Unohtaako ammatillinen koulutus talous- ja palveluosaamisen?

Nyt päätetään siitä, mitä ammattikouluissa jatkossa opetetaan kaikille alasta riippumatta. Suomalainen finanssiala on pettynyt erityisesti oman talouden hallinnan ja asiakaspalvelutaitojen opetuksen puutteesta suunnitelmassa.

Opetusministeriö on parhaillaan linjaamassa ammattikouluissa kaikille opiskelijoille opintoalasta riippumatta annettavan yhteisen opetuksen sisältöä. Se sisältää 11 opintopistettä viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, 6 opintopistettä matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja 9 opintopistettä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavaa osaamista.

Kaavaillut kokonaisuudet ovat asiallisia, mutta niissä on isoja puutteita. Suurimmat puutteet koskevat talousosaamisen ja oman taloudenhallinnan sekä liiketoimintaosaamisen jättämistä kokonaan yhteisten opetussisältöjen ulkopuolelle. Niin ikään asiakaspalvelutaitojen opetuksesta ei mainita ehdotuksessa mitään. Tätä puutetta paikkaa jonkin verran viestintä- ja vuorovaikutustaitojen opetus.

Riippumatta omasta opintoalasta asiakasta on osattava palvella.

Asiakaspalvelutaitojen puuttuminen ammatillisen koulutuksen opintosisällöistä on erikoista, sillä Opetushallitus julkaisi kesäkuun lopulla raportin, jossa luodattiin koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeita. Työ oli tehty yhteistyössä kaikkia aloja edustaneiden koulutustoimikuntien kanssa. Siellä asiakastaidot tunnistetiin tärkeänä kokonaisuutena, sillä useiden alojen nähtiin muuttuvan yhä enemmän kohti asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa. Suomen elinkeinoista ylivoimainen enemmistö on erilaisia palvelualoja. Kansainvälistyvässä maailmassa suomalaisten työntekijöiden kuva ulkomailla riippuu paljon nimenomaan asiakaspalvelun osaamisesta. Riippumatta omasta opintoalasta asiakasta on osattava palvella.

Ammatillisesta koulutuksesta säästetään uudistuksen myötä noin 200 miljoonaa euroa. Opetuksen painopiste siirtyy kouluissa annettavasta läsnäolo-opetuksesta enemmän työpaikoilla annettavaa koulutusta kohti. Valinta vie opetusta käytännönläheisempään, työelämän todellisia tarpeita palvelevaan suuntaan, mutta sillä on myös kääntöpuoli. Kouluissa annettavat yleisopinnot antavat juuri niitä monipuolisia valmiuksia elämää ja vaihtuvan sisältöistä työuraa varten, joita käytännön työpaikkaharjoittelussa ei käydä läpi. Siksi annettavan yleisopetuksen sisältöä on mietittävä entistäkin tarkemmin.

Talousosaamisopetuksen tarpeesta erityisesti ammattikouluissa kertovat hoitamattomat opintolainat. Tuoreimpien tilastojen mukaan Kela joutui maksamaan noin 3 000 henkilön opintolainat. Noin 60 prosenttia maksamattomista lainoista oli ammattikouluissa opiskelleiden ihmisten velkoja. Erityisesti ammattikouluissa opiskelevat pojat ovat talousopetuksen tarpeessa, sillä kaksi kolmasosaa ammattikoulutaustaisten ihmisten hoitamattomista opintolainoista oli nuorten miesten nimissä. Hoitamattomat opintolainat ennakoivat ongelmia taloudenhallinnassa myös myöhemmällä iällä.

Talousosaamisopetuksen tarpeesta erityisesti ammattikouluissa kertovat hoitamattomat opintolainat.

Finanssiala ry teettää kahden vuoden välein Säästäminen ja luotonkäyttö -nimisen tutkimuksen. Tuoreimmasta, tänä keväänä julkaistusta tutkimuksesta kävi ilmi, että ammattikouluikäisistä nuorista 62 prosenttia suunnittelee raha-asioitaan korkeintaan kolmen kuukauden aikajänteellä. Hieman vanhemmista, 18–24-vuotiaista nuorista 52 prosenttia ajattelee talouttaan korkeintaan kolmen kuukauden päähän. Lyhyt aikajänne talousasioiden suunnittelussa altistaa talousongelmille. Taloudenhallinnan opetuksella nuorten suunnitelmallisuutta talousasioissa voitaisiin lisätä.

Oman talouden hallinta kytkeytyy myös yleisen liiketoimintaosaamisen opetukseen. Menestyksekkään liiketoiminnan pyörittäminen ja yrittäjänä toimiminen ei ole kerta kaikkiaan mahdollista, jos oman henkilökohtaisen taloudenpidon perusperiaatteet eivät ole selvillä. Se on pohja, jolle voi rakentaa tulevaisuudessa muitakin työllistävää yritystoimintaa. Ammattikoulun tulee valmentaa myös kannattavaan yrittäjyyteen.

Nyt linjattavan yhteisopetuksen sisällöllä on kauaskantoiset seuraukset. Kustakin ikäluokasta noin puolet jatkaa peruskoulun jälkeen opintojaan ammatillisissa oppilaitoksissa. On koko yhteiskunnan etu, että ammattikouluista valmistuvilla tulevaisuuden ammattilaisilla on hallussa oman taloudenpidon ja liiketoiminnan perusteet. Niin ikään palveluosaamisen merkitys on tulevaisuuden työelämässä suuri. Suomalainen finanssiala ei ole vaatimuksineen yksin, vaan samaa mieltä ovat myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja palvelutyönantajia edustava Palta.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla.