Kansakunnan etu edellyttää nyt malttia sääntelyyn ja veronkiristyksiin
Finanssiala on yksi säännellyimpiä ja valvotuimpia talouden sektoreita. Näin tuleekin olla. Finanssimarkkinoilla olennaisin tuotannontekijä on luottamus, jota pyritään vahvistamaan sääntelyllä ja varmistamaan riittävällä valvonnalla.
Valtaosa suomalaisia finanssialan toimijoita koskevasta sääntelystä on luonteeltaan ylikansallista, joko EU:ssa luotua tai EU:n kautta tulevaa sääntelyä. Tämän takia toimialan edunvalvonnan on oltava aktiivista ja asiantuntevaa siellä, missä sääntely luodaan. Finanssiala ry:ssä (FA) olemme panostaneet erityisesti EU-vaikuttamiseen.
EU:n agendalla on tukku finanssialan liittyviä uudistuksia. Komission finanssialaan liittyvä digistrategia sisältää merkittäviä uusia sääntelyesityksiä. Finanssitoimiala kykenee digitaloutta vastuullisesti hyödyntämällä tuottamaan asiakkailleen ja yhteiskunnalle parempia ja edullisempia palveluita. Vaikuttamistyössämme korostamme, että digistrategian uusi sääntely ei saa olla uutta toimintaa tukahduttava jarru, vaan sen on mahdollistettava uudet liiketoimintamallit.
Kestävän rahoituksen sääntelyhankkeet ovat EU-agendan yksi tärkein painopiste. Rahalla on mahdollisuus ohjata toimintaamme kestävämpään ja vihreään tulevaisuuteen. Tuemme kestävän rahoituksen sääntelyhankkeiden tavoitteita, mutta toivomme, että markkinoilla säilytetään joustavuus toteuttaa erilaisia kestävän rahoituksen liiketoimintamalleja. Koska sääntely vaikuttaa useamman vuosikymmenen säteellä tehtäviin investointeihin, sen valmistelun on oltava erityisen huolellista ja perustuttava riittävään vaikutusten arviointiin.
Rahanpesun torjunta on vahvasti esillä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Toimimme aktiivisesti sen puolesta, että viranomaisten ja finanssialan väliseen tietojenvaihtoon panostetaan nykyistä enemmän. Finanssialan toimijoille on sallittava mahdollisuus vaihtaa keskenään tietoja epäilyttävistä liiketoimista. Lainsäädäntö kaipaa selkeyttämistä ja yksinkertaistamista, jotta rehellisten asiakassuhteiden ylläpito ei turhaan mutkistu tai vaarannu.
Yhteisvastuu uhkaa lisääntyä pankkiunionissa – se hiipii myös vakuutussektorille
Euroalueen pankkiunionin rakentaminen jatkuu. Suomalainen finanssiala tukee vuodesta 2014 toiminnassa ollutta pankkiunionia, koska sen tavoitteena on vakauden lisääminen rahoitusmarkkinoilla ja reilujen kilpailuolosuhteiden luominen. Tällä hetkellä yhteisvastuun lisääminen on vahvasti esillä EU-pöydissä. FA:n mielestä yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti. Eri maiden pankkien nykyiset ongelmat on korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin yhteisvastuuta voidaan syventää.
Suomen hallitus on viisaasti linjannut, että pankkiunionin loppuunsaattamisen on perustuttava laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuun toimeenpanoon. Veronmaksajien kustannukset on minimoitava mahdollisissa pankkikriiseissä.
Yhteisvastuu uhkaa hiipiä myös vakuutuspuolelle. EU:ssa on uudelleen vireillä vakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyyttä koskevan yhteistakuujärjestelmän luominen. Suomi suhtautui esitykseen kielteisesti, kun siitä edellisen kerran keskusteltiin vuonna 2015. Esitys voisi pakottaa Suomen muuttamaan esimerkiksi lakisääteistä vahinkovakuutusjärjestelmää.
Suomen henkivakuutusmarkkinoilla yhteistakuujärjestelmä ei toisi suojaa vaan voisi tuoda enemmänkin ongelmia. Olemassa olevat vakuutusalan yhteistakuujärjestelmät suojaavat jo Suomessa kuluttajia hyvin, sekä lakisääteisissä vakuutuksissa että vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa. Henkivakuutuksia koskevaa yhteistakuujärjestelyä on taas Suomessa perusteellisesti tutkittu ja havaittu, ettei sitä Suomen vakuutusmarkkinoiden keskittyneisyyden vuoksi ole mahdollista luoda ilman valtion ja veronmaksajien tukea.
