Pankit torjuvat hartiavoimin harmaata taloutta – Veronkierron suitsinta ei saa rikkoa perustuslakia ja tietosuojaa

kolumnistin kuva

Finanssiyhtiöt vastuullisina toimijoina tekevät kaikkensa, ettei palveluita käytetä rikollisiin tarkoituksiin. Teemme tiivistä yhteistyötä poliisin ja viranomaisten kanssa varmistaaksemme, että rahanpesu, terrorismin rahoitus, petokset, harmaa talous ja muu laiton toiminta estetään tehokkaasti.

Verohallinnolla ja finanssiyhtiöillä on myös yhteinen vahva intressi tilkitä valtion veropohjaa ja esimerkiksi valvoa tileillä tapahtuvaa epäilyttävää rahaliikennettä. Esimerkiksi rahanpesusääntely määrää pankit tuntemaan asiakkaansa ja valvomaan maksuliikennettä, mikä auttaa torjumaan myös harmaata taloutta. Talousrikosten ja rahanpesun torjuntaan suomalaispankit käyttävät vuosittain arviolta jopa yli 500 miljoonaa euroa.

Harmaan talouden torjuntaan pitää löytää uusia toimia, mutta ei sellaisia, jotka rikkovat perusoikeuksia tai tietosuojasääntelyä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen esitys verohallinnon vertailutietotarkastuksista sisältää useita kohtia, jotka ovat ristiriidassa sekä perustuslain takaaman yksityisyydensuojan että EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa. Valiokunta totesi lausunnossaan, että esitystä tulee täsmentää sekä merkittävästi täydentää jatkovalmistelussa.

Uudistuksen tavoite torjua harmaata taloutta on luonnollisesti tärkeä. Arvio 100 miljoonan euron verohyödyistä on kuitenkin vahvasti yläkanttiin. Esitetty sääntely ajaisi pankit hankalaan rakoon, sillä ne saattaisivat joutua valitsemaan, rikkoako verolainsäädäntöä vai raskaasti sanktioitua tietosuojasääntelyä.

Verohallinto keräisi esityksen mukaan pankeilta tietoa muun muassa alustataloudesta ja kryptovaluutoista saaduista tuloista. Verohallinto saa kansainvälisten tietojenvaihtosopimusten ansiosta näitä tietoja osin jo nyt, ja tietojenvaihto laajenee entisestään vuoden 2026 alusta lähtien. Samojen tietojen vaatiminen pankeilta olisi turhaa päällekkäistä työtä.

Talousrikollisuuden ja huijausten torjuntaa vaikeuttaa myös sekä viranomaisten että pankkien keskinäisen tiedonvaihdon kankeus. Lainsäädännöllisten esteiden poistaminen tiedonvaihdosta tehostaisi myös harmaan talouden torjuntaa. Näiden esteiden poistaminen pitää aloittaa ennen kuin ryhdytään myöntämään uusia tiedonsaantioikeuksia.

======
Pankit eivät ole yksin kritiikkinsä kanssa.
=====

Perustuslakivaliokunta on nostanut marraskuun lopulla antamassaan lausunnossa esiin muun muassa liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot ja puutteet ehdotetuissa tietojen säilytysajoissa sekä kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Myös henkilötietojen suojatoimia koskevat ehdotukset ovat valiokunnan mukaan puutteellisia.

Tilitapahtumat ovat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvia arkaluonteisia tietoja, perustuslakivaliokunta on jo aiemmin linjannut.

Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.

Myös oikeusministeriö on kritisoinut, että esitys antaa muotoilullaan Verohallinnolle liiallisen harkintavallan. Tietopyyntöjen on oikeusministeriön mukaan aina oltava oikeansuhtaisia suhteessa tavoitteisiin. Jos siis Verohallinnon on mahdollista saada tiedot vähemmän yksityisyyden suojaa loukkaavalla tavalla, pitäisi sitä tapaa käyttää ensisijaisesti.

Oikeasuhtaisuuden vaatimus pätee myös harmaan talouden torjuntaan. Veronkiertoa ja muuta rikollista rahaliikennettä on torjuttava, mutta ei kävelemällä perustuslain ja tietosuojan yli.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan