Euroopassa on herätyksen aika monessakin asiassa. Vaikuttaa sille, että myös pankkisääntelyn keventämisen tarpeeseen aletaan havahtua myös muualla kuin finanssiyhtiöissä.
Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi hiljattain korkean tason työryhmän ehdotukset pankkien sääntelyn, valvonnan ja viranomaisraportoinnin yksinkertaistamisesta. Ehdotukset kohdistuvat valikoituihin, mutta olennaisiin uudistuskohteisiin, ja ne tarjoavat uusia vuorosanoja pitkään käytyyn keskusteluun sääntelyn järkiperäistämisestä.
Isossa kuvassa työryhmä tunnistaa oikeat ongelmat: sääntelyn päällekkäisyyden ja monimutkaisuuden. Sääntelyä tuotetaan runsaasti ja usein kiireessä, eri aikoina ja erilaisiin tilanteisiin. Samoja asioita saatetaan säännellä päällekkäisesti eri säännöksissä, mikä johtaa monimutkaiseen ja ristiriitaiseen kokonaisuuteen. Päällekkäinen sääntely ei ainoastaan lisää kustannuksia pankeille ja asiakkaille, vaan myös vaikeuttaa pankkien toimintaa ja jarruttaa talouskasvua. Siitä olisi syytä päästä eroon.
Hyvä esimerkki ongelmasta ovat pankkien pääomapuskurivaateet eli lisäpääomavaatimukset. Pääomapuskureilla halutaan varmistaa, että pankki kestää taloudellisia tappioita ja säilyy toimintakykyisenä myös vaikeina aikoina. Näin pyritään ehkäisemään pankkikriisejä ja turvaamaan koko talouden vakaus.
======
Päällekkäinen sääntely lisää kustannuksia,
vaikeuttaa pankkien toimintaa ja jarruttaa talouskasvua.
======
EU:n pankeilla on tällä hetkellä sekä kansainvälisiin standardeihin perustuvia että EU:n itse asettamia puskurivaateita, joita ei ole kilpailevilla talousalueilla, kuten Yhdysvalloissa tai Kiinassa. EKP:n työryhmä tunnistaa aivan oikein, että pääomia pois luotonannosta sitovia puskureita on liikaa ja että niitä on pystyttävä vapauttamaan huonoina aikoina.
Olennaista on myös se, että puskureiden käyttö perustuu selkeisiin periaatteisiin, jotta pankit voivat ennakoida viranomaisten päätöksiä. Päällekkäisyyksiä purettaessa on lisäksi varmistettava, että lopputuloksena on aidosti pääomavaateiden kokonaistason lasku.
Erityisen kannatettavia ovat EKP:n työryhmän ehdotukset stressitestimenetelmien kehittämisestä pankeille käyttökelpoisemmiksi sekä päällekkäisten raportointivaateiden vähentämisestä. Tällä hetkellä pankit joutuvat raportoimaan samoja tietoja eri viranomaisille. Suosituksissa esitetään tilanteen korjaamista niin, että viranomaiset kysyisivät tietoja kustakin asiasta vain kerran ja jakaisivat niitä tarvittaessa yhteistoiminnassa keskenään.
Ehdotukset kaipaavat tosin vielä täsmentämistä. Niiden joukossa vilahtaa esimerkiksi ehdotus, että EKP:n neuvosto saisi oikeuden arvioida pankkien pääomien kokonaismäärän riittävyyttä. Ratkaisu voi toimia, jos arviointi tehdään läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti. Ilman tarkempia tietoja ehdotuksesta on tosin vaikea sanoa, miten tämä parantaisi pankkien tasapuolista kohtelua eri jäsenmaissa. On sinänsä kannatettava ajatus, että olisi jokin EU-tason toimija, joka voisi tarkastella pankkien pääomavaateita ja varmistaa, että niitä asetetaan samanlaisilla perusteilla ja yhdenmukaisesti suhteessa riskeihin kaikissa tapauksissa. Tämä takaisi pankkien tasapuolisen kohtelun yhteismarkkinoilla.
Ehdotusten jatkokehittelyn suunta määrittää paljolti sitä, missä määrin ne lisäävät käytännössä pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Työryhmän raportti avaa periaatteessa mahdollisuuden merkittäviinkin sääntelymuutoksiin, mutta fokus olisi syytä pitää kirkkaana mielessä. Jos tavoitteena on vahvistaa EU:n taloutta, talouskasvua ja sitä kautta lisätä hyvinvointia ja kriisinsietokykyä, uudistuksien päämääränä ei voi olla pelkkä viranomaisten työn helpottaminen vaan eurooppalaisia yrityksiä rahoittavien pankkien toimintaedellytysten parantaminen.
Sopivasti joulun alla julkaistut ehdotukset ovat tässä vaiheessa pikemminkin korkean tason toivelista kuin nippu toteutusvalmiita käytännön ehdotuksia. Koska konkretiaa on vielä niukasti, kaikki riippuu toimeenpanosta. Olennaista on, että ehdotukset toteutetaan sääntelyä aidosti keventäen ja ilman, että sääntelyn läpinäkyvyys ja ennakoitavuus heikkenevät entisestään.
Kirjoitus on julkaistu myös mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pankkisääntelyn kevennystarpeeseen aletaan vähin erin havahtua
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea
