FA ei kannata ehdotuksen mukaista uutta korkovähennysrajoitusta. Se ei ole lainkaan tarpeen erityisesti ottaen huomioon jo olemassa olevat rajoitteet. Rajoitus on huonosti ajoitettu, ja se tulee heikentämään eurooppalaisten yritysten rahoituksen saantia ja toimintaedellytyksiä. Rajoitus on huomattavan myös paljon pidemmälle menevä kuin suunniteltu uusi vähennys.
Ehdotuksen mukainen uusi oman pääoman ehtoinen vähennys on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voi lisätä EU:ssa sijaitsevien yritysten houkuttelevuutta investointikohteena. Huomattakoon, että vähennyksen laskeminen matalalla prosenttiosuudella, vähennykseen liittyvät rajoitukset ja monimutkaisuus vähennyksen laskennassa tulevat luultavasti tarkoittamaan, että vähennyksen soveltaminen jää pieneksi.
VM069:00/2022
Ehdotettu uusi korkovähennysrajoitus ei ole kannatettava
Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta lausua direktiiviehdotuksesta. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on saattaa oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelu lähemmäs vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Tämä toteutettaisiin luomalla uusi laskennallinen vähennys uudelle oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle ja samanaikaisesti korkojen vähennysoikeutta kiristettäisiin huomattavasti.
Ehdotuksen mukainen uusi oman pääoman ehtoinen vähennys on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voi lisätä EU:ssa sijaitsevien yritysten houkuttelevuutta investointikohteena. Huomattakoon, että vähennyksen laskeminen matalalla prosenttiosuudella, vähennykseen liittyvät rajoitukset ja monimutkaisuus vähennyksen laskennassa tulevat luultavasti tarkoittamaan, että vähennyksen soveltaminen jää pieneksi.
FA ei kannata ehdotuksen mukaista uutta korkovähennysrajoitusta. Se ei ole lainkaan tarpeen erityisesti ottaen huomioon jo olemassa olevat rajoitteet. Rajoitus on huonosti ajoitettu, ja se tulee heikentämään eurooppalaisten yritysten rahoituksen saantia ja toimintaedellytyksiä. Rajoitus on huomattavan myös paljon pidemmälle menevä kuin suunniteltu uusi vähennys.
1 Erityisesti uudesta korkovähennysrajoituksesta
Uusi korkovähennysrajoitus on ylilyönti, joka heikentää yritysten rahoituksen saantiedellytyksiä EU-alueella. Ehdotettua uutta rajoitusta ei tule toteuttaa.
Ehdotus lähtee liikkeelle virheellisestä ajatuksesta, että oman pääoman ehtoinen rahoitus olisi aina vaihtoehto velkarahoituksella. Näin ei ole:
- Korkojen vähennyskelpoisuus on vain yksi osa-alue, jota yritys joutuu harkitsemaan rahoitusratkaisuja valitessaan. Esimerkiksi omistuksen jakautuminen mahdollisille uusille omistajille on merkittävä kysymys, joka vaikuttaa valintaan.
- Sijoittajien tai lainanantajien näkökulmasta ei yhdentekevää kumpaa rahoitusmuotoa käytetään. Kaikille yrityksille oman pääoman ehtoinen rahoitus ei ole vaihtoehto ja velkarahoitusta tullaan edelleenkin tarvitsemaan.
- Yritykset tarvitsevat siis jatkossakin kumpaakin rahoitusmuotoa investointien rahoittamiseen. Heikentämällä korkojen vähennysoikeutta esityksen mittakaavassa, heikennetään tosiasiallisesti yritysten rahoituksen saantiedellytyksiä.
Asiassa on huomionarvoista, että EU:ssa on jo käytössä korkovähennysrajoituksia, jotka rajoittavat tehokkaasti korkojärjestelyillä tavoiteltavia veroetuja. Nämä rajoitukset tekevät jo liiasta velanotosta yrityksille vähemmän houkuttelevaa, eikä näin ollen uusille rajoituksille ole tarvetta. Ehdotuksen mukaiset uudet korkovähennysrajoitukset tulisivat sovellettaviksi päällekkäin olemassa olevien rajoitusten kanssa ja tekisivät elinkeinoverojärjestelmästä huomattavan paljon sekavamman.
