Ilmastonmuutosta hillitsevä työ saa uuden vaihteen, kun finanssisektori alkaa täysimääräisesti huomioida ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja suunnata niiden perusteella rahoitustaan. On tärkeää, että vihreän eli kestävän rahoituksen hankkeet tuodaan EU-pöydissä esiin olennaisena osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Kestävän rahoituksen määritelmiä koskeva esitys, ns. taksonomia, onkin yksi finanssialan keskeisiä prioriteetteja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Aihe on esillä perjantaina 13. syyskuuta alkavassa epävirallisessa valtiovarainministerikokouksessa (Ecofin) Helsingissä.
Kestävän rahoituksen tulisi mahdollistaa erilaiset rahoitusmuodot ja sijoitusstrategiat. Uusia kestävää kehitystä tukevia rahoitusinnovaatioita ovat mm. vihreät asuntolainat ja erilaiset vaikuttamissijoittamisen tuotteet. Sääntelyn avulla pitäisikin tukea uusien vihreiden finanssituotteiden markkinoille pääsyä.
Kestävässä rahoituksessa avainasemassa on luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saanti. Ilman kohdeyritysten riittävää raportointia finanssialan on mahdotonta tehdä tietoon perustuvia rahoituspäätöksiä.
Kestävän rahoituksen ohella Suomi panostaa puheenjohtajakaudellaan EU:n yhteisten pääomamarkkinoiden kehitykseen. Tavoitteena on turvata yrityksille nykyistä monipuolisempi rahoitus, tehostaa markkinoiden toimintaa ja antaa sijoittajille paremmat sijoitusmahdollisuudet kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi. Mahdollisen Brexitin myötä pääomamarkkinoiden kehittäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Pankkien rooli rahoituksen lähteenä on merkittävä, mutta myös muita rahoituskanavia ja toimijoita tarvitaan. Rahoitusmuotojen monipuolistaminen on myös Suomen markkinoiden etu. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava pankkien mahdollisuudesta rahoittaa talouskasvua sekä suoraan oman luotonantonsa kautta että välillisesti mm. toimimalla markkinatakaajana.
Pääomamarkkinaunionia ei niinkään pidä rakentaa yksityiskohtaisella lainsäädännöllä vaan pikemmin purkamalla tarpeettomat, rajat ylittävää sijoitustoimintaa haittaavat esteet. Toimivat ja monipuoliset pääomamarkkinat luodaan ensisijaisesti markkinoiden omin voimin ja parhaisiin käytäntöihin perustuen.
Viime vuosina voimaan tullut sijoittajansuojasääntely on parantanut sijoittajansuojaa ja selkeyttänyt toimintatapoja. Sääntely on kuitenkin joiltain osin liian yksityiskohtaista ja monimutkaista. Asiakas kokee sijoitusprosessin raskaaksi, kun suuri informaatiomäärä estää keskittymisen keskeisiin seikkoihin. Tällainen sääntely ei edistä pääomamarkkinaunionin tavoitteita. Huonosti toimivaa, päällekkäistä tai liian raskasta sääntelyä tulisikin karsia.
EU:ssa ei myöskään pidä ottaa käyttöön pääomamarkkinaunionin tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia veroja. Näihin kuuluu erityisesti finanssitransaktiovero. Se haittaisi markkinoiden kehittämistä sekä nostaisi yritysten kustannuksia, kun ne hankkivat rahoitusta ja muita palveluja pääomamarkkinoilta.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehden Mielipide-osiossa.