Sähköisen asioinnin kulmakivestä, eli vahvasta sähköisestä tunnistamisesta, on tullut kompastuskivi digitaalisten
palvelujen kehityksen tielle. Valtio on epäonnistunut oman, edullisen ja käyttäjäystävällisen tunnistusvälineen kehittämisessä, eikä operaattorien mobiilivarmenne ole saavuttanut kriittisen massan suosiota. Vahva sähköinen tunnistaminen tapahtuu tällä hetkellä valtaosin pankkitunnuksilla.
Pankkien luomien verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon on kulunut rahaa. Lisäksi tekniikka ja sille asetettavat vaatimukset kehittyvät kiihtyvää vauhtia, joten järjestelmän ylläpitokustannukset todennäköisesti vain kasvavat jatkossa.
Normaalissa liiketoiminnassa toiminnan kulut katetaan hyödykkeiden myynnistä saatavilla maksuilla. Vahvassa tunnistamisessa myytävät hyödykkeet ovat tunnistautumistapahtumia. Niistä tunnisteen tarjoajat, kuten pankit, veloittavat tapahtumakohtaisia maksuja tunnistuspalveluiden käyttäjiltä eli sähköisen palvelun tarjoajilta, jollainen myös valtio on.
Valtio on kuitenkin tunnistuslaissa määritellyt hinnan, jonka se ostajana tunnistuspalvelusta maksaa. Lisäksi mahdollisuus kulujen täysimääräiseen kattamiseen muiltakin käyttäjiltä on estetty tunnistuslain hintasääntelyllä. Laissa valtio on määrittänyt enimmäishinnan, jonka tunnistusvälineen tarjoaja voi palveluistaan veloittaa, ja tämän hinnan on säädetty laskevan vuosittain.
Vaikka valtio strategiansa mukaisesti aikoo ohjata kansalaiset yhä voimakkaammin sähköisen asioinnin pariin, ei tämä volyymin kasvu valtion linjauksen mukaisesti saa näkyä tunnistamiseen liittyvien kulujen kasvuna. Paljousalennukset ovat tietenkin kaupankäynnissä tuttuja, mutta tässä tapauksessa alennuksen määrä saattaisi nousta jopa yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.
Valtiolla on nyt tilaisuus vastata omaan huutoonsa ja kehittää helppokäyttöinen, edullinen väline vahvaan sähköiseen tunnistamiseen.
Tunnistuslain esitöissä on todettu, että valtion tarkoituksena on edistää kasvuympäristön rakentamista digitaaliselle liiketoiminnalle ja lisätä kilpailua tunnistusmarkkinoilla. Yleisten markkinatalouden periaatteiden pohjalta on vaikea ymmärtää, millä tavalla tiukka hintasääntely voi edistää uusien toimijoiden kiinnostusta Suomen varsin pienistä markkinoista. Uusia tunnistusvälineen tarjoajia ei ole markkinoille ilmaantunut ja tuskin tällä menolla ilmaantuukaan.
Valtion tahto on edistää sähköistä asiointia myös julkisissa palveluissa. Tavoitteena on kustannustehokkuuden parannus ja palveluiden saatavuuden turvaaminen. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan elinkeinonharjoittajat pitäisi jatkossa velvoittaa käyttämään viranomaisasioinnissa digitaalisia palveluita, ja myös kansalaiset olisi saatava käyttämään sähköisiä kanavia.
Valtio on ilmoittanut harkitsevansa oman tunnistusvälineen tuomista markkinoille. Finanssiala toivottaa aloitteen tervetulleeksi. Valtiolla on nyt tilaisuus vastata omaan huutoonsa ja kehittää helppokäyttöinen, edullinen väline vahvaan sähköiseen tunnistamiseen.
Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessä.