Alivakuutussihteeri-podcast: Miksei Suomessa kannusteta eläkesäästämiseen?

Alivakuutussihteeri-podcastissa työeläkkeen täydentämistä omilla säästöillä pohtivat Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ja Finanssiala ry:n henki- ja työeläkevakuutusasioista vastaava johtava lakimies Piritta Poikonen.

Jopa 600 000 suomalaista on vuosien saatossa säästänyt itselleen työeläkettä täydentävää lisäeläkettä, mutta nykyisin uusia lisäeläkesäästäjiä ei juurikaan ole. Ikärajoja koskeneet lakimuutokset ovat tappaneet suomalaisten innon säästää itselleen lisäeläkkeitä.
Professori Niku Määttänen kaipaa Suomeen sellaisia lisäeläkkeitä, joita maksettaisiin samansuuruisina kuukausittain hautaan asti. Näin esimerkiksi asuntovarallisuutta voisi hyödyntää paremmin eläkeajan toimeentulon täydentämiseen.
Alivakuutussihteeri-podcast virittäytyy pohtimaan sitä, millaisia esteitä Suomessa lisäeläkesäästämisen tiellä on.

Finanssiala tavoittelee sitä, että omia lisäeläkesäästöjä voisi ryhtyä nostamaan silloin, kun jää eläkkeelle. Nykyisin itse säästämiään lisäeläkkeitä saa alkaa nostaa vasta kun täyttää 70 vuotta – riippumatta siitä, minkä ikäisenä jää tavalliselle vanhuuseläkkeelle.

”Meillä on kattava lakisääteinen eläkejärjestelmä, joka ei ole mihinkään romahtamassa. On erittäin hyvä, että meillä on pakollinen eläkevakuutusjärjestelmä. Mutta meiltä puuttuu sellainen joustava yksityinen tapa täydentää omaa eläkettään vapaaehtoisella säästämisellä kuolemaan saakka”, sanoo Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Alivakuutussihteeri-podcastissa.

Samoilla linjoilla on podcastin toinen vieras, Finanssiala ry:n johtava lakimies Piritta Poikonen. Myös hän antaa tunnustusta lakisääteiselle järjestelmälle, joka luo suomalaisten vanhuuden toimeentulon kestävän perustan. ”Näemme kuitenkin jo nyt, että eläkejärjestelmää tullaan tulevina vuosikymmeninä väestökehityksen vuoksi haastamaan. Meillä on velvollisuus haastaa kansalaisia tekemään myös itse jotain taloudellisen tulevaisuuden eteen. Jos olisi mahdollista valita kahden sellaisen Suomen välillä, jossa toisessa iäkkäät ihmiset ovat säästäneet itse eläkeikäänsä varten ja toisessa ei, niin ilman muuta valitsisin sen, jossa on säästetty. Toki säästäminen työuran aikana on pois kulutuksesta”, Poikonen toteaa.

”Monihan saa jo nyt työurastaan riippuen erittäin hyvän eläkkeen lakisääteisestä järjestelmästä. Silloin ei välttämättä ole tarve säästää itse lisää lakisääteistä eläkettä”, Määttänen pohtii.

”Minua häiritsee tämä kymmenen vuotta”

Moni suomalainen halusi erityisesti 2000-luvun alkuvuosina säästää omaa lisäeläkettä. Tuolloin lainsäädäntö lisäeläkkeitä koskien oli erilainen ja säästöt sai ottaa käyttöön aiemmin. Sittemmin säästöjen nostamisen ikäraja on noussut 70 vuoteen ja samalla suomalaisten into alkaa säästä lisäeläketuotteeseen laski kuin lehmän häntä – pohjamutiin asti.

Miten lisäeläkkeisiin voi nyt säästää?

Lisäeläkevakuutukseen tai PS-tilille voi säästää korkeintaan 5000 € vuodessa. Maksut voi vähentää verotuksessa.
Vuosittainen verohyöty on enintään 1500 €.
Veroedun vastapainoksi tuotteissa on lailla määrätty aikaisin mahdollinen nostoikä – uusissa sopimuksissa se on kiinteä, 70 vuoden ikä.
Kun ikä täyttyy, säästöjä ja niille kertynyttä tuottoa voi nostaa itselleen kuukausittain nopeimmillaan 10 vuoden jaksolla. Eläke on verotettavaa pääomatuloa.

Laki velvoittaa omien säästöjen nostoajaksi minimissään 10 vuotta niin, ettei koko potti päädy kerralla käteen. Vaihtoehtoisesti voisi useimmiten valita myös sen, että kuukausittain tilille kilahtaisi sama summa kuolemaan saakka. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan paljon kysytä eikä tarjota. ”Moni tahtoo ottaa omat säästöt ulos niin nopeasti kuin mahdollista, eli 10 vuodessa. Ajatellaan, että omat säästöt on ainakin saatava kokonaan ulos ennen kuin kuolee”, Poikonen kertoo.

”Eli etukäteen jo harmittaa haudan pohjalla, jos itse säästetyt eläkkeet jäävät käyttämättä?”, kysyy podcastia juontava FA:n Jussi Karhunen.

”Niin – jostain syystä se ei ole kovin suosittua, vaikka kukaan ei kyseenalaista tätä ajatusta työeläkejärjestelmän puolella”, Poikonen sanoo.

”Minua häiritsee tämä tapa nostaa rahat kymmenessä vuodessa”, Niku Määttänen sanoo. ”Aito eläkevakuutus olisi juuri sellainen, jossa on se vakuutuselementti siitä, että elääkin pitkään. Siihen on vaikea varautua omalla säästämisellä. Aito eläkevakuutus jatkuisi hautaan asti.”

Jos omaa elinikäänsä ryhtyy arvailemaan, käy helposti niin, että rahoja jää käyttämättä. Ihmisen on henkisesti vaikeampi käyttää isoa pottia rahaa kuin kerran kuussa tilille tulevaa korvausta. Määttänen tahtoisi Suomeen sellaiset eläkevakuutusmarkkinat, jossa asuntovarallisuutta olisi helpompi käyttää vanhuuden turvaksi:

”Tahtoisin, että voisin muuttaessani iäkkäänä pienempään asuntoon kävellä vakuutusyhtiön tiskille asunnon vaihdosta saamani ylijäämän kanssa. Haluaisin lyödä vaikka sen 100 000 euroa pöytään ja kysyä, millaisen kuukausieläkkeen saan tästä hautaan asti.”