Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuodelle 2023 – FA pitää esitystä pääosin erittäin hyvänä ja vihreää siirtymää tukevana.
VN/23836/2022
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuinrakennusten energia-avustuksista vuodelle 2023. Asetus on tarkoitus antaa joitakin säädösteknisiä muutoksia lukuun ottamatta samansisältöisenä kuin se on voimassa vuosille 2020–2022.
Lausuntopyyntö koski erityisesti taloyhtiöille suunnattua energia-avustusjärjestelmää, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin.
Tämän lisäksi asetuksen tavoitteena on edistää ARA-asuntokannan perusparannuksia ja energiaremontteja ottamalla käyttöön korkotukilainaan sidottu perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona on energiatehokkuuden parantaminen. Avustuksen enimmäissuuruus on 4 000 euroa asuntoa kohden.
FA pitää esitystä pääosin erittäin hyvänä ja vihreää siirtymää tukevana. Iso osa avustuksista kohdentuu taloyhtiöille, ja kun huomioon otetaan jo tehdyt energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet rakennuksen alkuperäiseen tasoon nähden, kannustaa tämä tekemään energiatehokkuutta parantavia remontteja edelleen. Tämän lisäksi FA pitää avustuksen kohdentumista myös pientalojen omistajille kannatettavana. Suomen asuntokannasta noin 1/3 on valtion tuen kautta rakennettuja rakennuksia ja merkittävä osuus on pientaloja, joten kattavuus on varsin laaja.
Herää kuitenkin kysymys, että miksi ”taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt” ovat avustuksen ulkopuolella, jos laaja-alaisesti katsoen tavoitteena on yleinen energiankulutuksen alentaminen. Perusteena mainitaan käänteisesti, että yksityisen sektorin hankkeet toteutuisivat joka tapauksessa – tätä tuskin voi pitää varmana. FA:n mielestä onkin tärkeää, että näihin talkoisiin kannustetaan avustusten kautta mahdollisimman monia tahoja.
FA pitää myös kannatettavana, että energiatehokkuuden parantamisen vaatimus on määritelty prosenteissa suhteessa vertailutasoon. Tämä on erittäin hyvä tapa, sillä merkittävin ”hukka” energiatehokkuudessa on nimenomaan alemman energiatehokkuuden kohteissa (vrt. Euroopan Investointipankin ohjelmat tai Green Lending). Positiivisena nähdään myös avustuksen laajentaminen sekä suoraan energiatehokkuuteen että järjestelmiin, joilla energiankulutusta voidaan tasata huipputasoista. Tämä mahdollistaa erittäin laajat vaihtoehdot avustettaville hankkeille.
Tämän lisäsi FA näkee positiivisena, että rakennusteollisuuden aktiviteetin laskiessa ja uusien hankkeiden lukumäärän vähentyessä energiatehokkuusinvestoinneilla voidaan tukea rakennusteollisuuden työllisyyttä ja tuotantoa.
FINANSSIALA RY
Veli-Matti Mattila
Johtaja, pääekonomisti
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
