Mitä jos sydän ei sykikään digin tahtiin?

Finanssiala ry:n (FA) kesän kampanja korostaa, kuinka finanssiala on Suomen digitaalinen verenkierto. Finanssiala on ollut etulinjassa digitalisoimassa palveluitaan. Samaa tietä ovat seuranneet monet muut toimialat ja myös julkiset palvelut ovat siirtyneet ja siirtymässä enenevässä määrin verkkoon. Aiheellisesti voikin kysyä, miten huolehdimme, ettei kukaan putoa digitalisoitumisen kelkasta.

On esitetty huolta siitä, että palveluiden sähköistyminen saattaa lisätä eriarvoistumista esimerkiksi ikäihmisten tai sellaisten henkilöiden keskuudessa, joiden toimintakykyä rajoittaa jokin sairaus tai vamma. Erilaisia apuvälineitä myös digitaaliseen maailmaan on onneksi olemassa ja myös lainsäätäjä on tarttunut asiaan saavutettavuus- ja esteettömyyssääntelyn kautta.

FA:n kesäkuun 2021 alussa järjestämässä saavutettavuuswebinaarissa kuultiinkin, miten jäsenemme tekevät tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa palveluidensa helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Webinaarin johtopäätöksenä todettiin, että maailma ei ole tältäkään osin vielä valmis, mutta tärkeintä on, että työ sen parantamiseksi jatkuu.

Vaikka palvelu olisi kuinka helppokäyttöinen tahansa, voi asiakas tarvita opastusta ainakin päästäkseen alkuun sen käytössä. Apua voidaan tarvita niin laitteiden, käyttöjärjestelmien kuin palvelusovellustenkin käyttöön. Sekä finanssiyhtiöt itse että erilaiset yritykset ja järjestöt tarjoavat asiakkaille opastusta digiasioissa.  FA julkaisi maaliskuussa digiopastuksen koukeroita varten oppaan, jossa kerrotaan tarkemmin, mitä ja miten finanssipalveluiden opastamisessa tulee ottaa huomioon.

Kuten saavutettavuuswebinaarissammekin painotettiin, ei ole olemassa yhtä yhtenäistä henkilöryhmää, jolle digiasiointi olisi haasteellista. Jokainen meistä voi ainakin väliaikaisesti menettää olennaisen osan toimintakyvystään sairauden tai loukkaantumisen seurauksena ja toisaalta esimerkiksi ikäihmisten joukossa digikyvykkyydet vaihtelevat suuresti.  Aina eivät apuvälineet ja opastaminen myöskään auta. Yksi valitettavasti yleistyvä digikyvykkyyksien rapauttaja ovat kovaa vauhtia yleistyvät muistisairaudet, joiden vuoksi kyky hoitaa omia asioitaan, raha-asiat mukaan lukien, vähitellen rapautuu. FA on julkaissut oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa asiakkaita suunnittelemaan taloudenhoitonsa myös vanhuuden vaivojen varalle.  

Oman lähipiirini ikäihmisissä olen nähnyt monia erilaisia tapoja hoitaa pankkiasioita. Yksi pystyi toimimaan koko elämänsä pankkikortin ja maksupalvelun varassa, toinen käytti sujuvasti verkkopalvelua ja kolmannen kohdalla siirryttiin omatoimisesta verkkopankin käytöstä tilinkäyttöoikeuteen ja loppujen lopuksi raha-asioiden hoitoon edunvalvontavaltuutuksen perusteella. Onneksi erilaisia tapoja hoitaa asioita löytyy, ja oppaamme avulla tai rohkeasti omasta pankistaan kysymällä jokainen voi löytää itselleen sopivimmat.


Jäikö kysyttävää

|

Aiheen asiantuntijat