Finanssiala ry kannattaa valtioneuvoston tavoitteita liittyen komission työohjelman pitkän aikavälin linjauksiin. FA pitää oikeana kehittää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää EU:ta. Lausunnossa kommentoidaan keskeisiä vuoden 2022 finanssialan sääntelytavoitteita.
E 122/2021 vp
Valtioneuvoston perusmuistio komission työohjelmasta vuodelle 2022
Finanssiala ry (FA) kannattaa valtioneuvoston tavoitteita liittyen komission työohjelman pitkän aikavälin linjauksiin. FA pitää oikeana tavoitteena kehittää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää EU:ta.
1 Eurooppalainen ja kansallinen kilpailukyky sekä paremman sääntelyn periaatteet huomioitava
Finanssialan näkökulmasta haluamme korostaa huolehtimista eurooppalaisesta ja kansallisesta kilpailukyvystä näitä tavoitteita kehitettäessä. Toimiala vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä, kun sääntely on tasapainoista, eikä kansallisella lisäsääntelyllä luoda uusia rasitteita. Pidämme hyvänä, että komissio on edelleen kehittänyt paremman sääntelyn periaatteita. Kannatamme One in, one out -periaatetta sekä huolellista ja läpinäkyvää kustannusten ja muiden vaikutusten arviointia ennen ehdotusten antamista. Näiden periaatteiden konkreettisesta toteutumisesta lainsäädäntöhankkeiden kohdalla on kuitenkin tiukasti huolehdittava. EU-lainsäädäntötyön avoimuus on mielestämme tärkeää, ja olemme myös sitoutuneet edistämään lobbauksen läpinäkyvyyttä omassa toiminnassamme.
2 Vakavaraisuussääntelyn tuettava elpymistä ja talouskasvua
Finanssialan rooli on merkittävä Euroopan talouden elpymisessä. Pidämme erittäin tärkeänä, että finanssialan merkitys yritysten ja yksityishenkilöiden rahoittajana, pitkäaikaisena ja vastuullisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana tunnistetaan parhaillaan neuvoteltavana olevissa komission lainsäädäntöehdotuksissa (ns. Basel -säännösten täytäntöönpano ja Solvenssi II -vakavaraisuusuudistus). Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuskohtelussa on huomioitava sääntelyn vahva ja konkreettinen merkitys toimijoiden mahdollisuuksiin olla mukana talouskasvuun tähtäävissä toimissa yksityisten investointien ja kotitalouksien rahoittajana, sijoittajana ja riskien turvaajana.
3 Kestävän rahoituksen rooli on merkittävä siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta
Finanssialalla on riskien jakajana ja rahoittajana keskeinen rooli ilmastokriisiin vastaamisessa. Kestävän rahoituksen rooli on merkittävä siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta. EU:ssa on käynnissä ja suunnitteilla suuri määrä kestävän rahoituksen lainsäädäntöä, jota pidämme erittäin tärkeänä. Mielestämme kestävän rahoituksen sääntelyn on oltava kannustavaa. Markkinoilla on säilytettävä joustavuus toteuttaa erilaisia kestävän rahoituksen liiketoimintamalleja. Kestävä kasvu myös vaatii, että yritystoiminnassa otetaan huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä hyvä hallintotapa.
4 Uudet teknologiat talouden ja finanssialan uudistajina
Komissio valmistelee runsaasti sääntelytoimia keskeisissä finanssialan digitalisaatioon liittyvissä teemoissa. Digitaloutta vastuullisesti hyödyntämällä finanssiala voi tuottaa asiakkaille ja yhteiskunnalle parempia ja edullisempia palveluita. Tätä kautta ala voi saada merkittävästi lisää uutta kilpailuetua, tehokkuutta ja toimintamahdollisuuksia.
On tärkeää, että digitaalisten sisämarkkinoiden pelisäännöt ovat kaikissa tilanteissa tasapuolisia sekä kilpailukenttä reilu ja oikeudenmukainen eri toimialojen ja toimijoiden kesken. EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden sääntely ei saa olla uutta toimintaa tukahduttava jarru, vaan sen on mahdollistettava uudet innovatiiviset liiketoimintamallit. Innovaatiomyönteinen sääntely-ympäristö tarkoittaa muun muassa teknologianeutraalisuutta, joustavuutta sekä periaatepohjaisuutta. Komission työohjelmassaan mainitsema Digital by default -periaate on hyvin kannatettava myös finanssialan sääntelyyn. Mahdollisiin digitalisaation esteisiin on kiinnitettävä sääntelyä valmisteltaessa erityistä huomiota. Osallistumme aktiivisesti vuonna 2022 esillä olevien ehdotusten valmisteluun, kuten Open Finance -hanke sekä PSD2 -direktiivin uudistaminen, pikamaksamisen EU -tason ratkaisut ja digitaalisen euron valmistelu.
5 Yhteisvastuun lisääminen edellyttää riskien vähentämistä
FA:n mielestä talous- ja rahaliiton (EMU) jäsenyys, yhteinen valuutta ja pankkiunioni luovat osaltaan vakaata toimintaympäristöä suomalaiselle yritystoiminnalle ja edesauttavat talouskasvun ylläpitämistä ja hyvinvoinnin rakentamista. Suomen on jatkossakin oltava mukana EMU:n ytimessä. Finanssiala suhtautuu myönteisesti markkinakurin käyttämiseen nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona sekä jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen taloudenpidosta.
Suomen finanssiala on jo pitkään tukenut pankkiunionin luomista. FA:n mielestä se lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta. Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua. Sijoittajanvastuun on oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde. Yhteisen pankkikriisirahaston pitää olla vaihtoehdoista viimeinen. Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti. Eri maiden pankkien nykyiset ongelmat on korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin yhteisvastuuta syvennetään. Yhteinen talletussuoja on mahdollinen, mutta vain tiukkojen reunaehtojen täyttyessä.
Suomen ja suomalaisen finanssialan kannalta on tärkeää, että kaikkien EU-maiden julkiset taloudet ovat kestävällä pohjalla ja taloudenpito kurinalaista. Nyt näin ei ole. Mahdolliseen tulevaisuudessa syntyvään yhteiseen velkaan liittyy moraalikato-ongelma, joka voi pahentaa tilannetta edelleen. Moraalikato-ongelman ja jäsenmaiden julkistalouksien suurten kuntoerojen vuoksi EU:n pysyvä yhteisvastuullinen velanotto ei ole mielestämme mahdollista, ellei moraalikato-ongelmaa kyetä riittävällä varmuudella hallitsemaan ja kaikkien jäsenmaiden taloudenpito ole on kestävällä pohjalla. Tällä hetkellä nämä edellytykset eivät täyty.
FINANSSIALA RY
Mari Pekonen-Ranta
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
