Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Suurten konsernien vähimmäisverotus – tosiasiallinen veroaste ja täydennysvero

VH/3994/00.01.00/2025

Ohjeluonnosta tulee tarkentaa ja yhdenmukaistaa aiempien ohjeiden kanssa

• FA toivoo, että Verohallinto priorisoi jatkossa ilmoittamista ja helpotussääntöjä koskevia ohjeita.
• FA toivoo ohjetta täydentämään konkreettisia esimerkkejä ja Verohallinon tulkintoja säännöksistä. Lisäksi joitain määritelmiä tulee tarkentaa.

Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta kommentoida lausunnolla olevaa ohjeluonnosta ja lausuu seuraavaa.

FA toivoo, että ohjeeseen lisätään konkreettisia esimerkkejä ja Verohallinnon näkemyksiä ja tulkintoja kyseessä olevasta vaikeaselkoisesta aiheesta. Esimerkiksi luku 1 sisältää keskeisiä määritelmiä, jotka nyt on käytännössä otettu ohjeluonnokseen suoraan vähimmäisverolaista ja esitetty luettelomaisesti sen sijaan, että niiden sisältöä avattaisiin Verohallinnon näkemyksin ja esimerkein. FA katsoo, että ohjetta tulisikin   ’kansankielistää’ luettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi kappaleessa 1.2.4 voisi olla esimerkki jokaisesta vaihtoehtoisesta toimipaikasta ja kappaleen 1.2.6 lopussa voisi puolestaan lukea ”eli alle 15 %”. Pelkkien lakipykälien toistaminen sanasta sanaan ei tuo lisäarvoa ohjetta tarvitseville.

FA huomauttaa, että jotkin määritelmät jäävät ohjeluonnoksessa vajaiksi. Esimerkiksi kappaleessa 1.2.1 määritellään konserniyksikkö ”–yksiköksi, joka ei ole 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu vapautettu yksikkö–”, määrittelemättä, mikä on vapautettu yksikkö. Luku 2 sisältää myös varsin paljon lakitekstiä sekä pitkiä kappaleita, mutta vähän esimerkkejä, havainnollistavia kuvia tai Verohallinnon kannanottoja. Lisäksi esimerkiksi kohta 2.2.3 toistaa pitkälti sen, mitä jo luvussa 1 kappaleissa 1.2.3 ja 1.2.4 sanotaan läpivirtaavasta yksiköstä ja kiinteästä toimipaikasta.

FA katsoo, että kappaleen 2.2 tulisi lisätä alakappale yhteisyrityksen ja sen tytäryksiköiden täydennysveron laskemista koskevista erityisistä säännöksistä.

FA katsoo, että tässä ja muissakin vähimmäisverotusta koskevissa ohjeissa olisi hyvä tuoda esille, miten Suomen sisäinen verosääntely suhtautuu vähimmäisverosääntelyyn. Esimerkiksi kappaleessa 3.3.3 olevassa esimerkissä 4 puhutaan yleistasolla lainkäyttöalueesta, jolla konserniyksikkö B saa vähentää T&K-menot kaksinkertaisina. Kun Suomessakin on mahdollisuus tehdä T&K-lisävähennyksiä, näitä esimerkkejä tulisi tehostaa ja selkeyttää viittaamalla Suomeen ja Suomessa voimassa oleviin sääntöihin (tai vaikka pohjoismaisiin tai eurooppalaisiin tosiasiallisiin esimerkkeihin, jos Verohallinnolla on sellaisia tiedossaan).

FA huomauttaa, että tähän mennessä kommentoitavaksi saaduissa ohjeluonnoksissa on käytetty hieman erilaisia tapoja viitata OECD:n antamiin ohjeisiin. Nyt kommentoitava olleessa ohjeessa mm. viitataan suoraan ”GloBE-mallisääntöihin” ilman, että tarkemmin kerrotaan, mistä dokumentista on kyse. OECD:n Administrative Guidance on tässä ohjeessa ”OECD:n julkaisema hallinnollinen ohjeistus”, kun taas jossain aiemmassa ohjeluonnoksessa niihin viitattiin mm. muodossa ”OECD:n soveltamisohjeet, kesäkuu 2024”. Jos kaikissa Verohallinnon ohjeissa OECD:n dokumentteihin viitattaisiin samalla tavalla, niiden käyttö olisi varmasti sujuvampaa. Lisäksi olisi toivottavaa, että viitattava OECD:n dokumentti olisi mahdollisimman hyvin yksilöity (kuten esim. ”kesäkuu 2024”), FA toivoo myös, että käytetty terminologia ja määritelmä ovat aikanaan kaikissa julkaistuissa ohjeissa yhdenmukaiset.

Lopuksi FA toivoo, että Verohallinto priorisoi ohjeiden valmistelussa ohjekokonaisuuksia ”Olettamasäännöt” ja ”Ilmoittaminen ja verotusmenettely Suomessa”. Vuodelta 2024 annettavat ilmoitukset tulee jättää alle vuoden päästä, jolloin helpotussäännökset ovat vielä voimassa, ja tarve näitä koskevalle ohjeistukselle on suuri.

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs