- FA:n mielestä talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkeneminen on syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä.
- Järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantulon myöhentämistä tulee harkita.
- Muuttuva lisäpääomavaatimus on pidettävä 0 prosentissa.
- Asuntolainojen lainakatto kannattaa nostaa lakisääteiselle perustasolleen myös muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta.
1 Talouden lähiajan näkymät vaisut
Maailmantalouden kasvu on hidastunut nopean inflaation, kohonneiden korkojen ja rahoitusmarkkinoiden kiristymisen myötä. Myös Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen sekä geopoliittisten jännitteiden heijastuminen kauppavirtoihin varjostavat talousnäkymiä. Uusimpien ennusteiden mukaan kokonaistuotannon kasvuvauhti on jäämässä kehittyneissä talouksissa tänä vuonna selvästi viimevuotista matalammaksi samalla, kun pohjainflaation ennakoidaan hidastuvan vain vähitellen.
Myös Suomen talouskehitys on heikentynyt, vaikkakin kokonaisuudessaan tilanne on vielä melko hyvä. Kokonaistuotannon kasvu on jatkunut alkuvuonna ja työllisyys pysynyt korkealla tasolla. Talouden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet selvästi. Korkojen nousu ja elinkustannusten yleinen kallistuminen leikkaavat kuluttajien ostovoimaa samalla, kun asuntorakentaminen on nopeasti jäähtymässä ja teollisuuden tilaukset vähenemässä. Uusimmissa ennusteissa Suomen kokonais-tuotannon ennakoidaan pysyvän tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolla.
Taloustilanteen muutos on näkynyt myös Suomen asuntomarkkinoilla. Lämmitys-energian hinnan ja korkojen nousu sekä yleinen epävarmuuden kasvu alkoivat hiljentää asuntojen kysyntää jo kesällä 2022. Kauppamäärät ovatkin vähentyneet selvästi ja asuntojen hinnat kääntyneet laskuun. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, riski asuntohintojen huomattavasta alenemisesta on pieni. Suhteessa ansiotasoon, kuluttajahintoihin ja vuokriin Suomen asuntohintojen kehitys on ollut jo pitkään hyvin maltillista, eikä merkkejä yleisestä asuntohintakuplasta ole ollut havaittavissa.
Suomen pankkisektori on ollut hyvin varautunut talouden tilan heikkenemiseen. Finanssivalvonnan maaliskuussa julkistaman Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -raportin mukaan pankkisektorin vakavaraisuus on säilynyt vahvana ja ylittää eurooppalaisen keskitason. Korkokatteen kasvu on tukenut pankkien kannattavuutta samalla, kun luottotappioiden ja ongelmaluottojen määrät ovat pysyneet alhaisella tasolla. Pankkien kriisinsietokyky on siten hyvä. Tämä käy ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan vuonna 2021 julkaisemista stressitestituloksista, joiden mukaan pankkisektorin vakavaraisuus kestäisi toimintaympäristön voimakkaankin heikkenemisen.
2 Makrovakauspolitiikan virityksen tuettava taloutta ja asuntomarkkinoita
Finanssivalvonnan johtokunta on viime kesästä lähtien tehnyt päätöksiä, joilla on kiristetty makrovakauspolitiikan viritystä Suomessa. Viime vuoden kesäkuussa se korotti eräiden pankkien lisäpääomavaatimuksia ja antoi asuntoluotonhakijoiden enimmäisvelanhoitorasitetta koskevan suosituksen. Korotukset ja suositus tulivat voimaan vuoden 2023 alussa. Maaliskuussa 2023 johtokunta päätti asettaa pankeille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen eli ns. järjestelmäriskipuskurivaatimuksen. Se tulee voimaan huhtikuussa 2024. Lisäksi Finanssivalvonta on ilmoittanut harkitsevansa Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimuksen hyväksymistä.
Finanssiala ry:n (FA) mielestä talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkeneminen on syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. Pääomavaateiden nostaminen vaikuttaa kielteisesti pankkien luotonantoon. On tärkeää, että pankkien lainanantokykyä ei tarpeettomasti rajoiteta, jotta niin yritys- kuin asuntoluototuskin voivat jatkua ennallaan ja siten tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Samoin on tärkeää, että makrovakauspolitiikalla ei vaikeuteta asuntomarkkinoiden tilannetta nykyisestä.
FA:n mielestä Finanssivalvonnan johtokunnan olisi harkittava järjestelmäriski-puskurivaatimuksen voimaantulon myöhentämistä ja pidettävä muuttuva lisäpääomavaatimus 0 prosentissa. Kaiken kaikkiaan lisäpääomavaatimusten kasvattamista ei pitäisi tässä tilanteessa jatkaa. Finanssivalvonnan tulisi osaltaan huolehtia suomalaisten pankkien kilpailuedellytyksistä ja pankkien sisämarkkinan toimivuudesta EU:ssa.
Lisäksi FA katsoo, että asuntomarkkinoiden tilannetta helpottaisi, jos asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto nostettaisiin lakisääteiselle perustasolleen myös muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta.
Kunnioittavasti
FINANSSIALA ry
Arno Ahosniemi
toimitusjohtaja
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
