Avoimessa ja läpinäkyvässä demokratiassa tiedotusvälineillä on oltava työkalut yhteiskunnallisen vallan ja omistusten välisten sidosten tarkkailemiseen. Suomessa käytössä oleva osakeomistuksen yleisöjulkisuus on tämän takia tärkeä periaate.
EU:n arvopaperikeskusasetuksen täytäntöönpanon yhteydessä suomalaisten osakeomistuksen yleisöjulkisuutta voidaan halutessamme parantaa. Täysin virheellisesti on väitetty, että osakesäilytyksen avaaminen kilpailulle johtaisi osakeomistuksen piilottamiseen. Yleisöjulkisuuden menettämistä on myös virheellisesti käytetty verukkeena ylläpitää belgialaisen Euroclear–konsernin osakesäilytysmonopolia Suomessa.
Suomella on nyt loistava mahdollisuus säätää avoimuutta korostava uusi laki, joka voitaisiin nimetä ”Lex Pietiläiseksi” tutkivien journalistien uranuurtajan Tuomo Pietiläisen kunniaksi.
Finanssialan Keskusliitto ehdottaa, että Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen perustettaisiin erillinen julkinen omistajarekisteri. Sinne raportoitaisiin kaikki suomalaisten osakeomistukset riippumatta siitä, millä hallintamallilla niitä hallinnoitaisiin. Finanssiala on sitoutunut kehittämään rekisteristä sellaisen, josta jokaisen olisi mahdollista saada nykyistä helpommin ajantasaiset tiedot.
Toimittajayhdistykset ovat aiheellisesti vaatineet, että rekistereiden käyttöön olisi saatava yhteinen, verkkoselaimeen perustuva haku. Suomalainen finanssiala haluaa olla rakentamassa julkista rekisteriä, josta toimittaja tai kuka tahansa tietoa etsivä kansalainen saisi tiedot sujuvasti ja verkon kautta.
FK:n aloitteesta jatkovalmistelussa on syksyn 2014 aikana selvitetty, että omistajatiedot voitaisiin kerätä myös kyselyperiaatteella, mikä tarkoittaisi, että omistajatiedot kerättäisiin reaaliaikaisesti pyynnöstä suoraan Suomessa toimivien pankkien hallintarekisteröidyiltä alatileiltä (ns. on-demand –malli). Hallintarekisteritilejä saisivat tarjota suomalaisille sijoittajille ainoastaan sellaiset pankit, jotka rakentavat raportointiyhteyden uuteen julkisuusrekisteriin.
Suomessa toimivat pankit pystyisivät toimittamaan omistajatiedot pyynnöstä milloin tahansa ja reaaliaikaisena. Internetperusteisena tietoja voitaisiin hakea tasapuolisesti mistä päin maata tahansa, vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä riippumatta muutamalla klikkauksella. Tiedot olisivat siten myös helpommin ja edullisemmin yleisön saatavissa, sillä fyysistä vierailua arvopaperikeskuksen pääkonttoriin ei enää tarvittaisi. Nykyaikaisen käyttöliittymän avulla voitaisiin myös huolehtia entistä paremmin tietoturvasta.
Siten FK:n näkemyksen mukaan ei ole asiallisia perusteita vedota yleisöjulkisuuteen hallintarekisteröinnin rajoittamiseksi.
Julkisella omistajarekisterillä saataisiin myös selviä synergiaetuja, kun neljännen rahanpesudirektiivin mukaista tosiasiallisten edunsaajien rekisteriä ryhdytään rakentamaan. Valtiovarainministeriö on kaavaillut, että myös tämä rekisteri rakennettaisiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen.
FK ehdottaa, että lakiin otettaisiin nyt perussäännökset julkisesta omistajarekisteristä. Rekisterin tekninen valmistelu pääsisi alkamaan ja markkinoille luotaisiin oikeusvarmuutta. Tämä olisi tärkeää myös silmällä pitäen vuoden 2017 alussa tapahtuvaa TARGET2-Securities –järjestelmän (T2S) käyttöönottoa. T2S on Euroopan keskuspankin luoma yhtenäinen laitealusta, joka poistaa arvopaperikaupan selvitykseen liittyvät kansalliset rajat.
Lainsäädäntöteknisesti mahdollisuus käyttää laarimuotoisia tilejä avattaisiin kuitenkin vasta sitten, kun julkinen rekisteri on saatu valmiiksi. Tämä malli vastaisi esitettyihin huoliin omistustiedon hajaantumisesta. Tällöin voimaantulosta voitaisiin säätää erillisellä voimaantulolailla. Vastaavantyyppistä lainsäädäntöteknistä ratkaisua on käytetty muun muassa rakennettaessa sähköisen kiinteistökaupan teknisiä järjestelmiä.
Osakkeiden selvitys- ja säilytysmarkkinat voidaan siis avata Suomessa aidolle kilpailulle myös tavalla, joka mahdollistaa osakeomistuksen julkisuuden säilyttämisen ja jopa sen tason kehittämisen nykyiseen verrattuna.
Nyt valtiovarainministeri Antti Rinteellä on mahdollisuus valmistella uudenajan avoimuutta korostava laki, joka parantaisi toimittajien työkaluja vallan vahtikoirana. Säädetään siis ”Lex Pietiläinen”!