Finanssialan näkemys makrovakaustilanteesta
- FA:n mielestä makrovakauspolitiikan virityksessä on otettava huomioon talousnäkymien nopea muuttuminen.
- Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus on syytä pitää ennallaan 0 prosentissa, ja pandemian alkuvaiheessa tehtyjä kevennyksiä rakenteellisiin lisäpääomavaatimuksiin on jatkettava.
- Lisäksi on harkittava muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhteen (lainakaton) palauttamista lakisääteiselle perustasolleen 90 prosenttiin.
1 Sota heikentää talouden näkymiä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut nopeasti maailmantalouden näkymiä. Öljyn, maakaasun ja monien raaka-aineiden sekä elintarvikkeiden hinnat ovat voimakkaassa nousussa, ja epävarmuus on suurta. Tämä näkyy myös valuutta- ja osakemarkkinoilla. On odotettavissa, että jo varsin hyvään vauhtiin päässyt maailmantalouden elpyminen hidastuu selvästi samalla, kun inflaatio nopeutuu. Keskuspankeille tilanne on vaikea.
Sota on muuttanut merkittävästi myös Suomen talouden näkymiä. Sodan ja sen laukaisemien talouspakotteiden myötä Suomen palvelu- ja tavaravienti Venäjälle pienentynee voimakkaasti. Samaan aikaan epävarmuuden kasvun voidaan odottaa heikentävän kotimaista investointikysyntää, kun yritykset ja kotitaloudet lykkäävät päätöksiään tai mahdollisesti suuntaavat niitä Suomen rajojen ulkopuolelle. Onkin odotettavissa, että Suomen talouden kasvuennusteita korjataan lähiaikoina tuntuvasti alaspäin. Huoli sodan laajenemisesta ja Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta on alkanut näkyä myös ulkomaisten sijoittajien toiminnassa.
Talousnäkymien nopea muutos heijastuu myös kotimaan asuntomarkkinoille. On odotettavissa, että pitkään vilkkaana jatkunut asuntokauppa hiljenee lähikuukausina. Jo ennen sodan syttymistä oli nähtävissä merkkejä siitä, että pandemian vaikutukset asuntomarkkinoilla olivat heikkenemässä ja hintojen nousu sekä kauppamäärien kasvu tasaantumassa. Nyt tämän kehityssuunnan voi odottaa jatkuvan ennakoituakin voimakkaampana.
Finanssivalvonnan maaliskuun alussa julkistaman tiedotteen mukaan Suomen finanssisektori on vakavarainen ja kohtaa muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on ollut vahva jo pitkän aikaa. Luottoriskit ovat kohonneet jonkin verran pandemiasta eniten kärsineillä palvelualoilla, mutta näille myönnettyjen luottojen osuus pankkien kaikista yritysluotoista on pieni. Pankkien suorat Venäjä-riskit eivät ole merkittäviä. Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan viime heinäkuussa julkaisemien stressitestitulosten perusteella pankkisektorin vakavaraisuus kestäisi toimintaympäristön voimakkaankin heikkenemisen.
2 Makrovakauspolitiikan keventämistä harkittava
FA:n mielestä makrovakauspolitiikan virityksessä on otettava huomioon talousnäkymien nopea muuttuminen. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus on syytä pitää ennallaan 0 prosentissa, ja pandemian alkuvaiheessa tehtyjä kevennyksiä rakenteellisiin lisäpääomavaatimuksiin on jatkettava. Lisäksi on harkittava muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhteen (lainakaton) palauttamista lakisääteiselle perustasolleen 90 prosenttiin. Kyseinen lainakatto on nyt 85 %. Lainakaton nostaminen tukisi asuntomarkkinoiden toimintaa tilanteessa, jossa epävarmuus on suurta ja markkinoiden toiminta voi nopeasti häiriintyä.
Kunnioittavasti
FINANSSIALA ry
Piia-Noora Kauppi
toimitusjohtaja
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