FA huomauttaa, että ehdotetut korkovähennysrajoitukset soveltuvat kaikkiin yritysten ottamiin velkoihin riippumatta velkojen suuruudesta tai ottoajankohdasta. Rajoitukset soveltuvat siis esimerkiksi vanhoihin velkoihin ja menevät näin huomattavan paljon pidemmälle kuin ehdotettu uusi oman pääoman ehtoinen vähennys, joka soveltuu ainoastaan uusiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Ehdotus ei ole yhteismitallinen näiltä osin ja tosiasiallinen tarkoitus vaikuttaa olevan korkovähennysrajoitusten huomattava tiukentaminen.
Oman huomionsa ansaitsee se, että ehdotus vaikuttaisi kaikkiin yrityksiin, kuten pk-yrityksiin sekä FA:n käsityksen mukaan myös taloyhtiöihin. Näitä vaikutuksia tulisi arvioida etenkin Suomen osalta huomattavasti enemmän vielä. Ehdotus ei tältäkään osin vaikuta tarkoituksenmukaiselta.
2 Muita huomioita
FA esittää ehdotuksesta seuraavia huomioita:
- EU-komissio ei ole tehnyt kattavaa vaikutusarviota kaikkien 27 jäsenmaan osalta. Vaikutuksia on arvioitu lähinnä kolmesta jäsenvaltiosta saatujen konsultaatiovastausten perusteella. Tämä ei anna oikeaa kuvaa siitä, että mikä vaikutus tällä direktiivillä kokonaisuutena on eurooppalaisiin yrityksiin ja niiden verotukseen sekä rahoitukseen jatkossa. Mikäli ehdotusta edelleen edistetään, on direktiivin voimaantuloa lykättävä ja tehtävä tätä ennen laajat vaikutusarviot huomioiden erityisesti Suomen erityispiirteet (kuten taloyhtiöt).
- Kun otetaan huomioon muun muassa COVID– 9 pandemia ja Ukrainan sota, ehdotus direktiiviksi ja sen voimaantulo 1.1.2024 on väärin ajoitettu. Yritysten toimintaedellytyksiä tulee tukea, eikä rajoittaa.
- Direktiivissä esitetty aikataulu yhteisöjen verovuoden osalta on täysin mahdoton yrityksille. Mikäli verovuosi on kalenterivuosi, niin tiedot olisi toimitettava Verohallinnolle jo käytännössä hyvissä ajoin ennen maaliskuun loppua, kun veroilmoituksen normaali jättöaika päättyisi 30.4.
- FA huomauttaa, että Suomessa on jo käytössä verotuksellisia kannustimia yritysten omavaraisuuden parantamiseksi. EU:n osalta on myös jo rajoitettu korkovähennysoikeutta valmiiksi. Kun ehdotetun sääntelyn kannalta vastaavaa tehtävää täyttävää sääntelyä on jo olemassa kansallisestikin, ehdotuksen tarpeellisuus tältä kannalta vaikuttaa kyseenalaiselta. Onko kaikilta osin selvää esimerkiksi, että esitys täyttäisi toissijaisuusperiaatteen sekä suhteellisuusperiaatteen edellytykset?
- Lähtökohtaisesti määritetyt finanssialan yritykset eivät olisi ehdotetun sääntelyn, kuten korkovähennysrajoitusten soveltamisalan piirissä. FA myös huomauttaa, että viime aikoina on ollut useita direktiiviehdotuksia, joissa on mukana jonkinlaisia finanssialaa koskevia poikkeuksia. Mikäli näissä poikkeuksissa on eroavaisuuksia, muodostuu verosääntelyn kokonaisuus määritelmien osalta väistämättä sekavaksi. Olisi suotavaa, että esimerkiksi olemassa olevia määritelmiä päivitettäisiin kattamaan myös uudenlaiset listatut finanssialan yritykset.
- Ylipäätään ehdotus tulisi luomaan päällekkäistä sääntelyä mm. veronkiertodirektiivin kanssa. Tällaista päällekkäistä sääntelyä tulee välttää, tavoitteena tulisi paremminkin olla sääntelyn yksinkertaistaminen.
FINANSSIALA RY
Hannu Ijäs