EU-agendalla on myös vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusjärjestelmän (ns. Solvenssi II) uudelleentarkastelu. FA:n mukaan tarkastelussa on säilytettävä riskiperusteisuus ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista on tarkennettava. Uudistusten ei pidä johtaa perusteettomiin vakavaraisuusvaatimusten kiristyksiin, jotka voisivat heikentää mahdollisuuksia kestävän ja pitkäaikaisen rahoituksen tukemiseen.
Veropolitiikan ennustettavuus korostuu entisestään
Veropolitiikan on oltava ennustettavaa. Ennustettava toimintaympäristö lisää yritysten luottamusta toimia Suomessa. Poukkoilua yritysten verotuksen ja sijoittamiseen kohdistuvien verojen osalta on vältettävä. Verotuksen on oltava neutraalia, eikä esimerkiksi eri sijoitusmuotoja saa asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan. Verojärjestelmän on tuettava kansankapitalismia ja suomalaisten yleistä vaurastumista sekä vanhuuteen varautumista. Suomessa on hyvin maltilliset tuloerot, eikä verokeskustelussa pidä lietsoa vastakkainasettelua.
Verojärjestelmän pitää olla yksinkertainen ja selkeä. Esimerkiksi päällekkäisiä, samaan toimintaan kohdistuvia veroja on vältettävä, sillä nämä hämärtävät kuvaa kokonaisverorasituksesta. Suomen on oltava houkutteleva paikka kansainvälisille pääomille. Emme voi suhtautua vähättelevästi verotuksen vaikutuksiin globaaleilla markkinoilla. Pandemian jälkeen tämä korostuu entisestään.
Rahoitusmarkkinavero iskisi eläkevarojen tuottoihin
Rahoitusmarkkinavero, eli finanssitransaktiovero, on ollut esillä erityisesti 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Nyt se on noussut vahvemmin uudelleen EU-pöytiin. Vero toimisi rahoituksen lähteenä EU:lle. Suomen näkökulmasta siitä ei olisi välitöntä fiskaalista hyötyä. FA:n arvion mukaan vero pienentäisi erilaisten rahoitusvälineiden kaupankäynnin volyymia ja siten heikentäisi markkinoiden likviditeettiä. Se voisi myös alentaa kotimaisten arvopaperien hintoja.
Vastustammekin rahoitusmarkkinaveroa, koska se vähentäisi veron käyttöönottaneiden maiden houkuttelevuutta sijoituskohteena ja siirtäisi kaupankäyntiä EU:n ulkopuolelle.
Rahoitusmarkkinaverolla olisi väistämättä vaikutuksia myös eläkejärjestelmäämme: Vero pienentäisi itsessään eläkevarojen tuottoja. Tämä tapahtuisi siinäkin tapauksessa, että eläkerahastot itsessään rajattaisiin veron soveltamisalan ulkopuolelle. Eläkejärjestelmämme kannalta ei ole missään määrin toivottavaa, että työeläkevakuutusmaksuja jouduttaisiin entisestään korottamaan.
Finanssitoimialaa ei ole jouduttu tukemaan verovaroin
Suomen finanssitoimiala kohtasi koronapandemian vakavaraisena ja kykeni tukemaan asiakkaitaan monin eri tavoin. FA ja finanssiyritykset ovat työskennelleet koko pandemian ajan tiiviissä yhteistyössä maan hallituksen ja viranomaisten kanssa. Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden terveellä pohjalla oleva liiketoiminta ja finanssikriisin jälkeen luotu sääntely ovat yhdessä turvanneet toimialan mahdollisuudet olla mukana taloustalkoissa.
Suomessa pankkeja ei jouduttu finanssikriisin yhteydessä tukemaan verorahoilla. Ala on toiminut vastuullisesti ja selvinnyt läpi 2000-luvun taloudellisten kriisien.
Finanssitoimiala kykenee jatkossakin toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun ja kukoistukseen koronapandemian aiheuttamasta talouskurimuksesta.
Nyt on vältettävä toimia, joilla kiristetään finanssialan yritysten pääomavaatimuksia tai lisätään muita taloudellisia rasitteita. Finanssiala on jo pitkään ollut yksi Suomen merkittävimmistä veronmaksajista. Tällä hetkellä finanssialan verojalanjälki vastaa Suomen liikenneverkon vuosittaisia kustannuksia.
