisi otettu huomioon.

Kolumnia korjattu 17.12.2021 kello 9.05: Ruotsin valtiovarainministeriön selvityksessä ei esitetä jo aiemmin käyttöön otettujen tarkkarajaisten maksupalveluestojen kumoamista, ainoastaan kritisoidaan esitettyä yleistä maksuliikenne-estoa. Tulkitsimme väärin Ruotsissa tehtyä linjausta, että maksuestoista ollaan kokonaan luopumassa. Kyse olikin, että Ruotsin valtiovarainministeriön selvityksessä uhkapelilain maksuestoja koskevat määräykset saavat kritiikkiä. Selvityksessä todetaan, että lisensoimattomia uhkapelejä koskevaa yleistä maksunvälityskieltoa ei pidä ottaa käyttöön. Maksunvälitysestot pidetään selvityksen mukaan ennallaan, mutta niiden pitää olla tarkkarajaisia eikä ylimalkaista yleisestoa suositella.  Kolumnin otsikkoa on korjattu vastamaan tarkennettua tekstiä.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan