Lausunto

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

  • Selonteossa esitetty tilannekuva ja turvallisuuteen vaikuttavat muutosvoimat vastaavat Finanssialan näkemystä asiasta.
  • Selonteossa painottuu vahvasti viranomaiskeskeisyys, mikä ei alan näkemyksen mukaan vastaa parhaita tai tehokkaimpia käytänteitä proaktiivisessa toiminnassa rikosten ehkäisyssä tai turvallisuuden parantamisessa.
  • Syrjäytymisen torjunnassa merkittävää osaa näyttelee koulutus- ja työllisyyspolitiikka.
  • Selonteossa on käsitelty paljon viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä ja tarvetta. Finanssiala toteaa, että käytännön haasteita on tällä hetkellä paljon mm. juridisesti viranomaisten välisen tiedonvaihdon osalta.
  • Kasvavan petosrikollisuuden osalta on havaittu, että torjuntatoimet ovat epäonnistuneet tilanteissa, joissa yhteistyötä ja nopeaa tiedonvaihtoa olisi tarvittu useiden toimijoiden välillä (poliisi, raja, DVV, PRH, asuntovuokrausyritykset ja pankit).
  • Verkkoalustoja hyväksikäyttävät petokset ovat jatkuvassa kasvussa, joten torjuntatoimissa pitää pystyä entistä parempaan yhteistyöhön viranomaisten ja finanssialan yritysten välillä.
  • Järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisessa torjunnassa on haasteita tiedon luovuttamisesteistä johtuen. Tässäkin tietojen vaihdon mahdollistaminen on ensisijaisen tärkeää.
  • Kansalaisten digitaidot ovat merkittävässä asemassa, kun puhutaan verkossa tapahtuvien rikosten ennaltaehkäisystä. Kyseessä on useimmiten rajat ylittävä rikollisuus, jonka selvittely on huomattavan kallista, aikaa vievää sekä myös selvitysmääriltään alhaista.
  • Finanssiala pitää viranomaisten resurssilisäyksiä perusteltuina. Kilpailu työvoimasta on jatkuvasti kasvamassa, joten haasteita työvoiman saamiseksi voi tulla, mikäli alan vetovoimaisuudesta tai palkkauksesta ei pidetä jatkuvasti huolta.

VNS 4/2021 vp

  • Selonteossa esitetty tilannekuva ja turvallisuuteen vaikuttavat muutosvoimat vastaavat Finanssialan näkemystä asiasta.
  • Selonteossa painottuu vahvasti viranomaiskeskeisyys, mikä ei alan näkemyksen mukaan vastaa parhaita tai tehokkaimpia käytänteitä proaktiivisessa toiminnassa rikosten ehkäisyssä tai turvallisuuden parantamisessa.
  • Syrjäytymisen torjunnassa merkittävää osaa näyttelee koulutus- ja työllisyyspolitiikka.
  • Selonteossa on käsitelty paljon viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä ja tarvetta. Finanssiala toteaa, että käytännön haasteita on tällä hetkellä paljon mm. juridisesti viranomaisten välisen tiedonvaihdon osalta.
  • Kasvavan petosrikollisuuden osalta on havaittu, että torjuntatoimet ovat epäonnistuneet tilanteissa, joissa yhteistyötä ja nopeaa tiedonvaihtoa olisi tarvittu useiden toimijoiden välillä (poliisi, raja, DVV, PRH, asuntovuokrausyritykset ja pankit).
  • Verkkoalustoja hyväksikäyttävät petokset ovat jatkuvassa kasvussa, joten torjuntatoimissa pitää pystyä entistä parempaan yhteistyöhön viranomaisten ja finanssialan yritysten välillä.
  • Järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisessa torjunnassa on haasteita tiedon luovuttamisesteistä johtuen. Tässäkin tietojen vaihdon mahdollistaminen on ensisijaisen tärkeää.
  • Kansalaisten digitaidot ovat merkittävässä asemassa, kun puhutaan verkossa tapahtuvien rikosten ennaltaehkäisystä. Kyseessä on useimmiten rajat ylittävä rikollisuus, jonka selvittely on huomattavan kallista, aikaa vievää sekä myös selvitysmääriltään alhaista.  
  • Finanssiala pitää viranomaisten resurssilisäyksiä perusteltuina. Kilpailu työvoimasta on jatkuvasti kasvamassa, joten haasteita työvoiman saamiseksi voi tulla, mikäli alan vetovoimaisuudesta tai palkkauksesta ei pidetä jatkuvasti huolta.

FINANSSIALA RY

Taina Ahvenjärvi
Johtaja
Infra ja turvallisuus

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat