Lausunto

Esteettömyysdirektiivin toimeenpano

Esteettömyysdirektiivi tulee toimeenpanna kansallisesti mahdollisimman yhdenmukaisesti lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (3016/2019, jatkossa digipalvelulaki) kanssa. Digipalvelulailla EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ulotettiin kansallisella lisäsääntelyllä koskemaan myös finanssialaa. Vaikka esteettömyysdirektiivin vaatimukset eroavat joltain osin digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksista, tulee pyrkiä siihen, että jo olemassa olevien saavutettavuusvaatimusten lisäksi pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä ei edellytetä uusia esteettömyysmuutoksia. Esteettömyysdirektiivin täytäntöönpanossa on varmistettava, että jo saavutettavuuslainsäädännön perusteella edellytetyt toimet luetaan kattavasti täyttämään myös esteettömyysdirektiivin vaatimukset. Erityisesti on huomioitava verkkokauppatoimintaa koskevat vaatimukset vakuutusyhtiöiden sekä varallisuudenhoidon kannalta.

Esteettömyysdirektiivi tulee toimeenpanna minimitasolla

Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta. FA toivoo puheenvuoron tilaisuuteen 25.8.2021. FA lausuu kunnioittaen seuraavaa:

1        Mitä odotuksia ja toiveita teillä on esteettömyysdirektiivin kansallisen toimeenpanon suhteen?

Esteettömyysdirektiivi tulee toimeenpanna kansallisesti mahdollisimman yhdenmukaisesti lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (3016/2019, jatkossa digipalvelulaki) kanssa. Digipalvelulailla EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ulotettiin kansallisella lisäsääntelyllä koskemaan myös finanssialaa. Vaikka esteettömyysdirektiivin vaatimukset eroavat joltain osin digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksista, tulee pyrkiä siihen, että jo olemassa olevien saavutettavuusvaatimusten lisäksi pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä ei edellytetä uusia esteettömyysmuutoksia. Esteettömyysdirektiivin täytäntöönpanossa on varmistettava, että jo saavutettavuuslainsäädännön perusteella edellytetyt toimet luetaan kattavasti täyttämään myös esteettömyysdirektiivin vaatimukset. Erityisesti on huomioitava verkkokauppatoimintaa koskevat vaatimukset vakuutusyhtiöiden sekä varallisuudenhoidon kannalta.

Kun saavutettavuusvaatimukset ulotettiin koskemaan myös finanssialaa, perusteltiin lisäsääntelyä mm. esteettömyysdirektiivin vaatimusten ennakoinnilla. FA:n näkemyksen mukaan esteettömyysdirektiivi tulee panna täytäntöön minimitasolla ilman mitään lisäsääntelyä. Lisäsääntely heikentäisi suomalaisten yritysten kilpailuasemaa EU:n sisämarkkinoilla.

Asiakkaan tunnistamiseen liittyvissä saavutettavuus/esteettömyysvaatimusten määrittelyssä on huomioitava asiakkaan tietoturvan takaaminen (esim. ääniohjauksen suhteen) sekä tunnistusvälineiden kuten käyttäjätunnusten, mobiiliavaimen ja avainlukulistan saavutettavuusvaatimukset, joilla on selkeitä kustannusvaikutuksia ja jotka voivat vaatimusmäärittelystä riippuen nousta kohtuuttomiksi turvallisen ja sujuvan asiakaskokemuksen kustannuksella. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida myös uusi kuluttajaluottodirektiiviehdotus, joka asettaa pankeille esteettömyyteen liittyviä tiedonantovelvoitteita. Eri lähteistä tulevien tiedonantovelvollisuuksien yhteensovittaminen mahdollistuu parhaiten, jos esteettömyysdirektiivin vaatimuksia ei kansallisesti laajenneta.

Direktiivin mahdollistamat siirtymäajat tulee hyödyntää täysimääräisesti.

2        Mikä on edustamallenne organisaatiolle tärkeää esteettömyysdirektiivin kansallisen toimeenpanon osalta?

Kansallisen lisäsääntelyn minimointi ja yhtenäinen soveltamiskäytäntö.

3        Miten tai minkälaisia oikeussuojakeinoja tuotteiden tai palveluiden käyttäjille tulisi olla?

Oikeussuojakeinojen tulee olla yhtenäiset saavutettavuus- ja esteettömyyslainsäädännön palvelujen käyttäjille. Sekä saavutettavuus- että esteettömyysvaatimusten noudattamisen valvonta tulisi hoitaa samassa kansallisessa viranomaisessa.

4        Mitä kustannuksia tai kerrannaisvaikutuksia olisi hyvä ottaa huomioon lainvalmistelussa?

Ruotsissa suurimmat kustannukset tulevat kohdistumaan finanssialalle. Suomessa kustannusten suuruus tulee riippumaan siitä, poikkeavatko esteettömyysdirektiivin vaatimukset digipalvelulaissa nyt asetetuista vaatimuksista. Jos muutoksia joudutaan tekemään, tulevat toimeenpanokustannukset olemaan merkittäviä. Saavutettavuus- ja esteettömyysvaatimukset tulevat aiheuttamaan myös jatkuvia kustannuksia liiketoiminnassa. Esteettömien palveluiden järjestäminen vie pankkien ja vakuutusyhtiöiden muita kehitysresursseja.

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs