Seniorivuosiin varautuminen kannattaa aloittaa jo ennen kuin se oikeastaan on ajankohtaista. Vanhustyön keskusliiton kyselytutkimukseen vastaajista 90 prosenttia on sitä mieltä, että vanhuuteen kannattaa varautua. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ikävuosiin voi varautua monilla elämänalueilla. Tulevien vuosikymmenten suunnitteluun on syytä havahtua viimeistään keski-iässä.
Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista eläkeläisistä havahtui varautumiseen vasta jäädessään eläkkeelle. Erityisesti 50-59 vuotiaat kertovat, että kiinnittäisivät talouteensa huomiota aiemmin, jos voisivat nyt valita.
Kun opinnot alkavat olla takana ja työelämä edessä, aletaan yleensä perustaa perhettä. Elämä on hektistä ja kiireistä, ja harvalla on aikaa miettiä pitkälle tulevaisuuteen.
”Kun alkaa syntyä säästöjä, lainoja on ehkä ehtinyt hieman maksaa ja perintöäkin on saattanut ehtiä tulla, saattaa olla hyvä tilaisuus alkaa pohtia vanhuuttaan”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Vanhustyön keskusliiton kyselyn kaltaisesta tutkimuksesta on muutakin hyötyä kuin tiedon tuottaminen. lähes 40 prosenttia kyselyn saaneista havahtui vanhuuteen varautumiseen kyselyn johdosta.
Vanhuuteen varautuminen ei tarkoita pelkästään eläkesäästämistä ja rahojen sijoittamista pahan päivän varalle. Esimerkiksi vain 12 prosentilla vastaajista oli edunvalvontavaltuutus, vaikka sellainen olisi syytä olla jokaisella täysi-ikäisellä. Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa haluamansa ihmisen huolehtimaan asioistaan, jos yhtäkkiä ei enää pystykään siihen itse.
”Jos kahdeksankymppisenä toimintakyky alkaa heiketä, eivätkä kaikki käytännön asiat enää sujukaan entiseen malliin, on aika paljon työläämpää alkaa järjestellä asioitaan. Varsinkin, jos apuna ei ole luotettua henkilöä asioiden organisoinnissa”, Luna summaa.
Vanhustyön keskusliiton onlinekyselyyn vastasi noin tuhat yli 50-vuotiasta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.