Pankkien hyvät tulokset ovat puhuttaneet viime aikoina niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Euroopan keskuspankki EKP:n rahapolitiikan kiristäminen on nostanut lainojen korkoja samalla, kun pankkien maksamat talletuskorot ovat pysyneet matalina. Muun muassa Italiassa on esitetty erillisveroa, jolla pankkien liian suuriksi koettuja korkokatteita halutaan leikata.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (10.8.2023) todettiin, että Suomessakin pankkien tulokset ovat kasvaneet ikään kuin ansiotta, tuulen tuomina. Pääkirjoituksen mukaan toimivassa kilpailutilanteessa pankit kilpailisivat talletuskoroilla.
Pankit rahoittavat luotonantoaan hankkimalla varoja eri lähteistä. Talletusten keräämisen ohella ne laskevat liikkeeseen erilaisia velkainstrumentteja sekä hyödyntävät keskuspankin tarjoamaa rahoitusta. Euroalueen rahoitusjärjestelmässä on EKP:n toimista huolimatta yhä pankeille tarjolla runsaasti rahoitusta. Samaan aikaan luotonkysyntä on vähentynyt. Nämä tekijät vähentävät pankkien tarvetta talletusten keräämiselle ja pitävät talletuskorkoja alhaalla.
Korkojen viimeaikainen nousu on näkynyt pankkien korkokatteiden eli korkotulojen ja -menojen erotuksen kasvuna. On hyvä huomata, että yhteys toimii myös toiseen suuntaan. Kun markkinakorot olivat pitkän aikaa nollan tuntumassa, monen lainanottajan korkokulut olivat hyvin pienet. Jotkut eivät maksaneet vuosikausiin lainoistaan korkoja pankille, vain lyhennyksiä.
Samalla, kun nollakorot söivät pankkien korkokatetta, sääntelyä lisättiin huomattavasti ja pankkien pääomavaatimuksia nostettiin. Ne lisäsivät kuluja. Uutta kilpailua tuli muun muassa maksujen välitykseen. Pankit vastasivat tehostamalla toimintaansa, esimerkiksi digitalisoimalla palveluita. Viimeaikaiset hyvät tulokset ovat korkojen nousun ohella seurausta myös niistä ponnisteluista, joita pankit ovat tehneet. Pankkien hyvä kannattavuus on myönteinen asia Suomen taloudelle: vakavarainen pankkisektori kykenee rahoittamaan yritysten ja kotitalouksien investointeja ja edistämään kasvua ja työllisyyttä.
======
Vakavarainen pankkisektori kykenee rahoittamaan yritysten ja kotitalouksien investointeja ja edistämään kasvua ja työllisyyttä.
======
Italiassa esitetyn kaltaiset pankkiverot ovat monin tavoin ongelmallisia. Ne edustavat lyhytnäköistä veropolitiikkaa, joka vaikeuttaa yritysten toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Toiseksi pankeille asetetut lisäverot heikentävät pankkien mahdollisuuksia parantaa vakavaraisuuttaan, lisätä luotonantoaan ja rakentaa puskureita tulevia luottotappioita varten. Etenkin Italiassa pankkien vakavaraisuudessa on yhä merkittäviä puutteita. Ylimääräinen vero vaikeuttaisi tilanteen korjaamista. Mahdollisessa kriisissä pankit voisivat joutua hakemaan rahoitusta pankkiunionin yhteiseltä kriisinratkaisurahastolta, jonka varat kerätään yhteisvastuullisesti kaikilta pankeilta, myös suomalaisilta. Italian pankkiverosta voi siten tulla myös suomalaisia pankkeja ja niiden asiakkaita koskettava asia.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Sijoittajan riski kuuluu sijoittajalle, ei tallettajalle – tästä on pidettävä tiukasti kiinni, jos EU:hun luodaan yhteinen talletussuoja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
