Ilotulitteita ja ilotulittamista koskevaa lainsäädäntöä tarkistettiin muutamia
vuosia sitten. Sääntely on osoittautunut onnistuneeksi monella tavalla. Samaan
aikaan ihmisten turvallisuuskäyttäytymisessä on tapahtunut huomattavan
positiivista kehitystä.
Ilotulittaminen on sallittua vain uudenvuodenaattoillasta kello kuudesta uudenvuodenyön kello kahteen saakka. Lisäksi pelastusviranomaiset ovat rajoittaneet ilotulittamista mm. kaupunkien keskustoissa. Ajalliset ja alueelliset rajoitukset toimivat hyvin. Aiemmin paukuttelu alkoi jo tapaninpäivän iltana, mutta niin ei ole nykyisin. Pamauksia kuulee vain harvoja ennen luvallista paukutteluaikaa.
Merkittävin muutos ihmisten käyttäytymisessä on suojalasien käytön lisääminen. Takavuosina suojalasien käyttäjiä katsottiin oudoksuen, mutta nyt tilanne on kokonaan toinen. Lasien käyttöhän on nyt lain mukaan pakollista ja hyvin näyttävät ilotulittajat tätä noudattavan. HYKS:n silmätautien klinikan ylilääkäri Tero Kivelä sanoo päivän HS:ssa osuvasti: ”Suojalasit maksavat pari euroa ja ne kestävät tuhat vuotta!”
Vakuutusalan kannalta keskeistä on tietenkin henkilö- ja omaisuusvahinkojen ennalta estäminen. Viime vuonna ilotulitteista aiheutui 17 silmävammaa. Takavuosina määrä oli huomattavasti suurempi. Jokainen vammautuminen on liikaa. Tavoitteena pitää olla nolla henkilövahinkoa. Myös ilotulitteista aiheutuneiden tulipalojen määrä on vähentynyt. Mutta matkaa nollavahinkorajaan on edelleen. Torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu vahinko.
Ilotulitteita koskevassa hallituksen esityksessä ehdotettiin ilotulittaminen lopetettavaksi uudenvuodenyönä kello kolme. Esitystä käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa. Kuulemistilaisuudessa eräs kansanedustaja ehdotti, että ilotulittaminen lopetetaan kello 02, koska edustajan koira kärsi ilotulittamisesta. Puheenjohtaja katsahti edustajiin ja asiantuntijakuultaviin. Kellään ei ollut esitystä vastaan. Näin syntyi koirantassunjälki suomalaiseen lainsäädäntöön!