Meneillään on Digi- ja väestötietoviraston digitaitoviikko. Siinä kysytään, pitääkö suomalaisten digitaidoista olla huolissaan. Vastaus on kyllä.
Digitaidot kytkeytyvät olennaisesti yksilön henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja kykyyn tunnistaa erilaisia huijauksia. Nykyajan huijari laskee yleensä verkkonsa vesille juuri verkossa. Toisaalta puhelimitse tehdyt huijaukset ovat varsin tyypillisiä – useimmille on soitettu ”IT-tuen” nimissä Microsoftilta Intiasta ja pyydetty päästä etäyhteydellä käsiksi tietokoneelle.
Ongelma on todella polttava. Teleoperaattori Elisan tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista altistui vuonna 2021 verkko- tai puhelinhuijaukselle. Poliisin viime vuoden lopun tietojen mukaan suomalaisilta oli viety sijoitushuijauksilla noin 17 miljoonaa euroa, IT-tukihuijauksilla, toimitusjohtajahuijauksilla sekä rakkaus- ja nigerialaishuijauksilla niin ikään noin 16 miljoonaa euroa ja pankkien nimissä tehdyillä huijauksilla noin 10 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden maaliskuussa Kyberturvallisuuskeskus kertoi, että sille ilmoitettujen huijausyrityksien määrät kaksinkertaistuivat joulukuun 2021 jälkeen. Silloin oli erityisen paljon liikkeellä valeostajia internetin myyntipalstoilla – he tarjoutuivat ostamaan myynnissä olevan tavaran. Tavaran toimituksen yhteydessä valeostajat ohjasivat myyjän tekaistun kuriiripalvelun sivustolle, joka keräsi luottokorttitiedot rikollisille.
======
Kun maksut on suojattu,
huijarit iskevät heikoimpaan lenkkiin
– ihmiseen.
======
On myös paljon huijauksia, joita ei kehdata ilmoittaa viranomaisille lainkaan, vaan häpeä ja taloudelliset tappiot kärsitään hiljaa yksin omaa tyhmyyttä syyttäen. Kun hoksaa tulleensa huijatuksi, ylpeys on nieltävä ja nopeasti. Mitä nopeammin asiasta ilmoittaa omaan pankkiin ja poliisille, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet saada rahat takaisin. Jos aika rahojen siirtymisestä venyy pitkäksi, jäljet haalenevat nopeasti. Pari päivää on jo todella pitkä aika.
Tällä hetkellä huijauksissa heikoin lenkki ovat ihmiset itse. Pankkien tietoturva on sen verran hyvä ja maksupalvelun tarjoajien maksuliikenne siinä määrin suojattu, ettei rehellisiin, kunnon alustoilla tapahtuviin tilisiirtoihin ja maksutapahtumiin päästä käsiksi vetämään välistä. Jäljelle jää se, joka maksutapahtuman käynnistää – ihminen. Siihen huijarit iskevät, ja menestyksellä.
Huijausten toistuva kaava on se, että tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista yritetään onkia tietoon tavalla tai toisella: puhelimessa psykologisia koukkuja käyttäen tai sitten luomalla todella uskottavan oloisia peitesivustoja – verkkokauppoja, kuriiriliikkeiden sivuja joilla ”seurataan paketin matkaa” tai ”maksetaan toimitus”, ja uskottavalta näyttäviä kopioita pankkien verkkopalvelusta.
======
Digitaitoihin on syytä
lisätä terve epäluulo.
======
Riski kasvaa, kun huomiokyky on heikko, digipalveluissa navigointi ei ole tuttua tai niiden käyttö on muuten vain vaikeaa. Ikääntyneet ovat yksi ryhmä, joihin huijarit iskevät, mutteivät suinkaan ainoa. Viime vuoden lopulla esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia oli 30–50-vuotiaita. Sen sijaan IT-tukihuijausten uhreista yli 60 prosenttia ja tietojenkalastelun uhreista yli 50 prosenttia oli yli 60-vuotiaita.
Olennaista olisi kyetä jollain tavoin tunnistamaan huijauksen epäilyttävät merkit. Onko verkkosivu varmasti luotettava? Tuliko tekstiviesti oikeasta numerosta? Mistä sähköposti on peräisin? Onko vastapuoli tuttu? Miten päädyin verkkosivustolle, jolle olen syöttämässä tietoja – tulinko linkistä, hakukoneesta tai syötinkö osoitteen oikein? Onko verkkopalvelun takana olevan firma uskottava ja tunnettu? Ja kuka minulle soitti ja mistä hän tietää, mistä on kyse? Voinko varmistaa asian jotenkin? Rakastuiko minuun ihan oikeasti Facebook-profiilini perusteella ihana majuri tai näyttävä kaunotar?
Osin kyse on digitaidoista, osin maalaisjärjestä tai katuviisaudesta. Yhteenvetona voi todeta, että kansalaisten digitaitoihin on syytä lisätä yksi elementti: terve epäluulo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Turha parjaaminen ei suojaa huijauksilta
Huijareilla oli aktiivinen vuosi 2023 – Pankit saivat estettyä digihuijauksia lähes 33 miljoonan euron edestä
Pankkien maksamat korvaukset ovat laastaria avohaavaan
Lähes puolet suomalaisista joutunut nettihuijausten kohteeksi – huijarit vaanivat kaikkia riippumatta iästä, sukupuolesta tai asemasta
