Vakuutusyhtiöiden uusi maailmanjärjestys jäi pankkikriisien varjoon

Eurooppalaiset vakuutusyhtiöt ovat heränneet vuoteen 2016 täysin uudesta maailmasta kun vuosikausia valmisteltua
EU:n direktiivipakettia ryhdyttiin vihdoin noudattamaan. Direktiivipaketti on valtava ja hankalasti nimetty, ja sillä on vakuutusalalle valtavia vaikutuksia. Huomiota se ei kerää, toisin kuin pankkimaailman vastaavat lakipaketit.

​Kyse on Solvenssi II -direktiivistä, jolla yhdenmukaistetaan EU-alueella toimivien vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännökset, vastuuvelan laskenta ja vakavaraisuusvalvonta. Vakavaraisuusvaatimusten lisäksi direktiivissä on hallintojärjestelmää koskevia vaatimuksia. Solvenssi II myös yhdenmukaistaa valvontakulttuuria.

Tarkoitus on parantaa vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien turvaa ja sisämarkkinoiden toimintaa. Direktiivin myötä eri maissa toimivia vakuutusyhtiöitä on helpompi verrata keskenään, kun vakuutusyhtiöiden taloudellinen informaatio on ymmärrettävämpää ja yhdenmuotoista.

Pankkikriisin seurauksena tehdyt massiiviset pankkilainsäädäntötoimet ja koko pankkiunionin luominen ovat jättäneet varjoonsa vakuutusyhtiömaailmassa tehdyt lähes saman kokoluokan lainsäädäntötoimet.
Pankkeihin tiiviisti liittyneen finanssikriisin jäljiltä pankkilainsäädännössä on ollut niin sanotusti seksikkyyttä, mitä – onneksi – ei vakuutuslainsäädännössä ole ollut. Molemmilla sääntelytoimilla on sama päämäärä: estää tulevien finanssikriisien synty. Aivan kuten pankkien ongelmilla, myös vakuutusjärjestelmän ongelmilla olisi massiivisia vaikutuksia talouteen.

Vakuutusyhtiöille Solvenssi II:een valmistautuminen
on ollut yksi kaikkien aikojen isoimmista projekteista. Kustannukset lasketaan miljoonissa. Pelkkä lainsäädännön sivumäärä on noussut ennen Solvenssia II:ta edeltävän ajan noin 300 sivusta yli 2 500 sivuun. Sivumäärän päivittely on siksi aiheellista, että sivuilla kuvatut säännökset vaativat yhtiöiltä toimenpiteitä. Jokainen vaatimus on yhtiöissä luettava, sisäistettävä ja tehtävä omaan toimintaan vaaditut muutokset.

Varsinkin vähin henkilöresurssein toimiville pienille yhtiöille isot muutokset ovat olleet hankalia, sillä niissä yksi ihminen on voinut hoitaa useita erilaisia toimintoja, joiden nyt vaaditaan olevan kokonaan toisistaan erillään.

Suomalaiset yhtiöt ovat kautta linjan erinomaisesti valmistautuneet muutoksiin. Sen on mahdollistanut kotimaisten viranomaisten ajoissa tekemä lainvalmistelu. Valmistautumisessa on oltu pitkään esimerkiksi länsinaapuriamme Ruotsia pidemmällä. Joissakin yhtiöissä valmistautuminen on aloitettu jo 2000-luvun alussa.

Solvenssi II:een valmistautuminen on ollut vaikeaa siksi, että maali on ollut alituisessa liikkeessä. Otetaan esimerkiksi valvojille tehtävä raportointi, jota koskevia säännöksiä uudessa kokonaisuudessa on mittavasti. Raportointivaateiden täyttämiseksi on tehtävä muutoksia yhtiöiden tietojärjestelmiin ja rakennettava kokonaan uusia toiminnallisuuksia. Erilaisia toiminnasta kerättäviä tietoja on satamäärin. Raportointivaateita on vuosien saatossa lisätty, poistettu, muutettu niiden sisältöä ja tarkkuutta sekä perusteita.

Äkkiseltään luulisi, että muutoksen teko olisi helppoa; sen kuin nappaa solun pois taulukkolaskennasta tai muuttaa laskentatapaa. Kalliiden tietojärjestelmien kanssa moisten muutosten teko on kuitenkin päinvastoin raskasta ja kallista.

Viivästyksiä on aiheutunut monesta syystä, muun muassa 2007 alkaneesta finanssikriisistä. Lisäksi EU:n toimielinten välisten poliittisten valtasuhteiden muutokset ovat pidentäneet aikataulua.

Vaikka vuosi vaihtui, vakuutussääntelyn maailma ei tule valmiiksi. EU-komissio arvioi vuoden 2018 loppuun mennessä, miten käyttöön otettu sääntely on vaikuttanut vakuutusalaan. Sen perusteella pohditaan mahdollisia, tai pikemminkin vääjäämättömiä, tulevia muutoksia.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat