- Finanssiala ry (FA) tukee yrityssaneerausmenettelyyn ehdotettavia muutoksia, Lausuntopalautteen johdosta esitykseen lisätty täsmennys saneerausmenettelyn tavoitteista sekä ehdotettu laajempi mahdollisuus asettaa yritys konkurssiin varhaisen saneerausmenettelyn aikana, ovat myös kannatettavia
- FA katsoo, että velkajärjestelylakiin ehdotettavat muutokset ovat kohtuullisessa tasapainossa velallisen ja velkojan intressin välillä
- FA ei kannata lakialoitteessa konkurssilain muutoksiksi sisältyviä muutoksia, sillä nykyjärjestelmä sisältää toimivan menettelyn henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumiselle.
- Velkajärjestelylain muuttamista koskevaan lakialoitteeseen sisältyvä ehdotus sisältyy jo hallituksen esitykseen ja on FA:n näkemyksen mukaan hyväksyttävissä.
HE 238/2021
Yrityssaneerauslain muutosesitys
Yrityksen maksukyvyn palauttavan menettelyn onnistumisen kannalta olennaista on, että menettelyyn hakeudutaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on selvinnyt yritystoiminnan menestyksellisen jatkamisen edellyttävän tällaista järjestelyä. FA toivoo ehdotetun varhaisen saneerausmenettelyn osaltaan madaltavan kynnystä hakea apua saneerauksen kautta.
Varhaisen saneerausmenettelyn esteet ovat direktiivin vaatimusten vuoksi jonkin verran perusmuotoisen menettelyn esteperusteita suppeammat, mikä voi koitua velkojien vahingoksi vähintään lyhyellä aikavälillä. Pidemmän ajan kuluessa sopimussuhteen jatkumisen mahdollistava onnistunut saneerausmenettely voi olla velkojallekin edullinen ehdotuksessa mainitulla tavalla.
Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin oikea-aikainen menettelyyn hakeutuminen. Tämän vuoksi käynnisteillä olevaan, kriisiin joutuneille pienyrityksille neuvontaa tarjoavaan Early Warning -palveluun panostaminen on tärkeää. Tietoisuutta uudesta menettelyväylästä tulisi kasvattaa.
Velkajärjestelylain muutosesitys
Maksukyvyttömyysdirektiivin valmisteluvaiheessa FA tuki direktiivin yleisiä tavoitteita elinkelpoisen yritystoiminnan pelastamisesta kuitenkin huomioiden, että Suomen voimassa olevat yrityssaneeraus- ja velkajärjestelymenettelyt pääpiirteissään olivat direktiivin vaatimusten mukaisia. FA katsoo, että esityksessä on saavutettu kohtuullinen tasapaino velallisen ja velkojan intressien välillä, vaikka muutokset osin heikentävät velkojan asemaa nykyisestä.
Esityksessä on joitakin direktiivin vähimmäisvaatimukset ylittäviä muutoksia, jotka merkitsevät velkojien aseman osittaista heikentymistä. FA toivoo tämän ainakin osin kompensoituvan velallisten taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisellä niin, että muutoksista lopulta on hyötyä velkojakollektiivillekin. Lisäksi on tärkeää, että näiden muutosten vaikutuksia tulisi seurata ja ryhtyä tarvittaessa sääntelytoimiin epäkohtien korjaamiseksi.
Finanssiala ry kannattaa sitä, että esityksessä on luovuttu työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan maksuohjelmaa olisi voitu muuttaa sen keston lyhentämiseksi sillä perusteella, että velallinen on maksanut kaikki maksuohjelman mukaiset suoritukset. Kuten esityksessä on todettu, mahdollisuus maksuohjelman ennenaikaiseen päättämiseen voi kannustaa velallisia velkaantumaan uudelleen tehdäkseen suoritukset etuajassa ja siten tosiasiassa estää velallisen pääsyä uuteen alkuun.
Lakialoite konkurssilain muuttamisesta (LA 16/2020)
Niin sanotun henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamista on selvitetty Suomessa perusteellista useaan kertaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnasta aiheutuneiden velkojen uudelleenjärjestely yksityishenkilön velkajärjestelyssä on nykyisin mahdollista. Koska Suomessa on näin ollen jo olemassa henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumiselle toimiva menettely, Finanssiala ry ei kannata lakialoitteessa esitettyjä muutoksia. Menettely piiriin ohjautumista voidaan kyllä tehostaa esimerkiksi lisäämällä tietoa velkaneuvonnan palveluista lisäämällä, jota koskeva ehdotus sisältyykin hallituksen esitykseen.
Lakialoite velkajärjestelylain muuttamisesta (LA 89/2020)
Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsyyn asetettuja kriteerejä niin, että työttömyyden keston vaatimusta laskettaisiin 18 kuukaudesta puolella vuodella 12 kuukauteen. Vastaava ehdotus sisältyy lakiesitykseen. Hallituksen esityksessä selostetaan asianmukaisesti syyt siihen, miksi työttömäksi joutuneelle henkilölle ei voida myöntää velkajärjestelyä välittömästi työttömyyden alettua. Vaikka mietinnössä ehdotettu velkajärjestelyn mahdollistavan työttömyysjakson keston lyhentäminen 18 kuukaudesta 12 kuukauteen periaatteessa kaventaa velkojansuojaa, odotetaan käytännön vaikutusten jäävän vähäisiksi. Tämän vuoksi muutos on Finanssiala ry:n näkemyksen mukaan hyväksyttävissä.
FINANSSIALA RY
Hannu Ijäs