Ammattitaitoinen nuohous – pysyy loitolla huonous

Suomalaisten kotien paloturvallisuudesta on pidettävä jatkossakin kiinni vaatimalla säännöllistä, ammattitaitoisen nuohoojan tekemää nuohousta koko maan tulisijoihin. Sisäministeriössä on viime vuosien aikana valmisteltu nuohousta koskevan lainsäädännön uudistamista. Tulevien vuosien nuohoukseen on vaikutettava nyt.

”Kun nuohousta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan, pitää ehdottomasti pyrkiä siihen, että joka torppa nuohotaan säännöllisesti ja että rassin varressa on ammatti-ihminen eikä itseoppinut harrastelija”, Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Mero linjaa. Tällä hetkellä suomalaisista tulisijoista jää vuosittain nuohoamatta noin viidennes. Pääsääntö on, että tulisija on nuohottava kerran vuodessa. Lainsäädäntöuudistus on suunniteltava niin, että nuohousprosentti nousee lähelle sataa. ”Tämä on paloturvallisuuden kannalta erittäin merkittävä asia”, toteaa Mero.

Omatoiminuohous kiveäisi tietä turmioon

Nykyisin nuohous on järjestetty käytännössä kahdella tapaa: Joko piirinuohoojajärjestelmällä, jossa pelastuslaitos on kilpailuttanut alueensa nuohoustyön ammattitutkinnon suorittaneelle yrittäjälle tai sitten sopimusperusteisella järjestelmällä, jossa kiinteistönomistaja saa itse valita, miltä ammattitaitoiselta yrittäjältä nuohouspalvelun hankkii.

Yksikään pelastuslaitos ei hoida nuohousta itse, vaikka sekin mahdollisuus olisi olemassa. Lainsäädäntöuudistusta käsittelevässä muistiossa on väläytelty jopa omatoimisen nuohouksen mahdollisuutta, jolloin oman piippunsa ja tulisijansa voisi yhä useammin puhdistaa itse.

Se on Petri Meron mielestä turmion tie. ”Nuohoojalla on ammattitaito huomata rakenteisiin aikojen saatossa tulleet viat.

Harjaantumattomalta nuohoojalta moinen jää huomaamatta.” Vakuutusyhtiöt vaativat vakuutetun kohteen nuohoojalta ammattitutkintoa. Olisi kohtuullista säilyttää sama vaatimus myös uudistuvassa laissa.

Finanssialan Keskusliitossa ei oteta kantaa siihen, mikä nuohouksen järjestämistapa olisi paras, kunhan työn hoitavat koulutetut nuohoojat. ”Lisäksi esimerkiksi pelastuslaitoksen on jotenkin pystyttävä seuraamaan, onko kohteita nuohottu vai ei. Nuohoamattomasta kohteesta voisi saada sanktioita.”

Nuohooja voisi estää saunapalon jo tupareissa

Samalla kun nuohouslainsäädäntöä uudistetaan, voitaisiin paloturvallisuutta kasvattaa erityisesti uusien vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Kun uusia kesämökkejä ja saunoja rakennetaan, pääsee savupiipun rakentamisesta helpolla ostamalla ja asentamalla kevythormin itse – oli siihen taitoa tai ei.

Ongelma on, että kevythormit eivät välttämättä kestä tulisijan tuottamia kuumia savukaasuja sytyttämättä kattoa palamaan.

”Kuhunkin tulisijaan, oli se sitten saunankiuas, kamina tai hella, olisi valittava oikeanlainen hormi. Nyt rakentajalla ei välttämättä ole ammattitaitoa valita hormia oikein, jolloin tulisija ja hormi ovat eri paria”, Petri Mero kertoo. Mero ehdottaakin uusiin tulisijoihin nuohoojan tekemää käyttöönottotarkastusta, jotta hormipaloista päästäisiin uudiskohteissa eroon. Nuohoojilla on tarkastustehtävään soveltuva ammattitaito. ”Näin säästyttäisiin siltä, ettei mökki tai sauna pala jo heti tupareissa.”

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Infra ja turvallisuus

Petri Mero

Johtava asiantuntija

Omaisuusvakuutus, vahingot ja vahingontorjunta