Yhdessä huijareita vastaan – pankit mukana etulinjassa

Suomessa petosten torjunnasta keskusteltaessa kritisoidaan paljon sitä, miksi pankit tai viranomaiset eivät tee tarpeeksi petosten estämiseksi. Viekö syyttely meitä oikeasti eteenpäin – vai olisiko tärkeämpää pohtia, miten voimme kohdata tämän haasteen yhdessä?

Pankeille petosten torjunta ei ole vain petollisten maksujen pysäyttämistä tai turvallisuuden maksimointia. Se on jatkuvaa tasapainottelua turvallisuuden, asiakaskokemuksen, liiketoiminnan jatkuvuuden ja vastuunjaon välillä.

Pankit eivät aina tuo onnistumisiaan esiin. Mitä enemmän julkisuudessa kerrotaan käytössä olevista suojakeinoista, sitä helpompi huijareiden on kehittää niihin kiertoteitä. Se, että petosluvut kasvavat tai pankit eivät kerro tekemistään suojaustoimista, ei tarkoita, ettei mitään tehtäisi.

======
Mitä pankit sitten tarkalleen ottaen tekevät?
======

Pankkien petostorjuntatyö on jatkuvaa ja moniulotteista: uusien huijaustrendien seurantaa ja niiden jakamista yli maarajojen, lainsäädännön kehittämisen edistämistä, järjestelmien jatkuvaa parantamista sekä uusien teknologisten ratkaisujen etsimistä. Petosnäkökulma ulottuu maksuliikenteestä asiakaspalveluun ja tuotekehitykseen.

Pankit pysäyttävät epäilyttäviä maksuja ja verkkopankkikirjautumisia, ottavat yhteyttä asiakkaisiin ja tekevät ilmoituksia viranomaisille silloin, kun siihen on aihetta. Kun asiakkaan havaitaan olevan huijauksen kohteena, pankki yrittää kaikin keinoin vakuuttaa asiakkaan tilanteen vakavuudesta ja todellisuudesta. Aina asiakas ei pankkia usko.

======
Suuri osa torjuntatyöstä tapahtuu
ennen kuin yksikään euro liikkuu.
======

Finanssiala ry julkaisee vuosittain pankkien tilastoja petostapauksista – kuinka paljon huijareille on menetetty rahaa, kuinka paljon maksuja on saatu palautettua tai pysäytettyä. Suuri osa torjuntatyöstä tapahtuu kuitenkin jo ennen kuin huijaus ehtii toteutua – ennen kuin yksikään euro liikkuu. Olemme siirtymässä reaktiivisesta petostentorjunnasta kohti proaktiivista torjuntaa. Näitä ennaltaehkäistyjä tilanteita ei voida mitata rahassa, mutta niiden vaikutus on merkittävä.

Mikään suojaus ei ole aukoton. Jokainen innovaatio synnyttää nopeasti vastareaktion – huijarit kehittävät keinon kiertää sen. Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) joulukuussa 2025 julkaisema Payment Fraud -raportti kertoo, että petokset ovat siirtyneet yhä enemmän siihen, että käyttäjät manipuloidaan itse tekemään maksut rikollisen puolesta.

Tämä kehityssuunta tekee tehottomiksi monet asiakkaan itsensä hallinnoimat rajoitukset, kuten maarajaukset. Vaikka pankit torjuvat vuosi vuodelta miljoonia euroja enemmän, huijausten määrä jatkaa kasvuaan. Rikolliset eivät katoa, he vain vaihtavat taktiikkaa. Siksi tarvitsemme yhteistä rintamaa. Pelkät pankkien toimet eivät riitä, sillä huijaukset ylittävät toimialojen ja vastuualueiden rajat.

Yksi keskeinen osa pankkien torjuntatyön kehittämistä on teknologian, erityisesti koneoppimisen ja tekoälyn entistä laajempi ja vastuullinen hyödyntäminen, ja tämä työ on jo hyvässä vauhdissa. Näiden avulla voidaan tunnistaa huijauksia yhä paremmin, mutta sekään yksin ei riitä. Tarvitsemme rinnalle myös ihmisiä ja yhteistyötä.

Vain yhteistyöllä, jossa mukana ovat pankit, viranomaiset, lainsäätäjät, teleoperaattorit, teknologiayritykset, alustapalvelut ja kansalaiset itse, voimme pysyä kehityksen mukana ja suojata ihmisiä tehokkaammin. Voimme jakaa tietoa, keskustella avoimesti, tukea huijauksen uhreja ja ennen kaikkea: pysyä valppaina.

Ja riippumatta siitä, missä työskentelemme tai mitä teemme, meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Voimme kysyä: mitä minä tai organisaationi voi tarjota tähän yhteiseen torjuntatyöhön? Onko meillä osaamista, teknologiaa, ratkaisuja tai näkökulmia, joilla voimme tukea tätä työtä? Yhteinen tavoite on selvä: rakentaa ympäristö, jossa huijauksille jää yhä vähemmän tilaa.

Vuoden 2025 huijausluvuista keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa 4.2.2026