Malttia tarvitaan nyt erityisesti lopullisten Basel III -standardien toimeenpanoon, joita käsitellään vuoden 2021 aikana EU:ssa. Sääntely uhkaa nostaa pankkien pääomavaateita tuntuvasti. Finanssivalvonnan arvion mukaan Suomessa pääomavaatimusten nousu olisi keskimäärin 15 – 20 prosenttia. Uudet säännökset on toimeenpantava tavalla, joka ottaa huomioon EU:n rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet. Pääomavaatimusten olisi heijastettava aidosti riskejä ja niiden nousun olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä.
Ylivelkaantumista suitsittava – asuntolainoitus pidettävä toimivana
Meidän kaikkien huolena on kotitalouksien ylivelkaantuminen. Kansalaisten taloustaitojen parantaminen kaikilla tasoilla on keskeistä ylivelkaantumisongelman hoidossa. FA on vuosia lobannut sen puolesta, että Suomeen tarvitaan talousosaamisen kansallinen strategia. Tällä vaalikaudella asia on edennyt vauhdilla. Strategia valmistui Suomen Pankin johdolla tammikuussa 2021. Nyt se odottaa käytännön toimia. Finanssitoimiala haluaa olla vahvasti mukana kansalaisten taloustaitojen kohentamistalkoissa. Ylivelkaantumisen torjunnan yksi keskeinen keino on postiviinen luottorekisteri.
Tänä vuonna maan hallituksen pöydälle on tulossa ns. makrovakausvälinepakettiin liittyviä esityksiä, joilla muutetaan mm. asuntorahoituksen sääntelyä. Suhtaudumme kriittisesti toimenpiteisiin, jotka monimutkaistavat lainanmyöntöä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta. Viranomaisten ehdottamassa tulosidonnaisessa velkakatossa olisi otettava ensiasunnon ostajat paremmin huomioon.
FA on ottanut makrovakausväline-esityksiin kantaa myös yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa ja vedonnut maan hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Tällä tavoin työvoima pystyy liikkumaan sinne, missä uusia työpaikkoja on tarjolla
Työeläkejärjestelmää vaalittava – yrittäjien eläkevakuutusta uudistettava
Suomessa on ainutlaatuinen lakisääteinen työeläkejärjestelmä, jota on vaalittava. Työeläkejärjestelmän hajautetusta toimeenpanosta on pidettävä kiinni ja siihen liittyvä sääntely on säilytettävä kansallisissa käsissä, kun EU:n sosiaalista ulottuvuutta syvennetään.
Sosiaali- ja terveysministeriön pohdinnassa on myös yrittäjän eläkevakuutuksen kehittäminen vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Pidämme tärkeänä ja toimimme sen eteen, että luottamus työeläkevakuutusyhtiöihin säilyy myös tämän eläkevakuutuksen toimeenpanijana.
Työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt hoitavat lakisääteisten vakuutusten osalta julkista hallintotehtävää, minkä vuoksi niihin sovelletaan osin julkishallintoa koskevaa sääntelyä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan pohdittavana kysymys siitä, mitä lakisääteisiin vakuutuksiin liittyviä tehtäviä on mahdollista ulkoistaa lainsäädännön nojalla.
Oikeusministeriö on aloittanut sekä hallinnon automaattista päätöksentekoa että julkisuuslain uudistamista koskevat hankkeet. FA korostaa, että vakuutusyritysten toiminnan ominaispiirteet on otettava tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon ensisijaisesti viranomaistoimintaa varten tehtävää sääntelyä laadittaessa.
Hetu-uudistus toteutettava maltilla ja kustannustehokkaasti
Henkilötunnusuudistus on pankkien, vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden toiminnan kannalta merkittävä edunvalvonnan kohde. Finanssialan yritykset ovat henkilön identifioinnin kannalta olennaisessa asemassa. Esimerkiksi yli 90 prosenttia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta tapahtuu pankkitunnusten avulla.
Arvostamme sitä, että hallitus otti toimialan asiantuntemuksen mukaan jatkotyöhön. Haluamme, että henkilötunnusten uudistus toteutetaan kustannustehokkaasti. Kannatamme, että uudet tunnukset jaetaan ilman sukupuolierottelua ja vanhojen tunnusten osalta sukupuolitieto jää merkityksettömäksi. FA pitää viisaana hallituksen päätöstä uudistaa henkilötunnusta osissa. Kun tunnuksien riittävyys- ja sukupuoliongelmat ratkaistaan erikseen, ei tunnuksen perinpohjaista kokonaisuudistusta pidä enää edes suunnitella.
Finanssiala ry:n tehtävänä on rakentaa jäsenyrityksilleen toimintaympäristöä, jossa finanssiala voi olla vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja.
Lisää tietoa
Mitä halusimme?
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
