- Makrovakauspolitiikan tulee nykyisessä taloustilanteessa tukea talouden elpymistä.
- Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus on siten syytä pitää edelleen 0 prosentissa.
- Samoin asuntolainojen enimmäisluototussuhde on perusteltua pitää lakisääteisellä perustasollaan sekä ensiasunnon ostajien että muiden asunnonostajien osalta.
Suomen talous ei osoita piristymisen merkkejä
Kauppapoliittisten jännitteiden lieveneminen on syksyn aikana vähentänyt maailman-talouden kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja tukenut rahoitusmarkkinoita. Monet talouskehitystä kuvaavat indikaattorit ovatkin olleet noususuunnassa. Ennusteiden mukaan maailmantalous kasvaa ensi vuonna kohtuullista vauhtia, mutta erot talousalueiden välillä pysyvät kuitenkin suurina. Euroalueellakin kasvun ennakoidaan hieman nopeutuvan mm. korkojen toteutuneen laskun ja puolustusinvestointien tukemana.
Vastoin aiempia ennusteita Suomen talouden heikko kehitys on jatkunut loppuvuoden aikana. Kotitaloudet ovat yhä varovaisia kulutuksessaan, ja asuntorakentaminen on pysynyt selvästi aiempia vuosia vähäisempänä. Ennusteissa on odotettu talouskasvun elpyvän, kun korkojen laskun, palkkojen nousun ja vientikysynnän vilkastumisen vaikutukset alkavat näkyä. Nyt elpyminen näyttää siirtyvän ensi vuoteen. Kovin nopeaa kasvua ei silloinkaan ole näköpiirissä.
Talouden pitkittyneestä taantumasta huolimatta Suomen asuntomarkkinoilla on nähty tänä vuonna merkkejä piristymisestä, kun asuntokauppojen määrä on kääntynyt nousuun. Kaupankäynnin vilkastuminen on heijastunut myös asuntolainojen kysyntään. Tarjontaa on kuitenkin yhä runsaasti sekä uusissa että vanhoissa asunnoissa, mikä jarruttaa hintojen nousua. Monin paikoin hintojen lasku on jopa jatkunut.
Suomen pankkisektori on kestänyt hyvin talouden taantuman. Sen vakavaraisuus on vahva ja kannattavuus erittäin hyvä. Ongelmaluotot ja luottotappiot ovat pysyneet alhaisella tasolla, Euroopan matalimpien joukossa. Suomalaispankkien hyvä kriisinkestävyys kävi ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen, EKP:n ja Finanssivalvonnan elokuussa 2025 julkistamista stressitestituloksista, jotka perustuivat hyvin heikon talouskehityksen skenaarioon. Tulosten mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävänkin heikkenemisen. Myös Suomen Pankin viime vuoden toukokuussa julkaiseman analyysin mukaan Suomen pankkisektorin riskipuskurit kestäisivät taantuman syvenemisen ja pitkittymisen.
Makrovakauspolitiikan tuettava kasvua
Suomen makrovakauspolitiikan viritys on ollut viime vuosina luonteeltaan kiristävää. Finanssivalvonnan päätöksillä on nostettu pankkien lisäpääomavaatimuksia, ja asuntoluotonhakijoille on asetettu enimmäisvelanhoitorasitetta koskeva suositus. Lisäksi eräitä muissa Pohjoismaissa käyttöön otettuja lisäpääomavaatimuksia ja muita makrovakauspolitiikan välineitä on päätetty soveltaa myös suomalaispankkien näissä maissa oleviin vastuisiin. Ainoa makrovakauspolitiikkaa keventänyt toimenpide on ollut muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhteen (”lainakaton”) nostaminen lakisääteiselle perustasolleen vuoden 2023 joulukuussa.
FA:n mielestä talouden ja asuntomarkkinoiden tilanne, talouspolitiikan kokonaisuus sekä pankkisektorin vahva vakavaraisuus on syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. Suomen talouden tilanne on pysynyt heikkona samalla, kun julkisen talouden säästöjä jatketaan. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulisi osaltaan tukea talouden elpymistä. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus on siten syytä pitää edelleen 0 prosentissa. Samoin asuntolainojen enimmäisluototussuhde on perusteltua pitää lakisääteisellä perustasollaan sekä ensiasunnon ostajien että muiden asunnonostajien osalta.
Kunnioittavasti
FINANSSIALA ry
Arno Ahosniemi
toimitusjohtaja
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
