”Minulla on auton katsastuksesta välivuosi”, totesin avovaimolleni hänen pähkäillessään oman autonsa katsastusajankohtaa. Muutamaa päivää myöhemmin, aurinkoisena lauantaiaamuna, rouva lähti autollani mökkipaikkakunnallamme Lapinlahdella kauppaan.
2020-luvusta taidettiin odottaa iloista 20-lukua, ja uusi vuosikymmen alkoikin vahvasti. Talousennusteet näyttivät lupaavilta, työllisyys oli saatu nousuun. Ilmastokriisin hillitseminen oli noussut niin poliittisen päätöksenteon keskiöön kuin yritystenkin agendalle. Katsoimme tulevaisuuteen optimistisesti monesta hyvästä syystä.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohdaksi on asetettu, että yhteisin verovaroin tarjotaan kaikille laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut. Näin ei aina valitettavasti tapahdu vanhustenhoidossa.
Kulunut vuosi on ollut kestävässä rahoituksessa spekulaation vuosi. Olemme hakeneet tulkintoja sille, mitä vuosi sitten vahvistetun tiedonantoasetuksen artiklat käytännössä velvoittavat sijoituspalvelujen tarjoajilta, sijoitustuotteiden valmistajilta ja niiden myyjiltä. Valitettavasti emme ole vieläkään nähneet valoa asiassa, vaan spekulaatio jatkuu ainakin vuoden 2021 alkupuolelle, jolloin odotamme saavamme selvyyttä eurooppalaisilta valvontaviranomaisilta. Alun perin EU:n piti viimeistellä tekniset standardit tämän vuoden loppuun mennessä. Asetusta aletaan soveltaa ensi maaliskuussa.
Kiinnostus sijoittamiseen on huimassa kasvussa. Kansankapitalismin voimistuminen näkyy osakesäästötilien määrän lisäksi esimerkiksi rahastosijoittamisessa. Sijoittajan motiivina sijoitukselleen saattaa olla toive hyvistä tuotoista. Toinen taas hakee elämäänsä mielenkiintoa seuraamalla pörssikursseja ja yhtiöiden tilannetta, ja kolmas haluaa vain rahoilleen sukanvartta korkeampaa tuottoa. Kaikkia näitä sijoittajia tarvitaan, kun etsitään keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta.
Suomessa asuntokauppa on todennäköisesti pisimmälle digitalisoitu koko maailmassa. Muualla kerrostaloasuntojen myyminen tai ostaminen saattaa vaatia jopa vuoden paperisodan sen jälkeen, kun ostaja ja myyjä ovat jo löytäneet toisensa ja hinnasta on sovittu. Syitä löytyy niin kaupanteon perinteistä kuin uusiin naapureihin kohdistuvista ennakkoluuloistakin.
Korona toi suomalaisten keskuuteen jo kauan sitten unohtuneen kuolemanpelon. On hieman makaaberia todeta, että hyvä niin – totean silti. Moni nimittäin havahtui päivittämään oman henkivakuutusturvansa ajan tasalle. Henkivakuutusten myynnin kasvun myötä kotitalouksiemme kriisinkestävyys on noussut.
Koronaa, koronaa. Kaikki uutis- ja somevirta ja jopa keskustelut ystävien kanssa kietoutuvat täysin siihen. On häkellyttävää huomata, miten tämä poikkeuksellinen ajanjakso vaikuttaa meidän yksilölliseen ja kollektiiviseen psyykeemme. Kun näkyvyys tulevaan niin bisneksessä kuin politiikassakin on sumea, meidän pitäisi yrittää kohota drooniperspektiiviin ja katsoa asioita vähän etäämmältä. Miksi ajatusten irrottaminen nykyhetkestä on niin kovin vaikeaa?
Euroopan pankkiviranomainen EBA antoi viime keväänä ohjeen, joka koski eri EU-maissa käyttöön otettuja yleisiä velanhoidon keskeytyksiä eli moratorioita. Ohje kattoi sekä lakisääteiset että pankkien keskenään sopimat moratoriot ja antoi lievennyksiä siihen, miten asiakkaille myönnettyjä lyhennysvapaita käsitellään pankkien vakavaraisuuslaskennassa ja kirjanpidossa.
Vaikka Brexitin siirtymäajan päättyminen 31. joulukuuta menee lähes huomaamatta ohi valtaosalta suomalaisia, se voi vaikuttaa esimerkiksi Britanniassa vakituisesti asuvien, mutta suomalaisia finanssipalveluita käyttävien elämään. Brexitin myötä suomalaisen finanssiyhtiön on hankittava erillinen toimilupa, jos se haluaa tarjota palveluitaan Britanniassa.