Vihreiden joukkolainojen valvonta on tärkeää, mutta kansallinen ratkaisu ei saa ylittää asetuksessa säädettyä.
VN/27753/2023
Vihreiden joukkolainojen valvonta on tärkeää, mutta kansallinen ratkaisu ei saa ylittää asetuksessa säädettyä
EU:n vihreitä joukkolainoja koskevalla standardilla on potentiaalia olla tärkeä osa unionin kestävän rahoituksen kehystä. FA pitää hyvänä, että unioni on päättänyt lähestyä standardointia markkinaehtoisesti ja antaa markkinatoimijoille vapauden päättää standardin hyödyntämisestä.
Esitetyt lainsäädäntömuutokset
FA pitää esitettyjä lainsäädäntömuutoksia pääosin kannatettavina. Kuten hallituksen esitystä koskevassa luonnoksessa todetaan, ei esityksellä tuoteta uutta standardia koskevaa substanssisääntelyä, vaan varmistetaan toimivaltaiselle viranomaiselle eli Finanssivalvonnalla tarvittavat valvonta-, tutkinta- ja hallinnollisten seuraamusten määräämistä koskevat valtuudet. FA pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että kotimaiseen lainsäädäntöön ei horisontaalisen johdonmukaisuuden nimissä sisällytetä rikosoikeudellisten seuraamuksien mahdollisuutta. Samoin hallinnollisten seuraamusten säätäminen vastaavalle minimitasolle kuin EU-asetuksessa on tervetullutta, jotta varmistetaan mahdollisimman tasainen pelikenttä eurooppalaisten toimijoiden välillä.
FA kiinnittää erityistä huomiota vihreiden joukkolainojen kaksoissääntelyn riskiin sekä vaaraan siitä, että nyt esitetyt lisäykset finanssivalvonnasta annettuun lakiin ja arvopaperimarkkinalakiin saattavat heikentää lainsäädännön yhtenäisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään vihreitä joukkolainoja koskevaan asetukseen liittyviä julkistamista ja julkaisua koskevia toimivaltuuksia lisättäväksi arvopaperimarkkinalain 17 lukuun uusiksi omiksi lainkohdikseen (4 § ja 5 §).
Ehdotetussa arvopaperimarkkinalain 17:4 §:ssä asetettaisiin Finanssivalvonnalle valtuus vaatia liikkeeseenlaskijaa mm. julkaisemaan EU-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettu tietokooste tai asetuksen mukaisia arvioita ja arviointeja. Huomioiden arvopaperimarkkinalain 1: 4 § (Riittävien tietojen tasapuolinen pitäminen saatavilla) ja 17:2 (Kielto-, oikaisu- ja keskeytyspäätös) sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 3 luvun valvontavaltuudet (erityisesti 18 §, oikeus saada tietoja valvottavalta ja muulta finanssimarkkinoilla toimivalta) FA toteaa, että jo nykyisen valtuuskehikon puitteissa Finanssivalvonnan on mahdollista vaatia varsin kattavasti valvottavaa yhteisöä julkistamaan erilaisia joukkolainoihin liittyviä tietoja, kuten tietokooste tai kohdentamisraportteja, mikäli niiden julkaisematta jättäminen aiheuttaisi sijoittajille ilmeisiä haittoja. Selvyyden vuoksi voisi olla riittävää lisätä arvopaperimarkkinalain 17:2 §:een viittaus vihreitä joukkolainoja koskevaan asetukseen.
Ehdotetussa arvopaperimarkkinalain 17:5 §:ssä säädettäisiin toimivaltuuksista liittyen vihreiden joukkolainojen kaupankäyntiin, mainontaan ja liikkeeseenlaskuun. Arvopaperimarkkinalain johdonmukaisuuden kannalta olisi toivottavaa, että vihreisiin joukkolainoihin sovellettavista valtuuksista säädettäisiin yhtenäisesti ei-vihreitä joukkolainoja koskevien valtuuksien kanssa sen sijaan, että niistä säädetään kokonaan uudessa lainkohdassa. EU-asetuksen kieli ja systematiikka eivät sovi täysin yhteen kotimaisen lain ratkaisujen kanssa (esimerkiksi vihreän joukkolainan kaupankäynnin kohteeksi ottamisen keskeyttäminen ei sellaisenaan sovi valtuutena yhteen arvopaperimarkkinalain 17 luvun ei-vihreitä joukkolainoja koskevien valtuuksien kanssa). Ratkaisu asettaa vihreät joukkolainat jossain määrin epäsymmetriseen asemaan ei-vihreiden joukkolainojen kanssa, sillä vihreisiin joukkolainoihin olisi lakimuutosten jälkeen mahdollista soveltaa niin 17:1 § valtuutta yleisölle tarjoamisen lykkäämisestä, kuin myös 17:5 § valtuutta yleisölle tarjoamisen lykkäämisestä. Kuten yllä arvopaperimarkkinalain 17:4 § kohdalla, optimaalinen ratkaisu lain kielellisten ratkaisujen niin salliessa olisi viitata vihreiden joukkolainojen asetukseen jo olemassa olevissa lainkohdissa yhtenä lähdeasetuksena.
Joukkolainastandardin sisältämät valtuudet ovat varsin avoimia, ja tätä avoimuutta tulisi pyrkiä täsmentämällä rajaamaan kansallisessa valmistelussa. Joukkolainastandardin artiklassa 12 mainitaan esimerkiksi, että joukkolainaa koskeva vaikutusraportti on julkistettava vähintään kerran sen juoksuaikana varojen kohdentamisen jälkeen. Finanssivalvonnan valtuudeksi kuitenkin esitetään yleistä oikeutta vaatia liikkeeseenlaskijoita julkaisemaan vaikutusraportti. Valtuuden ja artiklan sisältämän velvoitteen välinen suhde jää näin ollen epäselväksi.
FINANSSIALA RY
Hannu Ijäs
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
