FA toivoo selkeää ja kohtuullista perintäsääntelyä
- Finanssiala ry (FA) toivoo, että saatavien perintää koskeva sääntely olisi selkeää
- On tärkeää, että perintäkulujen enimmäismäärien lisäksi voidaan ehdotetusti veloittaa arvonlisäveroa vastaava määrä, jos velkoja ei voi vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan
- Maksuvaatimuksen toimittaminen sähköisesti kaikenlaisten saatavien perinnässä tulisi mahdollistaa ainakin yleisesti käytössä olevissa sähköisissä palveluissa
VN/146/2021
1
Ehdotuksen mukaan perittävien kulujen enimmäismäärä porrastetaan pääoman suuruuden mukaan neljään portaaseen. Mikä on näkemyksenne mukaan sopiva ”portaiden” lukumäärä? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
4
Sekä velkojien että velallisten joukko on siinä määrin heterogeeninen, että kaikkia tyydyttävän mallin luominen on mahdotonta. FA:n jäsenyrityksiin kuuluu merkittäviä institutionaalisia velkojia, jotka perivät hyvin erisuuruisia saatavia hyvin erilaisilta velallisryhmiltä. Niiden tarpeisiin nähden esitetty malli on riittävän selkeä.
2
Ehdotuksen mukaiset pääomakategoriat ovat alle 500 euroa, yli 500 euroa mutta alle 2 500 euroa, yli 2 500 euroa mutta alle 10 000 euroa ja yli 10 000 euroa. Onko ehdotettu jako kannatettava? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Kyllä.
Jos saatavien pääomien jakautumisesta eri suuruusluokkiin ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, on jaon syytä olla ehdotetulla tavalla selkeä. Kuluportaiden määrä voi olla pienempikin, jos se arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi.
3
Ovatko ehdotetut perintäkulujen euromääräiset enimmäismäärät sopivalla tasolla? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Ei.
Ehdotettu 12 euron enimmäiskulu maksumuistutukselle ei yleensä kata velkojalle muun kuin kuluttajasaatavan perinnästä aiheutuvia kustannuksia. FA:n jäsenyrityksistä suuri osa on institutionaalisia velkojia, jotka perivät saataviaan säännönmukaisesti itse. Näin ollen ne voivat periä korkeintaan 12 euroa myös lain 5 a ja ehdotetun 5 b §§:n sisältövaatimukset täyttävän maksuvaatimuksen lähettämisestä, ja hyvän perintätavan noudattamiseksi niiden on seurattava näitä vaatimuksia. Ei ole perusteltua asettaa omia saataviaan perivää institutionaalista velkojaa epäedullisempaan asemaan kuin muita velkojia.
FA kiinnittää lisäksi huomiota Perimistoimistojen liiton eriävässä mielipiteessä esitettyyn näkökohtaan, jonka mukaan ehdotetut kulurajat voivat johtaa siihen, ettei perintäkuluja voisi aikaisempaa useammin enää periä kokonaisuudessaan velalliselta. Toimeksiantajalle tästä koituvat tappiot saatetaan kompensoida muualla toimeksiantajan liiketoiminnassa esimerkiksi tavaran tai palvelun hintaa nostamalla. Jos sääntely toteutuu ehdotetun mukaisena, sen vaikutuksia olisi erityisesti näiltä osin seurattava.
4
Ehdotuksen mukaan suoraan ulosottokelpoisten kuluttajasaatavien tavoin suoraan ulosottokelpoisten yrityssaatavien perintäkulut rinnastetaan pääosin ehdotettuun yrityssaatavien alimman kategorian kuluihin eli alle 500 euron pääoman kategoriaan. Ehdotuksen mukaan tällaiset perintäkulut olisivat kokonaisuudessaan suoraan ulosottokelpoisia. Mikä on näkemyksenne mukaan kannatettavin vaihtoehto suoraan ulosottokelpoisten saatavien perintäkulujen enimmäismäärien ja suoran ulosottokelpoisuuden osalta? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Ehdotettu sääntely.
Ehdotettu vaihtoehto on selkein, mutta FA ei vastusta myöskään pääoman suuruuden mukaan määräytyville kategorioille perustuvaa enimmäiskulusääntelyä. Se olisi perintätoimet ulkoistaville toimijoille joustavampi.
5
Kommenttinne esitetyistä aikarajoista (ehdotetut 7 §:n 3 ja 5 mom. ja 10 f §)
Ehdotetut muutokset ovat maltillisia, mutta niiden vaikutuksia on seurattava, jos ne tulevat voimaan ehdotetusti. Yhtäältä määräaikojen pidennykset voivat mietinnössä todetulla tavalla antaa velalliselle aikaa järjestellä taloudellisia asioitaan. Toisaalta tratan yhtenä tehtävänä käytännön perintätoiminnassa on nimenomaan luoda velalliselle kannustin ryhtyä maksusuunnitelmasta sopimisen kaltaisiin järjestelytoimiin viipymättä, ja tästä näkökulmasta määräaikojen lyhentäminen ei ole ongelmatonta.
6
Tulisiko saman velkojan eri perusteesta johtuvia saatavia pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yhdistämään tarpeettomien kulujen aiheuttamisen estämiseksi (10 g §, säännöskohtaiset perustelut)? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Ei.
Eri perusteesta johtuvien saatavien yhdistäminen edellyttää merkittävästi manuaalista työtä ja kasvattaa perintätoiminnan kustannuksia. Esimerkiksi vakuutustoiminnassa on tavanomaista, että asiakkaat maksavat laskunsa erissä ja muulla kuin kuluttaja-asiakkaalla voi olla yhtäaikaisesti perinnässä useaan eri vakuutussopimukseen perustuvia saatavia. Vakuutussopimuslain perusteella vakuutuksenottaja voi itse päättää, mihin saataviin osittaissuoritus kohdennetaan. Eri saatavilla saattaa olla erilaisia maksamattomuuteen liittyviä seurauksia, joilla on velallisen kannalta merkitystä.
Tarkoituksenmukaisinta ei aina ole pyrkiä kulujen minimointiin millä keinolla hyvänsä, vaan myös selkeydellä on arvonsa. Osasuoritusten kohdentaminen jouduttaisiin hoitamaan jälkikäteisillä yhteydenotoilla velallisiin, mikä vaikeuttaisi menettelyä kohtuuttomasti.
7
Kommenttinne siirtymäsäännöksistä
Ei kommentteja.
8
Tulisiko sähköisten perintäkirjeiden toimittamistapoja koskevan sääntelyn olla tiukempaa kuluttaja- kuin yrityssaatavissa? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Kyllä.
Elinkeinotoimintaa harjoittavilta voidaan edellyttää parempia valmiuksia sähköiseen asiointiin kuin kuluttajilta. Jos erillistä hyväksyntää sähköiseen asiointiin edellytettäisiin kuluttajasaatavissa, sen tulisi olla voimassa toistaiseksi eikä määräajan. Yleisesti ottaen perintäasiakirjat tulisi mahdollisimman kattavasti voida toimittaa samassa kanavassa kuin tavaran tai palvelun tavanomaiset laskut.
9
Tulisiko kuluttajasaatavia koskevissa maksuvaatimuksissa sähköinen/digitaalinen postilaatikko rinnastaa kirjepostiin, jolloin erillistä hyväksyntää sähköisen postilaatikon käyttöön ei olisi tarpeen hankkia kuluttajalta? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Kyllä.
Vähintään tulisi sallia yleisesti sekä elinkeinonharjoittajien että kuluttajien käytössä olevien palveluiden (esimerkiksi OmaPosti) käyttö maksuvaatimuksien toimittamiseen ilman erillistä suostumusta.
10
Jos katsotte yllä mainitussa tilanteessa rinnastamisen olevan mahdollista, tulisiko tällöin lisäksi asettaa lisäedellytyksiä, kuten tekstiviestin lähettäminen kuluttajalle siitä, että hänelle on lähetetty maksuvaatimus sähköiseen postilaatikkoon? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Kyllä.
Tällainen lisäedellytys voidaan asettaa, jos se arvioidaan tarpeelliseksi. Arvioinnissa tulisi huomioida, että sähköiseen palveluun itseensä voi kuulua muistutusominaisuus.
11
Onko ehdotettu 12 kuukauden suostumuksen voimassaoloaika (5 §:n 2 mom.) sopivan pituinen? Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne
Ei, voimassaoloajan tulisi olla pidempi.
Jos suostumusta ylipäänsä edellytetään, sen olisi hyvä olla voimassa toistaiseksi erityisesti, jos edunvalvojan tiedonsaantimahdollisuuksia samalla parannetaan.
12
Tulisiko edunvalvontaa koskevat näkökohdat huomioida näkyvämmin perintäkirjeiden sähköisissä toimittamistavoissa? Esimerkiksi siten, että edunvalvoja saisi sopia, että maksuvaatimus tai maksuvaatimukset toimitetaan sille sähköisesti, vaikka maksuvaatimus tämän lisäksi lähetetään kirjeitse edunvalvonnassa olevalle velalliselle. Voitte myös esittää perustelut näkemyksellenne.
Kyllä.
Edunvalvojan mahdollisuuksia seurata päämiehen sitoumuksia on hyvä parantaa, jos niin voidaan kustannustehokkaasti tehdä.
13
Onko näkemyksenne mukaan väliaikaisen lain soveltamisessa ilmennyt ongelmia esim. tuomioistuimissa?
Ei kommenttia.
14
Voitte kirjoittaa muut ehdotusta koskevat kommenttinne alla olevaan tekstikenttään
Ei kommenttia.
FINANSSIALA RY
Hannu Ijäs
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
