Miten eläkeikäsi määräytyy?

Kolumnin kirjoittaja Mikko Kuusela

Koska voin jäädä eläkkeelle? Tämä kysymys kiinnostaa monia erityisesti ikääntyneempiä työssäkävijöitä. Eläkeikä on myös säännöllisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eläkeiän nosto nähdään keinona saavuttaa säästöjä. Miten se eläkeikä oikein määräytyy?

Aluksi on syytä tarkentaa, että eläkeiästä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä alinta ikää, jolloin voi jäädä täydelle vanhuuseläkkeelle. Lisäksi on olemassa tavoite-eläkeikä ja ylin eläkeikä.

Tavoite-eläkeikä on laskennallinen ikä, jossa eläkkeen lykkäämisestä saatava lykkäyskorotus on kasvattanut eläkettä yhtä paljon kuin elinaikakerroin pienentää sitä. Se on hieman korkeampi kuin eläkeiän alaraja. Ylin eläkeikä taas kertoo, koska työnantajan ei enää tarvitse eläkevakuuttaa työntekijää. Sen jälkeen tehdystä työstä ei siis kerry enää uutta eläkettä. Työsuhde päättyy silloin automaattisesti, ellei siitä erikseen työnantajan kanssa sovi. Ylin eläkeikä vaihtelee hieman ikäluokittain, mutta se on enintään 70 vuotta.

Keskitytään tässä kirjoituksessa kuitenkin vain alimpaan eläkeikään. Lain mukaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen työntekijän alin vanhuuseläkeikä määrätään siten, että alimman vanhuuseläkeiän ja 18 ikävuoden erotuksen suhde alimmassa vanhuuseläkeiässä laskettuun elinajanodotteeseen on sama kuin suhde on vuonna 2025.

Yksinkertaistettuna alin eläkeikä laitetaan siihen kohtaan, jossa henkilö on aikuiselämästä, eli 18 vuotta täytettyään, saman suhteellisen osuuden eläkkeellä syntymävuodesta riippumatta. Mittatikkuna käytetty vuoden 2025 suhdeluku lasketaan Tilastokeskuksen vuosien 2020–2024 kuolevuustilastojen perusteella.

Alin vanhuuseläkeikä lasketaan kullekin ikäluokalle siinä vaiheessa, kun se täyttää 62 vuotta. Tarkkaan ottaen se tulee vahvistaa viimeistään kuukautta ennen kyseisen vuoden alkua. Lisäksi alin vanhuuseläkeikä voi muuttua vain kaksi kuukautta edellisestä vahvistetusta alimmasta vanhuuseläkeiästä.  Muutoksen suuntaa ei ole sanottu. Oletettavasti elinajanodote pitenee ja alin vanhuuseläkeikä nousee, mutta suunta voi olla myös toisin päin.

======
Korkeampi eläkeikä tarkoittaa myös keskimäärin pidempää eläkeaikaa.
======

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Asiaa voi tutkia työeläke.fi-sivustolta, jossa on esitetty arvioita siitä, mitä alimmat eläkeiät tulisivat olemaan. Vuonna 1970 syntyneellä arvio alimmasta vanhuuseläkeiästä on 65 vuotta 8 kuukautta. Vuosikymmen myöhemmin syntyneellä (1980) alimpaan vanhuuseläkeikään on tullut vuosi lisää. Vuonna 1990 syntyneellä alin vanhuuseläkeikä on tästä noin vuotta enemmän, 67 vuotta 7 kuukautta.

Korkeampi alin vanhuuseläkeikä ei tarkoita sitä, että henkilö olisi vähemmän aikaa eläkkeellä. Oikeastaan päinvastoin. Koska eläkeajan ja aikuisiän suhde pyritään pitämään vakiona, korkeampi eläkeikä tarkoittaa myös keskimäärin pidempää eläkeaikaa. Esimerkiksi jos aikuisiästä oltaisiin 1/3 eläkkeellä, kahta vuotta korkeampi alin vanhuuseläkeikä tarkoittaa, että eläkeaika on keskimäärin vuoden pitempi.  

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan